Mua oksettaa joka kerta kun näen naisen jonka kanssa mieheni minua petti.
Otinpa vielä miehen takaisinkin. Sittemmin meille tullut yksi lapsikin.
Tämä nainen tietää mut ja tietää että mies oli varattu silloin kun miestäni yritti ja saikin. Yritti moneen otteeseen sen jälkeenkin (mies näyttänyt viestit)... mä niin kihisen raivosta, ihan jo pelkästään itselleni miksi tunnen näin ja käyttäydyn näin. Johtuuko huonosta itsetunnostani? Jotenkni ajatus siitä että tää nainen LUULEE että mä en tiedä kuka se on ja mitä se on tehnyt mieheni kanssa niin suoraan sanottuna v*tuttaa suunnattomasti.
Kyseessä siis nainen jonka toosalla on käynny n. puolet tän kaupungin miehistä.
Olen vihainen miellenikin, ei siitä ole kyse, mutta olen antanut hänelle anteeksi mutta unohtamana en näköjään pysty. En voi hänelle kiukutellakaan, kiukuttelen itsekseni. Ja hakkaan päätä seinään. Se nainen tulee vastaan joka helvetin kerta kun keskustan maaperälle jalkani laitan, niin vaikea häntä unohtaakaan.
Kommentit (4)
ihan ymmärrettävää, että voit pahoin tapahtuneen vuoksi. Kannattaisi miettiä keinoja päästä katkeruudesta, koska se ei tee hyvää sinulle eikä parisuhteellesi. Et kai anna sen naisen pilata sinun ja miehesi suhdetta katkeroitumalla? Ei ainakaan kannata. Pettäminen on tosi väärin, mutta jos haluaa tuollaisen jälkeen jatkaa suhdetta, niin joko on unohdettava petos tai sitten erota. Toisinaan apu löytyy terapiasta, kun tunteet on niin suuria, ettei yksin pysty puimaan niitä.
joka jaksaa päivästä toiseen vääntää tänne näitä väsyneitä "kuinka/miksi/miten/missä kohtasin mieheni salarakkaan"-aloituksia!!?!?!! Hanki nyt jo jotain muuta sisältöä elämääsi, tuo EI OLE tuollaisen vatvomisen arvoinen ongelma, usko pois.
otti pettäjämiehen takaisin yrittää syyttää pettämisestä ainoastaan toista naista ja koettaa rakastaa petturimiestä.
Otinpa vielä miehen takaisinkin. Sittemmin meille tullut yksi lapsikin.
Tämä nainen tietää mut ja tietää että mies oli varattu silloin kun miestäni yritti ja saikin. Yritti moneen otteeseen sen jälkeenkin (mies näyttänyt viestit)... mä niin kihisen raivosta, ihan jo pelkästään itselleni miksi tunnen näin ja käyttäydyn näin. Johtuuko huonosta itsetunnostani? Jotenkni ajatus siitä että tää nainen LUULEE että mä en tiedä kuka se on ja mitä se on tehnyt mieheni kanssa niin suoraan sanottuna v*tuttaa suunnattomasti.
Kyseessä siis nainen jonka toosalla on käynny n. puolet tän kaupungin miehistä.
Olen vihainen miellenikin, ei siitä ole kyse, mutta olen antanut hänelle anteeksi mutta unohtamana en näköjään pysty. En voi hänelle kiukutellakaan, kiukuttelen itsekseni. Ja hakkaan päätä seinään. Se nainen tulee vastaan joka helvetin kerta kun keskustan maaperälle jalkani laitan, niin vaikea häntä unohtaakaan.
mutta sitä et halua myöntää.
joka jaksaa päivästä toiseen vääntää tänne näitä väsyneitä "kuinka/miksi/miten/missä kohtasin mieheni salarakkaan"-aloituksia!!?!?!! Hanki nyt jo jotain muuta sisältöä elämääsi, tuo EI OLE tuollaisen vatvomisen arvoinen ongelma, usko pois.