mies on "hän" ja nainen on "hen" uudessa hehkutetussa Odysseus-suomennoksessa
Joo en tiedä, mistä näitä löytyy...
Leevi Lehto on äsken ilmestyneessä Odysseus-romaanin suomennoksessaan siis käyttänyt vain miehestä pronominia "hän" ja naisesta väännöstä "hen".
Leevillä on ollut tarve erottaa sukupuolet toisistaan, nääs. Ja erotteluahan ei tietenkään voi tehdä niin päin, että nainen on sukupuolineutraalisti "hän" ja mies vaikka "han". Se on nimittäin mies, joka on sukupuolineutraali ihminen, ja nainen on tehty hänen kylkiluustaan, naisihmiseksi. Ja kun nyt naispronomini pitää ehdottomasti keksiä, niin ihan hyvin sellaiseksi käy englannin kielen 'kanaa' merkitsevä sana. Siinähän on samalla huumoria mukana, eikös vain, ja piankos myös suomennoksen kanasukuiset lukijat uuteen pronominiinsa tottuvat.
Nyt kulttuuri- ja mediaväki joka puolella kiittelee, miten ihana suomennos onkaan kyseessä. Oikein kulttuuriteko!
(Poikkeuksiakin sentään on:
http://www.karjalainen.fi/fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/8245…)
Kommentit (159)
jutun luettuani. Miksi juuri naisen persoonapronomini pitää vaihtaa?
Hän on niitä juntteja itsetehostajia, joka aina valitsee käännökseen mölöimmän vaihtoehdon. Neutraali ilmaisu ei ole hänelle ikinä vaihtoehto.
Pilannut mm. jonkin merkittävän runoilijan teoksen suomennoksen kääntämällä sen.
Lehto on käsittääkseni toimittaja entiseltä ammatiltaan, mutta liekö edes yliopistoa käynyt vai itseoppinut tapaus? Jos, niin selittäisi vahvat mielipiteet asioista, joista ei mitään tiedä ja sen juntin erikoisuudentavoittelun, jota harrastaa niin kääntämisessä kuin esseiden kirjoittajana.
Hesarin kirja-arvostelussa siteerataan sitä suomennosta tämän lauseen verran:
Esimerkki Haades-jaksosta: "- Henen on parempi siellä missä hen on, hän sanoi ystävällisesti."
(HS 14.6.2012)
Enpä ole Odysseusta lukenut millään kielellä, eikä henittely tod innosta lukemaan. Jos on pakko lukea, luen sen vanhemman suomennoksen.
Hesarin kirja-arvostelussa siteerataan sitä suomennosta tämän lauseen verran:Esimerkki Haades-jaksosta: "- Henen on parempi siellä missä hen on, hän sanoi ystävällisesti."
(HS 14.6.2012)Enpä ole Odysseusta lukenut millään kielellä, eikä henittely tod innosta lukemaan. Jos on pakko lukea, luen sen vanhemman suomennoksen.
Sen verran mitä Lehtoa tunnen, niin tämä ei ole kirja Odysseuksesta vaan Leevi Lehdosta ratsastamassa Odysseuksen kääntämisellä. Jälki on sen mukaista.
Nämä klassikkokäännökset ovat siitä käteviä, että niille heruu aina huomiota ja apurahoja. Varma tulonlähde, tekee homman aivan miten tahansa.
Sen verran mitä Lehtoa tunnen, niin tämä ei ole kirja Odysseuksesta vaan Leevi Lehdosta ratsastamassa Odysseuksen kääntämisellä. Jälki on sen mukaista.
Saarikosken versioko on sitten muka parempi? Eikös Saarikoski vedellyt moniin käännöksiinsä pitkän pätkän aivan omasta päästään vailla yhteyttä alkutekstiin?
Sen verran mitä Lehtoa tunnen, niin tämä ei ole kirja Odysseuksesta vaan Leevi Lehdosta ratsastamassa Odysseuksen kääntämisellä. Jälki on sen mukaista.
Saarikosken versioko on sitten muka parempi? Eikös Saarikoski vedellyt moniin käännöksiinsä pitkän pätkän aivan omasta päästään vailla yhteyttä alkutekstiin?
kuin lehtokin. Mutta käsittääkseni eikö hän odysseuksessa pysynyt kuitenkin joten kuten asiassa. Sieppari ruispellossa oli ainakin vielä pahempi, suorastaan pohjanoteeraus häneltä?
MIeskääntäjissä on tää amatöörikääntäjien ryhmä, jotka on etupäässä baskeripäätaiteilijoita, jotka kuppaa rahaa käännöksillä ja unohtaa että käännöksessä on alkuperäisteos, jota pitäisi kunnoittaa. Niille lähdeteos on egoilualusta, jonka päälle voi kirjoittaa oman, paljon paremman teoksen.
Parhaat kääntäjät ovat poikkeuksetta naisia. On sekä tyylitajua että kykyä kunnoittaa sitä alkuperäistä teosta.
Saarikoski oli paska mutta Lehto ei todellakaan ole sen parempi, koska on kirjoittajana Saarikoskea tyylitajuttmampi. Kömpelö kuin norsu porsliinikaupassa.
Ehkä olisi ollut parempi jättää tämäkin suomennostyö jollekin Kersti Juvan tasoiselle suomentajalle. Juva tuskin olisi ryhtynyt erottelemaan ihmisiä ja kanoja.
Jos olen oikein käsittänyt, Leevi Lehto on saanut oikein apurahaakin tuohon. Kulttuuriskandaalihan tämä oikeastaan on.
