Lue keskustelun säännöt.
Ei perhemurhissa ole kyse yhteiskunnan pahoinvoinnista, vaan
26.06.2012 |
siitä, että ihmiset antavat itselleen luvan tehdä pahoja tekoja, koska muutkin ovat niin tehneet. Hirmuteosta tulee jotain arkipäiväistä, kun julkinen keskustelu latistaa hirmuteon tylsäksi, toistuvaksi tapahtumaksi tapahtumien joukossa.
Jokainen valitsee itse, jokainen päättää itse ja tekee mitä haluaa tai jättää tekemättä. Syytä ja syyllistä on turha hakea ulkopuolelta. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja valinnoistaan.
Tappaminen vaatii suunnattomasti energiaa, yleensä myös suunnittelua ja älyä: kun teen näin, saan tämän ihmisen hengiltä. Älä sääli murhaajaa, hänen ei ollut pakko, hän halusi.
Kommentit (17)
Taidat olla sitä mieltä myös, että jokainen mieleltään sairas valitsee itse tilansa. Samoin kuten jokainen syöpäsairas haluaa sairastaa syöpää. Onnittelut viikon idiooteimmasta viestistä, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat olla sitä mieltä myös, että jokainen mieleltään sairas valitsee itse tilansa. Samoin kuten jokainen syöpäsairas haluaa sairastaa syöpää. Onnittelut viikon idiooteimmasta viestistä, ap.
ja pitää sairauden kurissa. Jokainen syöpää sairastava valitsee, haluaako hoitoa vai ei.
Aivan samoin jokainen vihainen valitsee, tappaako läheisensä vai ei. Tilannetta ei voi valita, mutta sen voi valita, mitä tekee.
Eli ap on erittäin vahvasti oikeassa. Ei yhteiskunta meitä tapa, ihan itse me siihen puukkoon päätämme tarttua.
Taidat olla sitä mieltä myös, että jokainen mieleltään sairas valitsee itse tilansa. Samoin kuten jokainen syöpäsairas haluaa sairastaa syöpää. Onnittelut viikon idiooteimmasta viestistä, ap.
En myöskään usko, että hallitus, politiikka tai kokoomus olisi perhesurmien taustalla. Tai Kreikka ja Kreikalle syydettävät avustukset (näinkin uskomattomia selityksiä keskustelupalstoilta löytyy).
Suomi on rikkaampi maa kuin koskaan ja silti täällä tehdään surmia. Eiköhän se vika löydy omasta päästä. Eri asia on tietysti vakavasti sairaat, mutta näissäkin perhesurmissa, mitä on tullut ilmi, on kyse ollut useimmiten aviokriisistä tai taloudellisista seikoista jotka yhdistettynä heikkoon mielenlaatuun saa nimenomaan miehet tarttumaan aseisiin.
mutta haluaisin muistuttaa, että tilanteet ovat aina monimutkaisempia ja monisyisempiä. Harva ihminen on vain "hullu ja itsekäs", joka haluaa riistää elämän toiselta, varsinkaan läheiseltään tai lapseltaan. Yleensä taustalla on ongelmien vyyhti, ei itsekäs "oma valinta". Uskomatonta, miten tuomitsevia ihmiset voivat olla tietämättä tilanteista, ihmisistä ja taustoista yhtään mitään (tai enintään sen mitä joutavat iltapäivälehdet kirjoittavat).
on tullut jonkin sortin muoti-ilmiö. Ennen ihmiset tappoivat vaan itsenä, mutta nykyään tapetaan sitten koko perhe tai vähintään muutama lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käy töissä, peseytyy, siivoaa, laittaa ruokaa, noutaa postinsa jne. Mutta koska henkilö on sairas, hän tulee tappaneeksi lapsensa ja/tai puolisonsa, kaiken tuon tavallisen arjen keskellä. Erittäin epäuskottavaa. Hyvin vakavasti sairas saattaa syyllistyä henkirikokseen, mutta hänen arjenhallintansa ei ole muutenkaan samaa kuin keskivertoihmisen.
Miten selittyy se, että perhemurhia tapahtuu tiheässä tahdissa, toinen toisensa jälkeen? Kyse on mallin mukaisesta käyttäytymisestä. Kun jostakin ilmiöstä tulee yleinen, toistuva, suosittu, se on muotia. Perhemurhat näyttävät olevan muodissa Suomessa.
ap
tappaa perheenjäseniään. Hän voisi valita toisinkin, vaan kun ei valitse.
ap
mutta haluaisin muistuttaa, että tilanteet ovat aina monimutkaisempia ja monisyisempiä. Harva ihminen on vain "hullu ja itsekäs", joka haluaa riistää elämän toiselta, varsinkaan läheiseltään tai lapseltaan. Yleensä taustalla on ongelmien vyyhti, ei itsekäs "oma valinta". Uskomatonta, miten tuomitsevia ihmiset voivat olla tietämättä tilanteista, ihmisistä ja taustoista yhtään mitään (tai enintään sen mitä joutavat iltapäivälehdet kirjoittavat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekee pahaa lukea viestejäsi. Taidat olla mielestäsi vähän muita parempi, olet täydellinen.
