Onko muita yliopistotutkintoonsa pettyneitä?
Tuntuu, että tutkinto oli kokoelma irrallisia kursseja ilman mitään erityistä punaista lankaa. Tutkinnon myötä tiedän vähän monesta asiasta, mutta en oikeasti mistään mitään, eikä minulla ole valmiutta mihinkään ammattiin.
Muita pettyneitä?
Kommentit (11)
Mistään sivistyksestä on turha puhua. Kyse on vain opintopisteiden haalimisesta.
Akaateemisvouhottajat tietysti vetää herneet nenään, mutta tuotahan se yliopisto-opiskelu todellisuudessa on.
opiskellut humanistisessa tiedekunnassa, jossa moni oikeasti opiskeli oppimisen ilosta ja maailmaa parantaakseen ;-) eikä opintopisteiden haaliminen ollut pääasia.
Mistään sivistyksestä on turha puhua. Kyse on vain opintopisteiden haalimisesta.
Tuntuu, että tutkinto oli kokoelma irrallisia kursseja ilman mitään erityistä punaista lankaa. Tutkinnon myötä tiedän vähän monesta asiasta, mutta en oikeasti mistään mitään, eikä minulla ole valmiutta mihinkään ammattiin.
Muita pettyneitä?
joutavaa mukatietoa, jolle ei ole mitään käyttöä mutta pääasia kai sitten että on niin hiirrrrrveen sivistynyt
valmistuvat ihan selkeisiin ammatteihin, mm. aineenopettajiksi.
ap on esimerkki tyypillisestä humanistisen alan hörhöilystä joutavaa mukatietoa, jolle ei ole mitään käyttöä mutta pääasia kai sitten että on niin hiirrrrrveen sivistynyt
aika pintapuolistahan tuo on.
tosin kuka edes kuvittelee, että yo:ssa tai missään teoriapainotteisessa opinahjossa valmistuu valmiiksi ammattilaiseksi. siellä nimenomaan opitaan teorian pohja laajasti. sitten työssä spesifioidutaan johonkin ja opitaan se asia työn myötä käytännössä ja läpikotaisin.
ja yo-tutkinto on itsessäänkin melkoisen laaja käsite. en edes hahmota, kuinka paljon erilaisia tutkintomahdollisuuksia ja -rakenteita on tarjolla.
ite opiskelen luonnontieteitä.
olen kyllä työllistynyt ja ollut useammassakin työssä, mutta ei niissä ole tuosta yliopistotutkinnosta ollut mitään hyötyä (paitsi se, että joku tutkinto nyt on tullut suoritettua).
Kun aikoinani valmistuin FK(FM):ksi osasin mielestäni vaikka mitä ja olisin todellakin ollut pystyvä monenlaiseen työhön. Olisin ollut myös pätevä opettaja, mutta ajauduin jatko-opiskelijaksi. Kun sitten valistuin FT:ksi, en kokenut sillä tutkinnolla olevan mitään merkitystä minulle. Suurempi merkitys oli sillä tutkija-ajalla, jonka myötä valmistuin FT:ksi. Ja niinhän sen kuuluu olla. Nyt teen jo aivan muuta työtä, mutta kaikki opiskeluni ja työkokemukseni yhdessä ovat mielestäni tehneet minusta juuri tämän henkilön ja osaamiseni perustuu kaikkeen siihen, mitä olen omaksunut opintojen ja työn aikana. Eli ei, en ole pettynyt yliopistotutkintooni.
Jo yliopiston antama sivistys on tärkeää.
Olen parjattu valtiotieteilijä, ja ihan selkeästi ainekokonaisuudet antoivat tietoa tietyistä asioista (valitettavasti tietystä näkökulmasta, mutta onneksi kritiikki on opittavissa). On omista hoksottimista kiinni, miten osaa oppimaansa soveltaa.
Mistään sivistyksestä on turha puhua. Kyse on vain opintopisteiden haalimisesta.