pitäiskö karsia kaikki vähääkään velvollisuudelta tuntuvat ihmissuhteet?

Mä oon miettiny samaa.. Olen sosiaalinen introvertti ja tykkään viettää aikaa yksin ja esim. työpäivän jälkeen harvoin jaksan lähteä enää näkemään ihmisiä, kun on kotonakin kaikenlaista hommaa. Tuntuu, ettei aikaa ole niillekään sukulaisille ja kavereille, joiden seurasta nauttii ja joiden seurassa pystyy rentoutumaan. Sitten on niitä, joiden luokse täytyy vääntäytyä väkisellä, kun ei kehtaa enää kieltäytyä kahvittelukutsusta. Olen hyvin kohtelias ihminen ja en kehtaa jatkuvasti kieltäytyä. En osaa sanoa, onko järkeä pitää yllä ystävyyssuhteita, joista ei edes niin välitä? Onhan se kiva että on ystäviä ja sukulaisia, mutta aina ei vaan jaksaisi.

Kyllä se varmaan kannattaa. Varsinkin jos sulla ystäviä ja sukulaisia niin runsaasti että voit valita ne, joiden seuraa joskus kaipaat. Velvollisuudentunne on kyllä huono peruste pitää yllä ihmissuhteita. Olen itse vähentänyt yhteydenottoa ihmisiin, joiden tunsin olevan minuun yhteydessä vain jonkin menneen yhteyden takia. En ole ripustautuja enkä oikeastaan enää edes kaipaa näitä ihmisiä. Ainoa asia joka minua vähän harmittaa, on se, että nämä ihmiset eivät enää myöskään pidä yhteyttä lapsiini, joille olisi kiva olla muitakin aikuisia lähipiirissä kuin vain omat vanhemmat ja isovanhemmat. Joskus vaan täytyy luopua, myös ihmisistä.