Miesystävän äiti ei muistanut ainoan poikansa syntymäpäivää, miten lohdutan?
Sen äiti ei siis ole mikään dementoitunut tai edes vanha (n.60v) vaan semmoinen minäminäminä-ihminen etten edes ihmettele. Ja kyse ei ole lahjasta, mies toivoi vaan että äiti olisi edes soittanut ja toivottanut onnea.
Itse tein kauniin kortin ja olin varannut hänen lempiravintolasta pöydän.
Illalla sanoi että haluaa mennä saunaan yksin. Arvasin kyllä miksi, kun hän ei itke minun nähteni. Silmistä kyllä näki että oli saunassa itkenyt.
Minun käy ihan kauheasti sääliksi ja tekisi mieli sanoa sen äidille että voisi sentään muistaa ainoan lapsensa syntymäpäivän. Miten voisin lohduttaa?
Kommentit (13)
No voi että. Toivottavasti mieli siitä kirkastuu, onhan tuo aika surullinen juttu. Eiku...
Ainoastaan alle 10-vuotias on oikeutettu olemaan surullinen jos yksi hänen tärkeimmistä ihmisistä ei tärkeänä päivänä muista?
ap
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 08:53"]
Ainoastaan alle 10-vuotias on oikeutettu olemaan surullinen jos yksi hänen tärkeimmistä ihmisistä ei tärkeänä päivänä muista?
ap
[/quote]Ei sen nyt kuitenkaan luulisi ihan kauhea surun aihe olevan. Että ihan itkettää aikuista ihmistä.
Luulisi pojan itse hoitavan äitisuhteensa.
En minäkään ole mennyt isovanhempien hautajaisiin, koska olivat jääneet "tuntemattomaksi" viimevuosina, kun ei ole jaksanut/kiinnostanut käydä katsomassa, joten miksi olisin mennyt hautajaisiin. Samanlaista ajattelutapaa käyttää monet vanhemmatkin nykyään.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 08:53"]
Ainoastaan alle 10-vuotias on oikeutettu olemaan surullinen jos yksi hänen tärkeimmistä ihmisistä ei tärkeänä päivänä muista?
ap
[/quote]
No kyllä mun mielestä tuollaisesta loukkaantuminen on todella lapsellista. Ihan naurettavaa suorastaan. Olis soittanut sille äidilleen ja kysynyt, että unohtuiko jokin?
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 08:56"]
Käske kasvattamaan pallit
[/quote]
Hahahaha, ei voi olla totta, olin tulossa kirjoittamaan sanasta sanaan juuri näin! :D :D :D
Mun mutsi ei ole onnitellut mua 16 vuoden jälkeen synttäreinä. Tänä vuonna tuli 30 täyteen eikä äidiltäni onnitteluja tullu.
Entä sitten? Ei mua kukaan siitä lohduttanu tai mitään, tärkeintä oli, että mulle tärkeimmät ja rakkaimmat muisti mua.
Olkaa onnellisia jos teidän ainoa itkun aihe on tuo.
Elämä voi potkia päähän vielä pahemmin.
Provon alku tämä kyllä oli.
Oikeasti ihmiset taas haloo! Toiset ihmiset on herkempiä kuin toiset, montako kertaa se pitää teille sanoa? Ja ei, se että on herkkä, ei tarkoita että on yliherkkä! Mä olen pari viime vuotta taistellut omassa päässäni omaa herkkyyttäni vastaan ja lopulta onneksi tajusin, että se ei ole millään tasolla paha asia. Itseasiassa se on hyvä asia! Osaanpahan ajatella muitakin kuin vain itseäni ja samaistua myös muiden tunteisiin omieni lisäksi, toisin kuin suurin osa tällä palstalla olevista (ja tämän voi todellakin huomata lukemalla edes muutaman keskustelun täältä). Se että ap:n miehen äiti on jättänyt onnittelematta poikaansa on vain saattanut olla ratkaiseva asia, siinä että poika esimerkiksi tuntee menettäneensä äitinsä! Tätähän on voinut jatkua vaikkapa vuosia, että äiti on poikaansa kohtaan välinpitämätön ja nyt ap:n mies vain sai siitä tarpeekseen. Itku oli varmasti miehen tapa purkaa ikäväänsä äitiään kohtaan, suruaan, pettymystä, turhautuneisuutta ym. Mä huomaan itse välillä kuinka mun ahdistus ym. helpottaa kun saan vaan rauhassa itkeä sen pahan olon sisältäni! Se on kuulkaa todella helpottava tunne, mutta ai niin, ettehän te sitä voi ymmärtää, kun ette pysty ymmärtämään edes sitä, että ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla! Ap, yritä vaan olla miehesi tukena! :)
-N21(ja rauhassa saa tulla alapeukkuja ja haukkuja, että ton ikäinen ei voi tietää mitään :))
Jos mies on kokenut aiemminkin vähättelyä, hylkäämistä tai muuta ikävää äitinsä puolelta, eikä enää kestänyt sitä että hän vaikuttaa olevan pelkkää ilmaa äidilleen ja itki sen vuoksi.
Voih, onko miesystäväsi alle 10-vuotias?