Miehen tietty aggressiivisuus /rumat puheet

Kuulostaa paljon omalta mieheltäni. Hällä kausittain tulee enemmän aggressiivista käytöstä tai8 enemmänkin puhetta ja ne liittyy selvästi masennukseen. Miehelläni todettu masennusta. Välillä todellakin taas iloinen, lempeä, huumorintajuinen.



Mua todella korpeaa tuo ajoittainen kiukkuisuus, etenkin, kun tiedän, että en ole sitä ansainnut millään lailla. Mieheni on sen tyyppinen, että ei yleensäkään pysty näkemään omia virheitään, vaan syyttää mielellään toisia ( ja voi puhua, että "turpaan pitäisi vetää sitäkin työkaveria -tyyppisesti). Tai sitten ottaa marttyyriasenteen ("oon niin paska, et eihän musta ole mihinkään"). En osaa sua auttaa sen enempää, mutta ehkä helpottaa kuulla, että et ole yksin tällainen ongelman kanssa..Me ollaan käyty perheasiainkeskuksessa juttelemassa, ja se on auttanut ymmärtämään sekä itseä, että myös miehen ajatusmaailmaa.

No mitä minä voin tehdä?!

No kyllä tiedät itsekin, ette vaihtoehtoinasi oli kuin joko sietää miestä sellaisenaan, erota, tai kertoa hänelle että sinua tuollainen käytös pelottaa ja inhottaa.(tosin ei hän silti välttämättä pysty muuttumaan)

Onko mies ollut suhteenne alusta saakka tuollainen? Jos on, vastuu on sinulla, kun menit hänen kanssaan yhteen ja hankit lapsen. Jos ei, sitten on tosiaan nuo 3 vaihtoehtoa miten toimia.

Tsemppiä!

Muttei koskaan fyysisesti, tuo tulee esille väsyneenä ja stressissä. Häntä on itseä pahoinpidelty lapsena, ja varmaan joku tunnelukko sieltä..

Olen kyllä tehnyt selväksi, että jos lasta alkaa uhkailemaan syyttä, tai käy fyysisesti kiinni minuun tai lapseen niin kamat lentää heti pihalle ikkunasta.

Onko tällainen teistä normaalia miehen puhetta vai pitääkö huolestua? Yleensä siis lempeä isä mutta itsellään rankka lapsuus ja muutenkin vähän tuollainen ettei aina välitä mitä puhuu:(

Kommentoikaa nyt joku, kuulostaa tuo edellä oleva pahalta vai liioittelenko, olenko itse liian herkkähipiäinen?

Pahalta kuulostaa mielestäni.

Kuulostaa vähän siltä että voisi joskus päästä otsikoihin sanoilla "Ei olis hänestä uskonut. Vaikutti hyvältä isältä ja mieheltä."

No mitä minä voin tehdä?!

Mies on toisaalta ihana hellä ja osallistuva isä, toisaalta hänessä on muuten jotain epävakautta tai tietynlaista aggressiivisuutta. Oli illalla kiukkuinen, sitten tokaisi mulle että "saatana xxx (työkaveri) puhui sitä ja tätä, tekisi mieli vetää kuonoon sellasta..". Oli siis siitä tosi kiukkuinen. Lapsi sitten riehui eikä uskonut miehen kieltoja, lopulta mies vetäsi todella äkäisesti lapsen sängyltä ja karjaisi kurkku suorana että nyt lopetat! Lapsi parahti itkuun ja minäkin säikähdin. Mulle mies selitti että "nykyajan pennuilla ole mitään kuria, näkeehän sen millasia nulikoita tuolla ulkonakin liikkuu, ainakin jos lapsi pelkää niin sittenpähän tottelee".

Viime yönä kuorsasi ja pyysin häntä moneen otteeseen kääntymään, tokaisi kiukkuisena että "mitäs siinä konahtelet".

Siis joskus mies tällainen, vaikka yleensä lempeä ja mukava. Mutta minusta tuollainen on puistattavaa, kuvottavaa. Mitä mieltä? Mitä pitäisi tehdä?

puhuu vähän eri sanankääntein, mutta välillä pelkään häntä. Olen sanonutkin sen monta kertaa, suuttuessaan on tosi pelottava. Ei usko eikä mitään muutosta. Meillä on 3 lasta ja ollaan ns. hyvä akateeminen perhe. Aina jos on paljon stressiä mies alkaa käyttäytyä noin.