Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suhtautuminen ns. erikoiskouluihin
05.06.2012 |
Tuttavaäiti tuli silmille, kun kerroin, että meidän nuorimmainenkin pääsi ns. painotettuun opetukseen.
Isompi lapseni käy kielipainotteista koulua ja nyt nuorempi siirtyy myös soveltuvuuskokeen kautta kielipainotteiselle luokalle. On käynyt jo vieraskielisen päiväkodin.
Tuttavaäiti hyppi seinille ja käytännössä _syytti_ minua siitä, että opetan lapsilleni jotenkin asiattomasti kieliä! Että on jotenkin noloa, kun "tuonikäisiä" pitää "äidin opettaa".
Minusta suhtautuminen oli täysin kummallinen. Työskentelen kielten parissa, joten on aika luonnollista, että a)lapsenikin ovat sitten kielissä lahjakkaita ja b) että me valitsemme kielipainotteiset opinnot, jos ja kun kerran pystymme niihin panostamaan.
Tämän äidin mielestä lapsi pitää laittaa lähikouluun, ja koulun pitää antaa kouluttaa, ei vanhempien.
Onko tää jotenkin yleinenkin näkemys aiheeseen?
Minusta taas tuntuu hullulta maksaa Helsingissä kovia veroja ja jättää sitten käyttämättä koko runsas koulutarjonta, mikä täällä on saatavilla.
Kommentit (4)
Ja lahjakkuus yleensä periytyy. Meidän koko suku on kielineroja - aika loogista, että lapsenikin ovat...
Eiväthän he ilman lahjoja olisi päässeet edes pääsykokeista läpi, vai mitä?
Ja jos kotona on kielet läsnä koko ajan, lapsi hyötyy tietty siitäkin. Ihan niin kuin näyttelijöidne lapsista tulee usein näyttelijöitä.
Ko. äidin vihamielisyys vain ihmetyttää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ei sitä kukaan ole kyseenalaistanut. Tottakai koulussa on normaalia enemmän läksyjä, ja toki autan lastani. Olen myös opettanut lapselle hieman kieltä, jota hän ei voinut ottaa koulussa (eoi ollut tarpeeksi halukkaita, että ryhmä olisi saatu kasaan. Mutta ei se ole niin iso asia. Jos koulu olisi ollut tosi kaukana yms, niin varmaan lapseni olisi mennyt suomenkileiseen kouluun. Mutta meille oli mahdollista muuttaa liki koulua.
Ja lahjakkuus yleensä periytyy. Meidän koko suku on kielineroja - aika loogista, että lapsenikin ovat...
Eiväthän he ilman lahjoja olisi päässeet edes pääsykokeista läpi, vai mitä?
Ohhoh. Älä ainakaan sano lapsellesi ääneen tuota. Lahjakkuuserot lasten välillä ovat pieniä, ja kaikille, lahjakkaillekin, tulee seinä vastaan jossain kohtaa. On vaarallista että lapset kuvittelevat olevansa lahjakkaita, varsinkaan synnynnäisesti. Sitten kun ei pärjääkään vaikkapa yliopistossa, on pakko vaan luovuttaa, koska perimälleen ei voi tehdä mitään.
Opeta sen sijaan, että kovalla työllä selviää mistä tahansa. Pääsykokeissakin lapsesi pärjäsi sen takia, että teillä on kotona työskennelty kielenoppimisen eteen enemmän kuin muilla (tarkoituksella tai sitten huomaamatta).
Itse aiheeseen: älä välitä kateellisista vanhemmista, anna lapsesi oppia niin paljon kuin vain mahdollista. Aikuisena viimeistään kiittää sinua.
Alue: Aihe vapaa
sinäkö siis lisäksi opetat lapsia kotona?
Miten sinun kielten parissa työskenteleminen edesauttaa sitä, että lapsesi olisivat kielissä lahjakkaita? Älä hyvä ihminen lataa tuollaisia odotuksia lapsiin ("olette kielissä lahjakkaita kun äitikin on/työskentelee kielten parissa").
Sinänsä olen sitä mieltä, että painotettu koulu on hyvä ja erityisesti kieliluokat ovat lapsen tulevaisuuden kannalta hyödyllisiä - kuten myös monipuolinen ja vahva kielitaito.