Varasteleva lapsi

Ja onko saanu mallinsa esim vankilassa istuvalta isältään???

Olin alkoholistin tytär, joka kaipasi huomiota keinolla millä hyvänsä.

Meillä elettiin yhden lapsen kanssa noin useampi vuosi ja olin jo aivan neuvoton, muilla sisaruksilla ei ollut tällaisia ongelmia. Syy lapsen pahaan oloon ja huomion hakemiseen selvisi myöhemmin; takana oli lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö. Kun syy selvisi on asiaa alettu selvittämään sekä psykologin kanssa että oikeusteitse. Älkää antako helpolla periksi, vaikeiden asioiden selvittämiseen voi mennä useampi vuosi mutta lapsen tulevaisuuden vuoksi kannattaa taistella.

Entä lapsi itse? Miksi hän varastaa?

asiaa selvitelty, mm psykologin, perheterapian ja lastensuojelun voimin. Mikään ei oikein auta, vaikka lapsi saisi erityishuomiota tai mitä tahansa teemme ja kaikki muuten olisi hyvin, niin sitten varastelee kuitenkin.



Lapsen paino alkanut nousta jatkuvan herkuttelun seurauksena. En enää hanki kotiin mitään vierasvaroja etukäteen ja asiasta ja painostakin keskustellaan lapsen kanssa mutta ei auta. Kouluterkkari lähetti lappua kotiin että ravitsemusterapeutille pitäis mennä kun niin kovasti lihonut. Perheen muut lapset normipainoisia, ruokailu ei siis ongelma.



Psykiatri tutkinut lasta ja terapeutti mutta mitään ei löydy, ei mitään selitystä miksi toimii näin. Itseltään kun kysyy niin ei osaa selittää mitenkään tekojaan. Välillä mietin, onko edes omantunnontuskia, kun tekee näin. Ja tänäänkin, kun kysyin asiasta havaittuani rahojen kadonneen, katsoo suoraan silmiin ja kiukkuisesti kieltää ottaneensa, "mä en kyllä tasan ole koskenu" on vakiolause, joka on täyttä valetta, koska muita mahdollisuuksia ei ole. Ja vaikka löytäisin esim karkkipaperit jostain sängyn alta niin ei ikinä ole hänen, vaan jonkun kaverin, ja hän ei ole syönyt / ottanut mitään..



Itsellä vainoharhainen ja epätodellinen olo, pelkään milloin alkaa kavereiden vanhemmat soitella kadonneista tavaroista/rahoista tai kauppiaat...

Joka kerta kun jotain häviää, et sano mitään lapselle, vaan varastat häneltä jotain hänelle tärkeää. Aloita pikkujutuista, jos ei auta niin loppupeleissä pleikkari, kännykä jne. Luulisi että oppii kun häneltä varastetaan ja tajuaa ettei se ole kivaa.



Mummon tm. ottaa juoneen mukaan, jos 2€ häviää lomakostasi, niin muutaman päivän kuluttua mummo antaa esim. 20€ "nimipäivärahaa" tmv. verukkeella, ja tuo 20€ sitten varastetaan lapselta yön aikana.



Uskon että yksi syy on se, että olette liian lepsuja. Ei ole normaalia käytöstä MURTAUTUA lukittuun kaappiin ja varastaa rahaa. Eri asia (ei kuitenkaan hyväksyttävää!) jos vähän penkoo taskuja ja nappaa unohtuneen 2€ tasku pohjalta omaan taskuunsa.

Vastustan väkivaltaa, mutta JOTAIN teidän pitää lapselle tehdä. Antaa sellainen rangaistus että tuntuu, vaikka sitten kunnon selkäsauna jos MIKÄÄN muu ei auta. (Esim. jätätte kotiin kun muu perhe lähtee huvipuistoon/ulkomaille tmv. ja teette selväksi että syynä vain ja ainoastaan se varastelu "ei tuollaista varasta kehtaa Linnanmäelle viedä, tiedä mitä sieltä varastaisit" halveksuvaan sävyyn jne.)

Jos kerran syö kaikki herkut ja ostaa rahoillakin karkkia?



Mä olen lapsena ollut aivan älyttömän karkinhimoinen, mikään ei ikinä ole ollut tarpeeksi. Mä myös varastelin kotoa ja kavereilta, ja söin kaikkialla ja aina kaiken minkä irti sai.Se himo vaan oli niin pakottava, en usko että narkkarilla olisi sen pahempaa, kun se pakko iski.



Mä olen ihan normaali aikuinen nyt, tosin ikuisesti olen myös syömishäiriöinen, ja herkkuja en voi koskaan syödä normaalisti, vaan aina menee överit tai pitää olla kokonaan ilman.



