Lue keskustelun säännöt.
Olisi helpompaa, jos ei haluaisi lapsia
16.08.2015 |
Olen tällä hetkellä raskaana omasta tahdostani. Lapsi oli kovan yrityksen tulos, ja odotamme uutta perheenjäsentä innolla. Mutta tässä liitoskipuja potiessani pohdin, että tavallaan olisi varmaan helpompaa, jos ei olisi tätä voimakasta sisäistä halua hankkia lapsia.
Jos en haluaisi lapsia, minun ei tarvitsisi koskaan pelätä jumiutumista huonoon suhteeseen. Voisin olla toisen kanssa niin kauan kuin tuntuu hyvältä, enkä joutuisi koskaan valitsemaan lapsen kodin rikkomisen ja oman onnellisuuteni välillä.
Voisin ratkaista asuinpaikkaan ja työhön liityvät asiat vapaammin. Voisin asua pienessä ullakkoasunnossa keskellä kaupunkia sen sijaan, että kilpailuttaisi lähiöitä suojateiden ja leikkipuistojen perusteella. Voisin tehdä vapaa-ajallani mitä haluan sen sijaan että teen, mitä täytyy. Kotitöiden sijaan voisin tehdä vapaaehtoistyötä ja harrastuksiin kuskaamisen sijaan harrastaa itse.
Olen tavallaan kateellinen ihmisille, jotka eivät koskaan saa vauvakuumetartuntaa, koska mielekkään elämän voi rakentaa myös vähemmän stressiä, huolta ja rahanmenoa aiheuttavista asioista. Itse keksisin ainakin paljon muutakin tekisistä kuin vanhemmuus. Mutta sydän sanoi näin. :)
Kommentit (6)
En ymmärrä naisia, jotka eivät keksi mitään muuta tekemistä elämässä kuin lasten synnyttämisen ja niiden hoitamisen. Tällaiset naiset eivät ole minusta kokonasia ihmisiä. Jotakin oleellista elämästä jää kokematta, jos äitiys on ainoa rooli. Onneksi elämme maassa, jossa eri rooleja voi yhdistää ehkä paremmin kuin missään muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kysyä itseltään olisiko vauvakuumetta jos ei 'kaikilla muilla' olisi lapsia. Onko vauvakuume vain normien sanelemaa, tai toisten odotusten täyttämistä (milloin saan lastenlapsia, milloin teille tulee perheenlisäystä, äitiys on koettava että olisi nainen jne).
Voi ympäröidä itsensä ihmisillä jotka ovat lapsivapaita, ja saada vahvistusta siihen toiseen 'sisäiseen pakkoon' että miksi juuri minun pitäisi lisääntyä, kun en oikeasti halua sitä elämää.
Lisääntyminen on kirjoitettu dna:han mutta loogisesti ajattelevina eläiminä kaikkien ihmisten ei ole pakko toteuttaa tätä.
Vapaaehtoisesti lapsettomana ymmärrän aloittajan pointin täysin. Juuri tuolla perusteella minulla EI OLE lapsia. Olen todella kiitollinen siitä, etten ole koskaankärsinyt vauvakuumeesta. Lapseton ei välttämättä ole onnellisempi kuin vanhempi, mutta hän saa saman onnellisuuden pienemmin uhrauksin.
Hohhoijaa. Mikä pakko niitä lapsia on hankki jos se on noin kamalaa jo etukäteen?
Samat fiilikset tulee välillä...