Olen yksin paljon parempi ihminen.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:26"]Kun kuljen ja teen asioita ilman tuttuja ihmisiä, olen (mielestäni) itsevarma, oikeudenmukainen ja suvaitsevainen. Vieraita ihmisiä kohtaan käyttäydyn oman moraalini mukaan ja uskallan avoimesti myös puuttua moraalittomaan toimintaan. Olen omasta mielestäni ns. hyvä ihminen ilman syyllistävää ylemmyyttä.

Heti kun olen ihmisten kanssa jotka tunnen, muutun
[/quote]
Jatkan:
Huonoitsetuntoiseksi ja arvoni sulautuvat ympärilläni oleviin arvoihin. Vaikka sydämessäni tunnen eri lailla. Käytökseni myös muuttuu.

Miten voisin olla vahva tuttujenkin ihmisten kanssa. Minua ei alisteta.

Minulla samaa.. En saa sanottua vastaan.

Itselläni melkein päinvastoin. Arvostavien, rakastavien ja hyvien ystävien seurassa tunnen itseni paremmaksi ihmiseksi

ERosin kun inhosin itseäni mieheni seurassa. En vaan pystynyt olemaan oma itseni.

Mulla myös, tai siis nämä tuntemattomat eivät saa myöskään olla mitään tutun tuttuja tai jos alootan uudessa työpaikassa. Tavallaan pelkään sitä, että puhutaan paskaa ja annan huonon kuvan. Kaupan kassalle tai vaikka lääkärille olen avoin, enkä pelkää mitä sanon.

Täällä vielä yksi, joka käyttäytyy samalla lailla. Vieraiden kanssa helpompaa, kuin tuttujen. Yksin parempi, kuin porukassa. N40

Mikä tähän voisi auttaa. Ei sitä oikeasti ole vahva ihminen, jos oma käytös heittelee näin vahvasti ympäristön mukaan.

Jos koet wttä asia on sellainen jossa haluat muuttua. Niin tee ratkaisu että haluat muuttua. Älä ratkaisua että muutut. Alat työstämään asiaa ja haet tukea itsellesi myös ammattilaiselta ja vertaistuesta. Tie voi olla pitkä, mutta kun opit itsesi, ymmärrät itseäsi ja hyväksyt itsesi on t o d e l l a hyvä olla.