Mutta ota tuokin vaihtoehto huomioon. Lapsesi varmasti häpeää tekojaan ja olotilaansa, eikä osaa selittää sitä himoaan, kun kukaan ei sitä ymmärrä tai osaa siihen suhtautua. Sinuna yrittäisin vielä jutella asiasta tuolta kantilta lapsen kanssa ja YMMÄRTÄEN, ei syyllistäen. Niin ja viimeisin asia millä saat lapsesi mielen varmasti sairaaksi, on painosta huomauttelu, JOS tässä takana on sama asia kuin itselläni oli lapsena.



Ja ihan rehellisesti, mä en edes tiedä mitä asialle voisi tehdä. Mun lapsuus meni herkkuja väijyessä ja niihin rahoja metsästäessä, mutta hyvä ja menestyvä ihminen minusta tuli kuitenkin. Sinäkin olet työni kautta minuun todennäköisesti törmännyt.

Viikkorahat vietiin, ja esim karkkipäivän karkit otettu, ei auta. Saa huutoraivokohtauksen, mut sitten kuitenkin parin päivän päästä taas käy taskulla/lompakolla/vie tyhjät pullot ilman lupaa saadakseen rahaa...



Ollaan yritetty sitäkin, että tehdään erilaisia maksujärjestelmiä, viikkorahat kokonaan pois/viikkoraha jaetaan joka päivälle jne. Tää sotii mun moraalia vastaan koska lapsilla viikossa karkkipäivä jolloin lupa syödä herkkuja eikä ole reilua muita kohtaan, jos yksi saa rahaa päivittäin, vaikkakin pienemmän summan...



Pleikkari ei kiinnosta, tietokonekielto ei paljon hetkauta, kotiaresti ärsyttää muttei vaikuta muuten. Fyysisesti en käy kiinni lapseen, henkisesti olen "nolannut", moittinut, kehunut, huutanut, raivonnut, keskustellut, kysellyt... ja mikään ei auta.

Tätä puolta on myös tutkittu, ostelee myös suolaista, esim nuudeleita joita syö kuiviltaan. Emme todellakaan "huomauttele" lapselle painosta, vaan olemme yksinkertaisesti keskustelleet syömisen seurauksista.



Ja kyllä jonkin lainen syömiseen liittyvä on koska aina syö varastamansa rahat, siis ostaa jotain syötävää. Ikävä kierre on, kun varastaa--> syö --> valehtelee --> lihoo. Ei voi hyvin kukaan, lapsi kaikkein vähiten..



SUrku vain, että itsellä alkaa olla ajatukset sijoituksessa, kun kuitenkin on muut lapset, joita suojeltava yhden vaikutuksilta. Ja oma jaksaminen huolettaa...

miksi hän tekee niin. Istuisitte ihan rauhassa ja kysyisit, ei syyttävää sävyä vaan kiinnostunut.



Vietä enemmän aikaa lapsen kanssa ja rakenna luottamusta. Vaellus ilman kännyköitä, ruuan laittaminen itse yms. voisi lisätä luottamusta.



Todennäköisesti siis teillä perheessä joku ongelma ja lapsi siihen reagoi. Kuinka monta lasta teillä on? Perherakenne (ydinperhe, uusioperhe?), miten vietätte aikaa lapsen kanssa? Milloin tämä alkoi.



Kovaa vauhtia hänestä tulossa sosiopaatti

Mistä lapsi ostaa karkkinsa/mihin käyttää varastamansa rahat? Ottakaa yhteys ko. kauppaan/kioskiin ja neuvotelkaa voiko lapsen ostamisen siellä estää. Eli eivät myy lapselle mitään. Jos tuota kaupan/kauppojen mahdotonta valvoa, niin auttaisiko jo se, että sovit kauppiaan kanssa että tulette käymään lapsen kanssa ja hänelle sanotaan ettei karkkia hänelle myydä. Lapsi voi sen uskoa eikä edes koita ostaa (vaikka käytännössä asiaa ei voitaisikaan valvoa kaupoissa). Ja kouluun/kavereihin yhteys ja ukaasia ettei kukaa diilaa lapselle karkkia.



Kannattaa ymmärtää se, että teillä on vastuu lapsesta. On tehtävä jotain sellaista että varastelu loppuu, muuten uppooaa suohon aina vaan syvemmälle ja kohta on teini-ikäinen kriminaali. Eristäkää vaikka mökille tmv. lapsi, ihan vaikka vuokraatte keskeltä ei mitään mökin missä asutte ilman rahaa ja herkkuja lapsen kanssa kuukauden ajan tmv. ja katsotteko auttaako.

