Miksi ihmiset eivät jaksa puhua töistä vapaalla

töissä rahan takia, ja kukaan ei maksa mulle palkkaa jos lässytän siitä vapaa-ajalla. oikeesti.

eivät tykkää töistä joita tekevät. Tai tykkäävät, mutta työ on niin ressaavaa että haluavat mieluummin vain relata vapaa-ajalla.

Ja monelle se työ on raskasta pakkopullaa, ja siksi siitä ei mieluusti puhuta. Muutenkin ihmiset, jotka koko ajan lässyttävät työstään, ovat henkisesti köyhiä.

töissä rahan takia, ja kukaan ei maksa mulle palkkaa jos lässytän siitä vapaa-ajalla. oikeesti.

olen vaitiolovelvollinen työhöni liittyvistä asioista

kun vapaalle työporukan kanssa lähdetään. Mutta toki paljon muustakin.

sama. Sitten pitäisi koko ajan miettiä, mitä voin puhua etten paljasta mitään, mistä joku voisi tunnistaa asiakkaan. Olen ottanut linjan etten puhu käytännössä mitään työasioita. Voin toki jutella yleisesti tyyliin, että on kiireistä tai jotain työkavereihin liittyvää, mutta muuten en puhu työstäni vapaalla. Tosin kaverina tietävät tämän, eivätkä mitään kyselekään.

olen vaitiolovelvollinen työhöni liittyvistä asioista

Mulla on kiva työ, mukavat kollegat ja muutenkin viihtyisä työympäristö. Silti en jaksa vatuloida työasioita vapaa-ajallani. Vapaa-aika on omaa aikaani, töissä kyllä ehtii ajatella niitä työasioita aivan tarpeeksi.



Jos nyt joku kaveri kysyy, niin kommentoin parilla lauseella ja vaihdan aihetta.

mutta tarvitsen myös vapaa-aikani.



Työni on sellaista että siitä on vaikea saada ajatukset irti. Jos alan juttelemaan siitä vapaa-ajalla jonkun kanssa, pyörii ne jutut helposti mielessä vielä illallakin. Se ei ole hyvä työnkään kannalta, sillä vain täydellinen irtautuminen työasioista auttaa pääsemään työssäni eteenpäin. Muuten jää helposti vaan toistamaan samoja ratkaisuyrityksiä eikä osaa löytää uudenlaista lähestymistapaa ongelmiin.