Miksi parempi asua 80luvulla ja päälle rakennetussa talossa kuin vanhassa?

Miksi? No siitä yksinkertaisesta syystä, että mitä vanhemman talon ostaa, sitä enemmän sitä saa korjata eikä meillä ole siihen taitoa tai aikaa. Ja myös siksi, että niin kuin joku sanoikin, niin mitä vanhempi talo, sitä todennäköisemmin se on myös homeessa, meidän allergianperheellemme tämä on tärkeä asia.



1970-luvun täystiili- tai 1960-luvun siporex-talo olisi voinut vielä mennä, mutta puutalo ei missään tapauksessa. Se oli muuten juuri 1970-luvulla, jolloin energiakriisin takia rakennettiin liian tiiviisti, ei 1980-luvulla. 1980-luvun taloissa rupeaa jo olemaan koneellinen ilmanvaihto, ei tosin kaikissa.



1960-luvulla ja vielä 1970-luvullakin tehtiin paljon tasakattoja -> no, kaikkihan tietävät mitä tästä seuraa. Sekä 1960- että 1970-luvun taloissa myös sokkelit ovat liian matalia eli kosteusvauroita pääsee syntymään mös pohjarakenteisiin.



1980- ja 1990-luvun taloissakin on kyllä tehty virheitä kylpyhuoneiden kosteuseristyksissä, mutta niin on aikaisemminkin rakennetuissa taloissa. Nämä kylpyhuonejutut on kuitenkin helppo korjata verrattuna siihen, jos pohja tai katto pääsee homehtumaan. Tämän takia en muuttaisi sellaiseen rivitaloonkaan, joka on rakennettu ennen 1980-lukua.

Vierailija:

1980- ja 1990-luvun taloissakin on kyllä tehty virheitä kylpyhuoneiden kosteuseristyksissä, mutta niin on aikaisemminkin rakennetuissa taloissa. Nämä kylpyhuonejutut on kuitenkin helppo korjata verrattuna siihen, jos pohja tai katto pääsee homehtumaan. Tämän takia en muuttaisi sellaiseen rivitaloonkaan, joka on rakennettu ennen 1980-lukua.

Siihen aikaan riittä tosiaan se " kosteuseristys" märkätiloihinkin. Se ei ollut rakennusvirhe, se oli ihan sen aikaisten normien ja sääntöjen mukainen toimintatapa. " Kosteuseristys" on se nykyinen primerin nimellä kulkeva vihertävä litku, josta näkee läpi ja niin siitä kyllä menee vesikin läpi. Nykyinen vedeneritys on vasta 1990-luvun opulta peräisin. Mutta ihmeen pieniä vahinkoja nämä " kosteuseristykset" tosiaan ovat ainaan saaneet. Tämä johtuu osin siitä, että käytettiin paljon muovimattoja, joissa vesieriste pitää matossa itsessään, osin siitä, että rakenne joka on suunniteltu kostean tilan rakenteeksi tuohon aikaan, tuulettuu itsestään. Toisin kuin niissä märkätiloisa, jotka on rakennettu noihin kuivaksi tarkoitettuihin tiloihin jälkeenpäin.

Ja se on vaarallista.



Joten sen takia en olisi ostamassa mitään 70 luvun asuntoa

Esimerkiksi 90-luvun elementtitalojen kanssa on ollut paljon ongelmia. Meillä on 50-luvun rintamamiestalo ja ei tässä ainakaan huono ole asua. Tällaista kunnon perustaloa on edullista rempata ja parannella.

Talot tehdään niin tiiviiksi, että lapsista tulee astmaisia ja allergisia. Vanhassa vara parempi.

Vierailija:

Talot tehdään niin tiiviiksi, että lapsista tulee astmaisia ja allergisia. Vanhassa vara parempi.

Verratkaa esim just 100v vanhaa hirsitaloa, hirsi on ikuinen!

jossa tarpeelliset koneet, makuuhuoneita, ikkunoita jne.



Rakennusvirheitä on kaikenikäisissä taloissa. Satavuotiaista ne pahimmat ovat jo mädäntyneet pois, mutta esim rintamamietaloissa normaali energiahukka on hirveä. Lisäksi ne on rakennettu niin,e ttei niitä voi lisälämpöeristää sotkematta ilmastointia nii nettä kok otalo homehtuu eikä pohjaratkaisuun saa millään järkevällä tavalla sopimaan pesutiloja, vsssoja jne nykyisillä standardeilla (esim sellaisilla, että vessaan mahtuisi jonkun liikunta-apuvälineen kanssa). EIkä niiden rakennustapa eristyksineen edes kestä kosteitten tilojen tuomista sisälle vaan monet niistä homehtuvat kun pesutilat rakennetaan johonkin kellariin.

Vierailija:

eikä pohjaratkaisuun saa millään järkevällä tavalla sopimaan pesutiloja, vsssoja jne nykyisillä standardeilla (esim sellaisilla, että vessaan mahtuisi jonkun liikunta-apuvälineen kanssa).

