miksi koulutus/vaativuus ei korreloi palkan suhteen

kuin se tohtori siellä yliopistolla.

KYSYNTÄ:



Jos joku jolla on paljon rahaa, tarvitsee sun työtäsi, että voisi saada enemmän rahaa, sullekin maksetaan paljon.



Toisaalta jos kukaan ei tarvitse sun työtäsi, sulle maksetaan vähän tai ei mitään.



TARJONTA:



Jos työhön on vähemmän pyrkijöitä (on likaista, paskat työajat, muuten vaikeaa ym), siitä on pakko maksaa että saataisiin joku.



Jos työhön on paljon pyrkijöitä syystä tai toisesta, työnantaja voi kilpailuttaa kuka suostuisi tekemään halvimmalla.



AMMATINVALINTAKYSYMYS:



Näin juuri jossain lehdessä jutun, että valitessaan opiskelualaa, noin 10% naisista pitää tärkeänä, mikä on homman lopullinen palkkataso. Aika pieni osuus?



Voit itsekin varmaan lopettaa ruikuttamisen ja ruveta veturinkuljettajaksi, eikös niin?

tuli mieleen tuosta veturinkuljettajaketjusta, jossa 9kk koulutuksella valmistuu veturinkuljettajaksi ja tienaa lähes 70 000e vuodessa. Mieletön palkka suhteessa koulutukseen ja työn vaativuuteen!!

Öhh..mistä tiedät miten vaativa on veturinkuljettajan työ? mun käsityksen mukaan se on hyvinkin vaativa ja vastuuta varmasti on enemmän kuin sillä tohtorilla. Tuhat ihmistä kerralla kyydissä tai myrkkyjä rahtijunissa.

Tosin ei ne veturinkluljettajat keskimäärin kai mitän 70000 euroa tienaa tai ehkä vanhimmat voi tienata. Mutta kaiketi keskiarvo niillä jotain 50000-55000? Itsekin pyrin ei vaan kutsu käynyt.

Olikohan tällä vai jollakin muulla palstalla, jossa nuori lastentarhanopettajan ammatista haaveileva kauhisteli palkan pienuutta.



Siinä ketjussa sitten muutaman nuhtelivat, että eihän siinä palkka ole se tärkein.

Laittaa koneet väärille reiteille ja PUM!

eli HISTORIA: aikojen saatossa tietyt työntekijäryhmät ovat saaneet aiheettoman hyviä etuja tietyssä työmarkkinatilanteessa ja näitä ei ole koskaan purettu.



Esim paperiduunari. Moni kollegani (tekn.yliopistosta) valmistunut oli kesäduunissa aikanaan paperitehtaalla paperimihen työsopimuksella. Kesätyöstä saattoi saada 3800e palkkaa. No sitten kun tietty opintoviikkoraja ylittyi niin piti siirtyä toimihenkilöluokitukseen samoihin hommiin tai esimieshommiin. Palkka tippui puoleen.



Eli kesäduunarina linjalla sai tuplapalkkaa, mitä sai kesäduunissa näiden linjamiesten POMONA. Se pomo kun oli eri toimihenkilöluokkaa ja siksi palkka oli puolta pienempi kuin ALAISILLA.



Tässä ei ole kysynnästä, tarjonnasta tms kyse vaan historiasta.

Jonkun matematiikan alan tutkijan työ voi olla vaikeaa, mutta vastuuta ei juuri ole muusta kuin siitä, että saa jotain aikaan joskus. Veturia on helppo vahtia, mutta vastuusta maksetaan.

että meille on peruskoulussa ja ammatinvalinnan ollessa ajankohtaista opetettu, että opiskelemalla pääsee eteenpäin elämässä, saa ammatin ja ammattilaisille maksetaan kunnon palkkaa (ja että kouluttamattomille ei ole töitä eikä kunnon palkkoja).



Tuo opetus on perustunut johonkin uskomukseen, jolla ei kenties ollutkaan mitään pohjaa. Ennen meidän sukupolviahan oli vielä olemassa sellaisia töitä, joita tehtiin ilman mitään ammattikoulutuksia. Sitten tekniikka kehittyi ja tuli osaksi kaikkea työelämää. Silloin syntyi tuo uskomus, että pitää opiskella, että saa töitä ja palkkaa.



No onhan tuo osin tottakin. Mutta sitä myös myytiin meille sellaisena totuutena, että koulutus takaisi kunnon palkan. Niinhän se nyt ei sitten kuitenkaan mennyt, vaan tuo opetus on ollut pienoinen petos. Ei ihme, että osa on ap:n tavoin pettyneitä niihin lupauksiin, joita meille kouluaikana annettiin.

Ja tähän väliin tulee yleensä joku vaahtoamaan, että ilman ay-liikettä meillä ei olisi kesälomia, ei palkkaturvaa, ei työsuojelua ja ei sitä sun tätä.



Mutta minä näen silti enemmän sen niin, että meillä on hyvin suuria epätasa-arvoisuuksia palkoissa, eikä niihin eroihin löydy kuin keksimällä keksittyjä perusteluja. Kesälomaakin on joillain 4 viikkoa ja toisilla 8 viikkoa, vaikka toimittaisi samassa ammatissa. Määräaikaisuuksia käytetään hyväksi, ketjutetaan ja määräaikaisilta tiputetaan monia etuja pois vain siksi, että on määräaikainen.



Näitä vastaavia räikeitä epäkohtia on vaikka millä mitalla. Ja moniin niistä ammattiyhdistyksillä ei ole minkäänlaista halua puuttua. Tekemätöntä työtä on aivan liikaa, jotta osaisin tuota liikettä arvostaa.

Ja toisaalta myös itseeni pettynyt. Ei sitä nuorena vielä tajunnut, että oikeasti työ on välttämätön paha. Joten parasta olisi hankkiutua sellaisiin töihin, joissa vapaa-ajalla on aikaa ja varaa harrastaa kaikkea kivaa.



Voi siinä sitten omaksi ilokseen vaikka opiskella kieliä ja historiaa harrastuksena. Missään nimessä niitten varaan ei kannata heittäytyä, jos ei sovi luonteeltaan kurinpitäjäksi koululaitokseen. Yliopistojen esittelylehtiset ovat huijausta: oikeasti humanistisia aineita opiskelemalla eivät tiet ole avoimet joka suuntaan.