Jos kyse on mallin mukaan toimimisesta ja idea saadaan medioissa käytävästä julkisesta keskustelusta, niin eikö tämä sitten mielestäsi ole lainkaan yhteiskuntamme ilmiö. Kyllä minä näen median osana tätä yhteiskuntaa, joten ongelma on yhteiskuntamme ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kyse on yksilöiden tekemästä valinnasta, niin eipä sitten kannatakaan keskustella lainkaan siitä mitä parannettavaa yhteiskunnassamme olisi.
ap
Jos kyse on mallin mukaan toimimisesta ja idea saadaan medioissa käytävästä julkisesta keskustelusta, niin eikö tämä sitten mielestäsi ole lainkaan yhteiskuntamme ilmiö. Kyllä minä näen median osana tätä yhteiskuntaa, joten ongelma on yhteiskuntamme ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunta on vähän muutakin.
Koska kyse on yksilöiden tekemästä valinnasta, niin eipä sitten kannatakaan keskustella lainkaan siitä mitä parannettavaa yhteiskunnassamme olisi.
Tuotantolinjalta tulee sitten joitain näitä oman elämänsä sivustakatsojia, jotka eivät juurikaan muuta voi, kuin toimia "ohjelmointinsa" mukaisesti. Valinnat ovat heidän kohdaltaan tehty jo ennen päätöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa en haluaisi olla. Oma työtilanteeni on epäselvä. Perheemme yritys on menossa todennäköisesti konkurssiin. Perheessämme on kärsitty alkoholin vuoksi. Olen syvemmässä kriisissä kuin koskaan ja tilanteessa, jossa yhteiskunta ei riennä apuun, vaikka kävisi kuinka. Mitä minulla on jäljellä? Koulutukseni, ammattitaitoni, älyni, perheeni, lapseni, rakkauteni. Minkä puolesta ja hyväksi taistelen viimeiseen hengenvetooni, loppuelämäni vanhaksi asti, jos niin kauan saan elää? Perheeni ja lasteni. Elää muita loukkaamatta, elämää vaalien ja lapsiaan rakastaen ei ole mikään jalo teko, niin kuuluu olla, niin kuuluu valita. Pahaa tekoa en koskaan ymmärrä enkä hyväksy, kenenkään tekemänä.
ap
Tekee pahaa lukea viestejäsi. Taidat olla mielestäsi vähän muita parempi, olet täydellinen.
Konkurssi on tilapäinen ongelma. Viiden vuoden päästä elämä on uusilla raiteillaan, pahimmassa tapauksessa viidentoista vuoden päästä loppuu perintä.
Yritähän ymmärtää, että joku on yrittänyt, kokeillut, taistellut lujasti ja jäänyt silti syrjityksi ja osattomaksi. Kun tähän vielä yhdistyy otollisen persoonallisuuden piirteet - kuten vaikka herkkyys, joka jossain tilanteessa olisi etu, mutta kriisin kohdatessa haitta - niin eiköhän siitä ala toivo kaukana.
Lisäksi pitää muistaa, että itsemurhaa tekevällä ei ajatukset kerta kaikkiaan ole samassa järjestyksessä päässä. Eikä ehkä perheensä surmaajillakaan. Kutsukaa sitä sitten sairaudeksi, tyhmyydeksi, hiekkoudeksi tai miksi vain, mutta mitään hyvää ette noilla määritelmillänne ja moraalipaniikillanne saa aikaan. Niin että kukahan täällä nyt sitten tietoisesti sen hyvän valitsee?
Että joskus kun tavallisen ihmisen kestokyky lakkaa, alkaa ajatukset kulkea ihan outoja ratoja, joita hän itsekään ei selväpäisenä aikana hyväksyisi eikä ymmärtäisi. Minulla on tästä valitettavasti omakohtaista kokemustakin, tosin onneksi en ketään tappanut (itseni tappamista tosin yritin) mutta niin sekaisin olin että ihan hyvin olisin voinut jos minulla olisi silloin ollut lapsi, ajatella että koska tämä koko elämä on pelkkää ahdistavaa kärsimystä niin teen hyvän teon jos armahdan lapseni tästä...
Taidat olla sitä mieltä myös, että jokainen mieleltään sairas valitsee itse tilansa. Samoin kuten jokainen syöpäsairas haluaa sairastaa syöpää. Onnittelut viikon idiooteimmasta viestistä, ap.