Kaipaatko vauva-aikaa?

vauva-aikaa, mutta kaipaan menneitä vaiheita jo nyt :D

on 9-kuinen , ja kaipaan jo nyt sitä aivan alkuvaiheen vastasyntynyttä. Niin ihanan söpö ja avuton! Meillä on ollut helppohoitoiset vauvat, joten voisin kyllä hankkia useitakin lapsia. Ikä tulee vastaan ja lisäksi kotityöt lisääntyvät aivan järkyttävästi toisen lapsen myötä! Eräs äiti kertoi, että kolmannen myötä ne räjähtävät käsiin!

on 9-kuinen , ja kaipaan jo nyt sitä aivan alkuvaiheen vastasyntynyttä. Niin ihanan söpö ja avuton! Meillä on ollut helppohoitoiset vauvat, joten voisin kyllä hankkia useitakin lapsia. Ikä tulee vastaan ja lisäksi kotityöt lisääntyvät aivan järkyttävästi toisen lapsen myötä! Eräs äiti kertoi, että kolmannen myötä ne räjähtävät käsiin!

Tosin mä oon vasta yhden äiti. Avauduin ystävälleni tästä asiasta kun vauvani oli n. 2 kk (kyllä, oikeasti!) ja hän, tuolloin 10 kk vauvan äiti piti mua kummallisena.

Meidän vauva ei edes ole ollut pienenä ihan helppohoitoinen, mutta silti kaipaan sitä pientä ihanaa otusta. On vauva nytkin ihan, ja tosi ihana onkin: hymyilevä ja hyväntuulinen, ihmisistä kiinnostunut reipas vesseli. Mutta silti...

#2

Molemmat lapset olleet huonoja nukkumaan vauvoina, esikoinen alkoi nukkua yönsä 9 kk iässä (hyvin sekin), kuopus 1,5-vuotiaana suurimmaksi osaksi. En kaipaa vauvojen "arvaamattomuutta" ts. koskaan ei voi tietää ekoina kolmena kuukautena, koska on nälkä, koska itkettää muuten vaan jne.



Toisaalta onhan oma vastasyntynyt vauva aivan ihana ja se vauvan tuoksu on aivan vastustamaton. :) Jos minulle luvattaisiin helppo, hyvin nukkuva vauva niin ehkä tekisin vielä yhden. ;)

Kun on viisi kertaan ne kokenut niissä ei ole enää mitään koettavaa. Vauva-aika on niin lyhyt hetki eikä niistä muista väsymyksen takia juuri mitään. Varmaan mummona voi vauvoista jo nauttiakin ilman vastuuta ja väsymystä.

4 vauva-aikaa jo kokenut. Tällä porukalla nauttiminen vastasyntyneestä jää jo sen verran vähäiseksi, että ei enää. Minusta vauvat ovat ihania, mutta ihanaa on se, kun he kasvavat myös. Ei ole sinänsä kyllä vauvoja vastaan mitään. Ihana nähdä vauvoja, söpöjä ovat. Nuorin siis vähän päälle 1v.

olin niin väsynyt koko ajan...

nyt lapset 9 ja 11...

Vauva-aika on ihanaa mutta olen helpottunut ettei sitä enää tarvitse kokea. Nyt voi tehdä muunlaisia juttuja.

paksun leukani alta. sitä en kaipaa, etten päässyt syöttötuolista liikkeelle omin voimin. no kidding.

Koliikkia, yksin valvottuja öitä, riittämättömyyden tunnetta nuorena leskiäitinä.



Ei, en tosiaan ole 15 vuoteen kaivannut.

Mulla on tosin vasta yksi lapsi, mutta mun mielestä taaperoa ja leikki-ikäistä on huomattavasti helpompaa hoitaa kuin vauvaa.

Esikoisella oli koliikki, ja mahavaivaa muuten vaan kun koliikin olisi pitänyt jo aikapäiviä sitten mennä ohi. Hän nukkui todella huonosti, ei edes kahden tunnin pituisia unia kertaakaan vuorokauden aikana, välillä ei tuntiakaan yhtämittaisesti koko yönä. En uskaltanut ajaa autoa ekaan 9kk:een koska olisin voinut nukahtaa rattiin tai ajaa kolarin ihan vaan väsymystäni.



Toinen lapsi taas oli keskonen ja siinä oli omat vaivansa, sairaalaviikot, nenämahaletkuruokinnat, maidon pumppaus, lääkitykset, fysioterapiat ja muut. Ja esikoisen uhma ja mustasukkaisuus.



Vaikka lapset olivat vauvoina söpöjä, niin vauva-aika oli kummankin kohdalla niin rasittavaa, etten todellakaan kaipaa sitä yhtään. Minulla ei ole edes muistikuvia kummankaan vauva-ajasta. Valokuvista voin katsella minkä näköisiä silloin olivat, mutta muistikuvia alkaa olla vasta siitä alkaen, kun lähestyivät vuoden ikää.

Vauvaa oli ihana ja helppo hoitaa. Nyt taaperona on paaaaaljon enemmän tekemistä. Meillä oli kyllä todella helpot ekat kuusi kuukautta.

Mulla on tosin vasta yksi lapsi, mutta mun mielestä taaperoa ja leikki-ikäistä on huomattavasti helpompaa hoitaa kuin vauvaa.