Miksi naiset haistaa toisesta naisesta jos sillä on huono itsetunto?

mieleen,että oletko varma ettei niillä toisilla,ulkonäöstä huolimatta,ole huono itsetunto? Jos itsetunto on aidosti hyvä,niin ei kauniilla ihmisillä ole tarvetta väheksyä ns. rumempia.Vai onko sun ulkonäössä jotain erikoista?

muiden naisten katseita. Oletko koskaan saanut ammattiapua tuohon itsetunto-ongelmaasi? Minkä ikäinen mahdat olla, aika nuori varmaankin? Yleensä nuo ulkonäköön liittyvät kompleksit helpottavat ikääntyessä.

No eilen kun menin heselle niin no mulla oli ihan tollanen hormaali huppari valkonen, jossa pinkkejä raitoja ja sit siinä on semmonen korkeempi kaulus. No sit oli tämmönen musta perustoppi jossa lukee paljeteilla tommonen 'fashion' juttu. Sit oli vaan legginsit. Ja normaali tennarit. Toppi oli sellanen et se yletty kyllä puoliks ainaki perseen päälle, mut ei ollu minnekkään tonne polviin asti. Sit mulla oli hiukset "sutturalla" eli olin iskeny päähäni vaan sellasen sotkusen nutturan. En tiedä oliko se sitten huvittavan näköinen?



Enkä mä nyt itteeni rumaks sanoiks. Kun yleensä saan miehiltä autoista tööttäilyjä ja onhan niitä poikakavereita ollut ihan kiitettävästi.



Ja sit ehkä mä myös ylitulkitsen. Inhoan vaan sellasia "bitchiemäisiä" naisia jotka yleenkatsoo ja rupeen heti aattelee et mussa on jotain vikaa. Tosin tänään koin itteni alempi arvoseks koska en ollu meikannu ja muutenkin hiukset rotkotti auki miten rotkotti ja muutenkin hiuksissa on nyt ihan ruma väri kun on oma väri ja se on maantie harmaa



Ehkä se et mä rupeen epävarmasti sähläilemään tai jotain. Niin ne naiset haistaa sen kuin hyenat et tossa on heikompi yksilö, toi kantsii "tappaa"... Eikö se näin vähän luonnossa mee?

Olen huomannut että ihmiset joilla on todella huono itsetunto,ja jotka ovat jonkin verran kateellista sorttia,haluavat nolata ja parjata hyvännäköisiä naisia,jotta nämä epäilisivät juuri samaa.

Ei ne sulle naura. Miksi niin tekisivät?

Jos jotakuta naurattaa se että on kauniimpi kuin toinen niin sisältä sellainen on ruma.



Keskity asioihin jotka on sinussa hyvää, ulkonäkö on katoavaa.

Kyllähän epävarmuus näkyy ihmisestä ulospäin, ei sitä tarvitse sen kummemmin "haistaa". Elekieli sen kertoo, enemmän tai vähemmän selvästi. Ja jos sattuu itsellä olemaan huono itsetunto ja iso epävarmuus oman riittävyyden ja kelpaamisen suhteen, voi omaa oloa pönkittää se että saa toiselle vielä pahemman olon. Hyväitsetuntoisella, itsevarmalla ihmisellä ei ole tarvetta kellekään naureksia.



Oman itsetunto-ongelmani sain aikanaan selätettyä kun käänsin huomion muiden reaktioista itseeni. Ei vaatteisiin tai hiuksiin vaan omaan elekieleen ja siihen, miten paljon välitin tai olin välittämättä toisista ja heidän reaktioistaan. Toisin sanoen ongelman ratkaisu löytyi oman pään sisältä. Tarvittaessa apua saa mielenterveyspalveluiden kautta.

Ei yleensä ketään, varsinkaan kauniita & itsevarmoja, kiinnosta vilkuilla muita naisia millään ihmeellisemmällä tasolla.

Mut sit välillä tulee niitä semmosia "vammasia" olotiloja... Joten kai se kiusaaminen on jättäny just jäljen siihen itsetuntoon jonkun verran



Nii mä veikkaan et säheltäminen ja se et en aina kehtaa katsoo ihmisii silmiin ja oon sellanen ujon ja aran olonen, nii oli ehkä hiukan huomiota herättävää



Tai sit ne kadehti mua? Mistä sitäkään tietää. :)



Mut sen takia pelkään et ne nauraa mulle, jos ne tietääki mun menneisyydestä " et toi on se yks kamala huora" ja siks naureksii ja kuiskii. Siitä mulla tulee aina vainoharhanen olo!

Ole aina ystävällinen, hymyilevä ja iloinen ollessasi tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa. Älä pälyile miten muut sinua katselevat vaan pyri keskittymään siihen mitä olet tekemässä. Kohtele muita ihmisiä arvostavasti. Jos he näyttävät hapanta naamaa, hymyilevät vinosti tai ovat epäystävällisiä sinulle, hymyile heille nätisti ja jatka matkaasi.



Olet luultavasti kaunis tai jokin sinussa ärsyttää tai herättää muiden epävarmuuden, siksi he kohtelevat sinua kuvaamallasi tavalla. Älä välitä heistä vaan keskity omaan elämääsi. Vältä näiden ihmisten ajattelua jälkeenpäin ja koeta katkaista ajatuskierre jollakin positiivisella, hyvän olon sinulle tuovalla mielikuvalla.