Tätä puolta on myös tutkittu, ostelee myös suolaista, esim nuudeleita joita syö kuiviltaan. Emme todellakaan "huomauttele" lapselle painosta, vaan olemme yksinkertaisesti keskustelleet syömisen seurauksista.

Ja kyllä jonkin lainen syömiseen liittyvä on koska aina syö varastamansa rahat, siis ostaa jotain syötävää. Ikävä kierre on, kun varastaa--> syö --> valehtelee --> lihoo. Ei voi hyvin kukaan, lapsi kaikkein vähiten..

SUrku vain, että itsellä alkaa olla ajatukset sijoituksessa, kun kuitenkin on muut lapset, joita suojeltava yhden vaikutuksilta. Ja oma jaksaminen huolettaa...

Ei kukaan normaali nyt ole 10v kanssa luovuttamassa, joka näin pieniä koltosia tekee. Syys siis teissä. No lapsi tuskin huostassakaan huomiota saa, toivottavasti ressukka tajuaa että on omillaan ja elää vain itselleen. Näin voisi ottaa vastuu itsestään

keskitytte aivan väärään asiaan kun puhutte sokerista, ongelma on aivan muualla kuin syömisessä. Tämä on vain reagointia johonkin todelliseen ongelmaan

Monesti nälkä on seurausta janosta. Monilla aikuisillakin pakonomainen tarve napostella koko ajan jotain loppuu, kun alkavat juoda vettä tarpeeksi. Tarkkailkaa asiaa ja "pakkojuottakaa" lasta, eli heti aamulla 0,5l vettä, samoin lounaalla ja päivällisellä molemmilla 0,5l vettä ennen ruokaa, ja lasi pari vettä vielä noiden lisäksikin.

Tätä puolta on myös tutkittu, ostelee myös suolaista, esim nuudeleita joita syö kuiviltaan. Emme todellakaan "huomauttele" lapselle painosta, vaan olemme yksinkertaisesti keskustelleet syömisen seurauksista.

Ja kyllä jonkin lainen syömiseen liittyvä on koska aina syö varastamansa rahat, siis ostaa jotain syötävää. Ikävä kierre on, kun varastaa--> syö --> valehtelee --> lihoo. Ei voi hyvin kukaan, lapsi kaikkein vähiten..

SUrku vain, että itsellä alkaa olla ajatukset sijoituksessa, kun kuitenkin on muut lapset, joita suojeltava yhden vaikutuksilta. Ja oma jaksaminen huolettaa...

Sillä ei sinänsä ole väliä mitä syö, jokaisella on himonsa kohteet. Ja näin vanhana bulimikkona jo tiedän, että suolaista ja makeaa on hyvä vuorotella, niin mahtuu enemmän, koska ihminen tulee kylläiseksi mauille, ja pystyy syömään yhden maun jälkeen toista taas lisää, ja taas vaihtamaan.

Yritä vähän nähdä sitä, että lapsesi on sairas, hänellä on mitä ilmeisimmin syömishäiriö. Hanki hänelle osaavaa apua!

Valitettavasti. Tuollaisen käytöksen ja kasvatusvirheen ja luonnevian voi korjata, mutta kukaan ei tiedä miten. Ei ole niin hyviä psykologeja eikä neurokirurgeja vielä olemassa.



Tulevaisuudessa huomaat, millainen mies tästä pikkuveijarista tuli.



Oma veikkaus: teini-iässä hän kokee huumeet, pahoinpitelyt, parin vuoden päästä nykyisestä jää kiinni poliisillekin varastamisesta ja putki jatkuu hautaan asti, mihin huumeet, alkoholi ja mafian puukko kyljessä vievät ennenaikaisesti.



Rakasta lastasi niin kauan kun voit, käyttäytyi hän miten tahansa. Itse väittäisin että mitään muuta ei enää ole tehtävissä.



Jaksamisia ap, älä syytä itseäsi. Syy ei ole yksin sinussa.

Valitettavasti. Tuollaisen käytöksen ja kasvatusvirheen ja luonnevian voi korjata, mutta kukaan ei tiedä miten. Ei ole niin hyviä psykologeja eikä neurokirurgeja vielä olemassa.

Tulevaisuudessa huomaat, millainen mies tästä pikkuveijarista tuli.

Oma veikkaus: teini-iässä hän kokee huumeet, pahoinpitelyt, parin vuoden päästä nykyisestä jää kiinni poliisillekin varastamisesta ja putki jatkuu hautaan asti, mihin huumeet, alkoholi ja mafian puukko kyljessä vievät ennenaikaisesti.