Ne on nimittäin rakennettu vielä hyvin. Nykyisin paljon rakennusvirheitä ja talot homehtuu käsiin :(

ja yksi rintamamiestalo oli kerrassaan loistava piharatkaisuiltaan. Mutta sitten itse talo: keittiössä oli vain vanha hella ja pieni jääkaappi. Yläkerran porrastasanne vaarallinen lapsiperheelle. Sauna piharakennuksessa eikä missään suihkua. Ja astmaattinen poikamme sai hengenahdistusta ihan selvän homeen hajun takia :( Hintaakin tuolla komeudella oli 180000 euroa. Kyllä ois korjaamiseen mennyt rahaa vielä tuon päälle ihan kivasti..... Päädyttiin sitten ostamaan 90-luvun alussa rakennettu rivitaloneliö ja ollaan tykätty :)

Talo hengittää eikä pääse homeita syntymään. Sisältä laitettu täysin nykyvaatimukset täyttäväksi. HUOM. myös asianmukaiset pesutilat molemmissa asuinkerroksissa, ei siis kellarissa, mitä joku järjenjättiläinen edellä ehdotteli.. :D



Jos ei muka vanhaa taloa pysty remppaamaan mieleisekseen, niin vika on suunnittelijassa ja toteuttajassa.

kateudesta [color=green]vihreänä[/color] =)

Ei ole energiahukkaa, mutta ei kyllä raitista ilmaakaan. 70-luvun talot ovat usein kosteusvaurioisia tasakattoja, toisaalta niissä on yleensä suuret huoneet. 90-luvun rivitalot ovat korkeita ja kapeita, olkkariin ei saa mistään lisää tilaa, kun kaikki makkarit ovat yläkerrassa. rintamamiestaloissa on selkeä pohja, yleensä iso mutta vaikeasti sisustettava neliönmallinen keittiö, surkeat suihkutilat ja pahimmassa tapukasessa joku käsittämätönä sokkelo yläkertana.

Ystävälläni on sata vuotta vanha kartano ja se on kyllä maailman ihanin talo. Nykytalot ovat vanhojen talojen surkeita jäljitelmiä. Miksikähän nykyään käytetään kaikenmaailman jäljitelmiä ja muovia sisustamisessa ja rakentamisessa?

Näin on sit todettu ihan akateemisella tasolla! Tätä asiaa oli joku heppu tutkinut ihan väitöskirjaa myöten.

Eli mitä vanhempi mökki sitä enemmän sillä on ollut aikaa homehtua ja nämä niin terveeksi kehuttujen rintamamiestalojen purueristeet homehtui monesti jo sahalla... mutta kun muutakaan ei ollut tai ei ainakaan ollut vara hankkia, sai homeiset purut kelvata. Asumaan kun piti päästä.

Ja samassa on todettu että muovi ei myöskään homehduta yhtään taloa!



Ja nämä " hengittävät " rakenteet ei ole mitään terveys automaatteja, jos sieltä seinän läpi jotain tulee niin se on homeisten purujen läpi tullutta tai nykyisemmin painomusteisen, boorilla kyllästetyn paperimössöeristeen läpi tullutta... jokainen miettiköön miten terveellistä se sitten on...

Vierailija:

Verratkaa esim just 100v vanhaa hirsitaloa, hirsi on ikuinen!

Että sadassa vuodessa ne huonot ja huonosti tehdyt hirsitalot ovat lahonneet.

Muuten talot ovat yksilöitä, kaikissa ikäluokissa löytyy susia ja helmiä. Kymmeniä vuosia säilynyt talo on yleensä ok, jos ei ole korjattu pilalle väärillä materiaaleilla ja rakennusratkaisuilla.

Mä en ole YHDESSÄKÄÄN uudessa talossa nähnyt ratkaisuja, joiden ansiosta liikuntaesteiset tms voisivat ko. talossa asua! :o

Nykyisen säännöstön mukaan pitää rakentaa niin, että talossa on ainakin yksi vessa johon pääsee pyörätuolilla (ei kynnyksiä, ove yli 90cm leveitä ja 1,5*1,5m pyörähdystila jossa sen tuolin saa käännettyä.) Samoin ulko-ovista pitää päästä tuolilla ja useimmista alakerran ovista.

No, käytännössä säännöstä tulkitaan niin, että rakennus on voitava helposti muuttaa pyörätuolikelpoiseksi, esim niin että vessan seinä on kevytrakenteinen ja sitä voidaan helposti vähän siirtää kun tarve vaatii. Tai sekin riittää, että talossa on yksi vessa, johon pääsee tuolilla. Esim kylpyhuoneessa, joka nykyrakennuksissa on yleensä sen verran isompi, että siellä mahtuu pyörähtämäänkin tuolilla.

Vanhoissa taloissa nämä muutokset eivät vaan käy helposti, sillä seinät ovat kantavia, joka paikassa on liian vähän tilaa ja ne pesutilat on tosiaan suunniteltukin johonkin tosikauas...