Millainen lapsi ei uskalla lähteä leirikouluun?

Aika moni aikuinenkaan ei pidä esimerkiksi esiintymisestä.

Eikö vastaus ole aika itsestään selvä...

Heillä ens syksynä leirikoulu, ei olis suostunut lähtemään sinne, ellei äitinäs tule mukaan valvojaksi ja äiti menee.

Poika ei myöskään ole ikinä suostunut lähtemään kenellekkään, edes isovanhemmilleen yökylään ilman vanhempiaan. Kotona ei voi olla 4 tuntia pidempiä aikoja ilman aikuista.

ovikellonm soidessa, jos ei ole etukäteen sovittu, että joku on tulossa

leirikouluun, joutuu siksi aikaa käymään koulua vieraan luokan kanssa. Mahtaa olla ujolle vielä traumaattisempi kokemus.

Vaikuttaa kaikkea muulta kuin aralta! On sellainen suuna ja päänä, luokan pelle ja valmis kiusaamaan muita, siis tekee aina jonkun "ressukan" naurunalaiseksi ja nauttii siitä. On "tosi cool" ja määrittelee luokassa, mikä on mageeta ja mikä ei.



Sitten tää muille lällättävä kovis ei tosiaan uskalla jäädä yökylään, jää pois harrastuksen esiintymisistä eikä uskalla osallistua leirikouluunkaan. En osaa sanoa kilpaileeko, tuskin uskaltaisi.



Ehkä hän pelkää, että saisi pilkkaamista osakseen samalla mitalla kuin mitä hän itse antaa?

Tosin lähti kyllä 5. luokalla leirikouluun, mutta vain siksi, että oli kokemusta parista lätkäleiristä. Tiukkaa teki kuitenkin. Ei suostu esiintymään mm. koulun juhlissa, varsinkin jos me vanhemmat olemme katsomassa. Yökyläile ei juuri vieläkään (nyt 6. Luokalla) . Ainoastaan todella tutuilla kavereilla on suostunut yökyläilemään vasta viime vuosina, kuitenkin erittäin harvoin ja vain siis tietyt kaverit, joiden vanhemmat tuntee tosi hyvin.



Voin myös yhtyä tuohon yhteen kommenttiin luokan koviksesta, poikani kuuluu nimittäin luokan koviksiin, on siis tosi arka, mitä peittää tällä.



Isovanhemmillaan on kuitenkin yötä välillä, eikä se ole ongelma ollut ikinä.

Vaikuttaa kaikkea muulta kuin aralta! On sellainen suuna ja päänä, luokan pelle ja valmis kiusaamaan muita, siis tekee aina jonkun "ressukan" naurunalaiseksi ja nauttii siitä. On "tosi cool" ja määrittelee luokassa, mikä on mageeta ja mikä ei.

Sitten tää muille lällättävä kovis ei tosiaan uskalla jäädä yökylään, jää pois harrastuksen esiintymisistä eikä uskalla osallistua leirikouluunkaan. En osaa sanoa kilpaileeko, tuskin uskaltaisi.

Ehkä hän pelkää, että saisi pilkkaamista osakseen samalla mitalla kuin mitä hän itse antaa?

Lapsella ei selvästikään ole hyvä olla itsensä kanssa...

Ja kyllä todellakin olin arka ja itsetunnoltani heikko. Vanhemmiten olen tehnyt kovan työn itseni kanssa, eikä esiintyminen ole enää ongelma.



Kannustamista ja "pieniä askelia" suosittelen kuitenkin ennemmin kuin pakottamista. Omat lapseni onneksi ovat vähemmän arkoja kuin itse olin.

usein leirikoulut on tosi kilpailu-ja urheilupainotteisia. On paljon lapsia, jotka eivät vaan kestä loputonta päiväkausien ajan kilpailua, varsinkin jos ei ole kovin hyvä eikä ketterä missään ryhmäpeleissä.

se ei uskalla, on nähty ja koettu. Se todella coolein tyyppi...

Tai ei uskalla esiintyä harrastuksen esityksissä?

Tai ei osallistu harrastuksessa kilpailuihin?

Ei uskalla jäädä yökylään hyvillekään kavereille?

Olin vaan temperamtiltani hyvin ujo ja hidas sopeutuja, eli oli tosi ahdistavia tilanteet joissa poikettiin rutiinista. Lisäksi olin erittäin epäliikunnallinen ja kömpelö, joten monet leirikoulut ja harrastukset oli siksikin tuskaa.

Aikuisena en ole mitenkään arka, uskon että siihe on auttanut paljon se että minua ymmärrettiin lapsena eikä yritetty väkisin työntää eteenpäin. Sain olla rauhassa ujo ja arka ja itse oppia omaa hidasta tahtiani tulemaan kuorestani ulos.