Rakasta lastasi niin kauan kun voit, käyttäytyi hän miten tahansa. Itse väittäisin että mitään muuta ei enää ole tehtävissä.

Jaksamisia ap, älä syytä itseäsi. Syy ei ole yksin sinussa.

että eivät tee tarpeeksi asian lopettamiseksi. Se lapsi pitää vaikka lukita huoneeseensa rangaistukseksi, eikä annea muuta kun ruuat oven raosta ruoka-aikana. Ja vanhemmat toki käyvät aikaa viettämässä lapsen huoneessa, eli lasta ei hylätä huoneeseensa...! Ideana se, että jos tekee pahaa niin saa rangaistuksen. Tuollainen varastaa sitä ja tätä ja syö sitä ja tätä kertoo että homman annettu luisua liian pitkälle. Siinä se jutun juju onkin: heti ensimmäisestä rikkeestä rangaistus, ja niin kova että tuntuu. (Ja toki lapsen ikä huomioidaan)

Mutta lähtökohtaisesti niin että jos tekee pahaa niin saa rangaistuksen, jos ei auta ja tekee saman uudestaan pahempi rangaistus. Jos ei vieläkään tottele niin taas vielä pahempi rangaistus.



Esimerkin luoteisesti: jos varastaa 1. kerran niin tiukka puhuttelu ja rahojen takaisin maksu esim. kotitöillä. Jos varastaa 2. kerran niin viikko kotiarestia, rahojen takaisin maksu. 3. kerran jäkeen 2 viikkoa kotiarestia, viikkorahojen menetys kuukaudeksi ja rahojen korvaaminen kotitöillä. Ja taas jos 4. kerran varastaa niin tiukennuksia rangaistuksiin.

provona. Tähän ikään (n.40-v) on ehtinyt nähdä kaikenlaista. Ja totuus on se, että 17:n kuvailema polku on monella ollut edessään. En ota kantaa/kommentoi sitä olisiko asialle voitu tehdä jotain/mitä, mutta uskon että olisi. Kun lipsahtaa kaidalle tielle se vie mukanaan. Pikku rikkeet aiheutava isompia jne. Jos ajatellaan ihmistä joka näpistelee kaupoista murkkuikäisenä, saa sakkoja, ne kasvavat korkoa ja otetaan ensimmäisistä kesätyörahoista ym. jos töitä edes rikosrekisterillä saa, niin se ei motivoi. On taas helpompi vaan varastaa kun palkka menee vanhoihin maksuihin, ja siitä taas lispuu epämääräisempään porukkaan mukaan kun ei elä ns. normaalia arkea kuten tavalliset ihmiset jotka käyvät töissä jne. Ja sitten aikansa elää siinä hampuusi porukassa missä viina (ja huumeet) virtaa, tehdää pikkurikoksia, ehkä isompiakin, ja ei enää eroteta oikeaa väärästä. Rikollisten maailmankuva poikkeaa tavallisten ajattelusta.

Nimen omaan sanoin, että on puututtu ja tutkittu asiaa jo useamman vuoden ajan, saanut erityishuomiota jne, ja mm lastensuojelun kanta on etteivät edes keksi, miten voisimme muuten enää lasta huomioida ja auttaa kun kaikkemme olemme jo tehneet.



Valitettavasti asumme kaupungissa, missä mahdollisia ostopaikkoja on joka puolella. Eristäytyminen on jopa ollut vakavasti puheissamme puolisoni kanssa, mutta työkuvioiden ja muiden lasten koulujen/päiväkotien takia se ei ole mahdollista.



Lapsi otetaan mukaan normaaleihin toimiin perheessä, mm ruuanlaittoon ja siivoukseen ja häneltä vaaditaan mm oman huoneen kunnossa pitoa ja roskien vienti.



On joutunut touhujensa takia ns. äitiarestiin joka tarkoittaa, että vielä ollessani kotona pienempien lasten kanssa joutui rangaistukseksi olemaan jatkuvasti seurassani, siis kulkemaan mukanani mm lasten puistoissa kun olisi halunnut päästä kavereiden kanssa menemään. nämä arestit auttoivat niin kauan kun kestivät. nyt, kun olen itse palannut työelämään ei näitä pystry toteuttamaan. siis äitiarestityyppistä..



Mm. jo mainitsemieni tupakkakokeilujen takia lastut pohtivat sijoitusta, johon emme suostuneet. Nyt vaan on keinot lopussa ja kärsivällisyys myös.



Ja koska muut perheemme lapset käyttäytyvät normaalisti, on mielestäni vanhempien syyllistäminen turhaa, varsinkin kun me itse teemme sitä jo aivan tarpeeksi..