Se oli ihan varmasti tuo tyttö jota kuvataan tuossa alussa pitkään! Ihan samallaiset kasvot ja meikit oli sillä. Sitä paitsi nuo asuu kuopiossa, tuo video on kuvattu kuopiossa ja mie asun kanssa kuopiossa

Niin pyrinkin olemaan aina kaikille ystävällinen ja iloinen. :)

Kerran naurettu, mulla oli päällä omasta mielstäni kaunis, melko erikoinen pinkki ruusukuvioinen sadetakki ja farkut.... Olin hakaniemen metroasemalla, vastarakastuneena poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa. Vähän närkästyin ja sitten nauroin, kun ajattelin että olipas nuorilla otsaa, nauraa ohikulkijalle. Mutta joo, kyllä jotkut teinit harrastaa ihmisille nauramista. Ei sitä kannata ottaa tosissaan, ne ovat vielä nuoria ja tyhmiä.

Varmasti kiusattuna oleminen jättää jäljet itsetuntoon, mutta kyllä itsetuntoa voi myös itse vahvistaa. Ikä, kokemus ja vieraittenbihmisten kanssa juttelu auttaa. Minua ei ole koskaan kiusattu, mutta itsetuntoni on silti...ehkä keskitasoa. Nuorena olin hieman epävarma ja varsinkin esiintymistä kammosin. Pääsin töihin myyjäksi, ja alussa sekin jännitti, vieraitten ihmisten kanssa juttelu ja "esilläoleminen". Vähän ajan päästä se helpottui kun aloin olla perillä myymistäni tuotteista ja saada kokemusta myyntityöstä. Selvästi huomaan, etten enää jännitä vieraita ihmisiä ja juttelen nykyään, yli kolmekymppisenä bussissakin ihmisten kanssa niitänäitä, jos siltä tuntuu.

En usko että kukaan sulle nauraa, tai ainakin sellainen on erittäin harvinaista. Keskity omaan elämääsi, ja niinkuin joku sanoi, että kun olet itse positiivinen niin muutkin ovat positiivisia sinulle. Hyvää jatkoa!

Tuon naureskelun huomaaminen ei useinkaan ole pelkkää kuvittelua, vaikka näin väitetään. Normaalilla itsetunnolla varustettu ihminen kun ei saa hyvää oloa väheksymällä muita ihmisiä (päinvastoin!), joten hän ei tee sitä edes tiedostamattomalla tasolla eikä myöskään tunnista jokaista mahdollista itseen kohdistuvaa ylenkatsetta/välitä siitä - mitä ei yleensä tapahdukaan, koska "hyökkääjä" ei saisi tällaisen ihmisen kiusaamisesta mitään ja siksi jättää heidät rauhaan.



Sekä kiusatuksi että kiusaajaksi päädytäänkin samasta syystä, eli itsetunto ei ole tasapainossa. Ja ihmiset tuppaavat huomaamaan paremmin itselle ominaisia kuin vieraita piirteitä muista ihmisistä. Jos heikkoon itsetuntoon yhdistää vähänkin elekielen tulkintakykyä ja empatiakyvyn puutetta, on lopputulos se että ihminen "parantaa" itsetuntoaan lyömällä muita samassa tilanteessa olevia itseään alemmaksi. Tässä kuitenkin mennään ojasta allikkoon, sillä tunne ei ole pysyvä ja vahinko tunnetusti kiertää...



Sama lopputulos on myös liiallisen itserakkauden kanssa, koska silloin puuttuu kyky huomioida muita ihmisiä ja ymmärrys miten omat sanomiset/tekemiset vaikuttavat ympärilläoleviin. Toisaalta tällainen ihminen myös uhriutuu helposti, koska hän ei näe itseensä kohdistuvia "vääryyksiä"

lainkaan laajemmasta näkökulmasta.



Ja jos ette vieläkään usko: Miettikäähän tätäkin palstaa. Tahallisimmat loukkaavat ja ivalliset kommentit ovat juuri niiden ihmisten kirjoittamia, jotka tosielämässä pönkittävät itseään piilovittuilulla. Vai kuka muka tosielämässä kuulee jonkun höykyttävän ventovieraita yhtä näkyvästi? Eli uskokaa vaan: hyvällä itsetunnolla ei todellakaan ole mitään tekemistä ilkeyden kanssa. Eikä itsetunnon taso katso ulkonäköä.



Sinussa ap ei varmasti ole mitään "vikaa", siis et ole ruma, huora ja mitä muuta sinusta on sanottukaan! Mutta valitettavasti tuo ei lopu ellet tee itsellesi jotain. Yritä selvittää, mikä on alunperin ajanut sinut epätasapainoon. Jo sen tajuaminen auttaa paljon. Opettele myös itsetuntemusta: luonteenpiirteesi, mistä asioista olet kiinnostunut, minkänäköinen haluat olla, vahvuudet, heikkoudet, ihan kaikki. Korjaa tai opi hyväksymään itsessäsi ne asiat, joihin et ole tyytyväinen. Hakeudu/koita pysyä sellaisten ihmisten parissa, joiden kanssa sinulla on hyvä olla, vältä tai jopa katkaise siteet sellaisiin jotka saavat sinut tuntemaan itsesi huonoksi. Ammattiapua saa, jos itse joutuu umpikujaan.



Ja lopulta: mitä paremmaksi itsetuntosi kehittyy, sitä vaikeammaksi kohteeksi kiusaajat sinut näkevät. Olen itsekin aikanaan saman polun kulkenut. Tsemppiä!