Ehkä olisi ollut parempi jättää tämäkin suomennostyö jollekin Kersti Juvan tasoiselle suomentajalle. Juva tuskin olisi ryhtynyt erottelemaan ihmisiä ja kanoja.Jos olen oikein käsittänyt, Leevi Lehto on saanut oikein apurahaakin tuohon. Kulttuuriskandaalihan tämä oikeastaan on.
Totta, Kersti Juva on ansioitunut OIKEA ammattikääntäjä. Mutta kääntää voi kuka hyvänsä, alkaa vain kääntämään. Se on oikeastaan aika hassua, mutta siinäpä vinkki niille riistetyille, vähäpalkkaisille kääntäjänaisille, jotka kituuttaa, jossain riistofirmoissa: päättäkää kääntää joku klassikko. Sitten vaan Filille tai vastaavalle apuraha-anomusta. Saa lisätuloa pienen palkan oheen ja me yleisö saadaan iloa siitä, että on oikeitakin kääntäjiä tekemässä klassikoiden kääännöstyötä eikä vaan noita amatöörikääntäjiä.
Ehkäpä Leevi Lehdon motiivi sanavääntelyyn löytyy sieltä?
Saarikoski taas oli loistava sanankäyttäjä, mutta kielitaito oli koulupudokkaan tasoa.
Ehkäpä Leevi Lehdon motiivi sanavääntelyyn löytyy sieltä?
Saarikoski taas oli loistava sanankäyttäjä, mutta kielitaito oli koulupudokkaan tasoa.
esikuvia. Ja mikäs siinä. Mutta Joyce kirjoitti omia teoksiaan, ei se käännöksiä rustannut. siinä on vähän ero. Mä en voi sietää kääntäjiä, jotka raiskaa alkuperäisteoksia oman egosentrisyytensä varjolla. JOkainen voi pilata omat teoksensa uudissanoilla mutta toisten teoksia ei niillä pitäisi sörkkiä. Kääntäjän ammattitaitoa se ei ole missään nimessä.
Leevi Lehtoa haastateltiin HS:n Nyt-liitteessä tai jossain jo vuonna 2005 siitä, miksei yhtä hyvin miehestä voi käyttää jotain neologismipronominia. Leevi Lehdolla on ollut kaikki nämä vuodet aikaa itsekritiikkiin ja sen sulattelemiseen, että ehkä miehilläkin on sukupuoli. Mutta kun ei mene perille, niin ei mene.
Eikä suomen kielen genuksettomuus avaudu monille muillekaan kukoille:
http://www.kielikukkanen.fi/2011/han_-_nainen_vai_mies_1111_4.html
Leevi Lehtoa haastateltiin HS:n Nyt-liitteessä tai jossain jo vuonna 2005 siitä, miksei yhtä hyvin miehestä voi käyttää jotain neologismipronominia. Leevi Lehdolla on ollut kaikki nämä vuodet aikaa itsekritiikkiin ja sen sulattelemiseen, että ehkä miehilläkin on sukupuoli. Mutta kun ei mene perille, niin ei mene.Eikä suomen kielen genuksettomuus avaudu monille muillekaan kukoille:
<a href="http://www.kielikukkanen.fi/2011/han_-_nainen_vai_mies_1111_4.html" alt="http://www.kielikukkanen.fi/2011/han_-_nainen_vai_mies_1111_4.html">http://www.kielikukkanen.fi/2011/han_-_nainen_vai_mies_1111_4.html</a>
Se oli tosi hyvä, ja samalla aivan järkyttävä. en voi tajuta tuollaista typeryyttä. Lehdon ääliömäisyyskin avautuu nyt uudelta, kiinnostavalta kantilta. Kyse ei ole pelkästä tyylitajuttomuudesta.
James Joyce oli tunnettu siitä, että hän keksi itse uusia sanoja. Ehkäpä Leevi Lehdon motiivi sanavääntelyyn löytyy sieltä?
Paljon mahdollista, mutta jäljelle jää oleellinen kysymys: miksi ihmeessä juuri nainen olisi HEN? Miksei mies? Yhtälailla naisella kuin miehelläkin on oikeus säilyttää alkuperäinen hän-sana.
Helsingin yliopiston suomen kielen laitos (tai mikä laitos siitä nyt tulikaan) valitsee vuosittain Vuoden kielisammakon.
Kyllä se on nyt tässä Leevi Lehdon tekemässä valinnassa. Siitä vaan meiliä jollekin naisprofessorille.
Tyylitöntä ja suomen kielen vastaista.
Jos on elintärkeää, että ne mies- ja naishän erotetaan, niin ne olisi voinut molemmat kirjoittaa muusta tekstistä poikkeavalla kirjasimella ja kertoa alussa, kumpi tarkoittaa miestä ja kumpi naista. Mutta pronomini olisi siis ollut koko ajan hän.
Minua kyllä ärsyttää ja oudoksuttaa kovasti, miten sinisilmäisesti tuo HS:n kirja-arvostelija kommentoi Leevi Lehdon seksismiä. Arvioija ei näytä alkuunkaan tajunneen sitä Leevi Lehdon ihminen/nainen-jaottelua, joka täälläkin on jo todettu. Lehdon misogyniassa ei liioin ole mitään "omaperäistä", kuten kirjoittaja luonnehtii. "Tunnustan konservatiivisuuteni" - voi itku, eiköhän konservatiivista ole juurikin tuo naisten alentaminen.
Hesarin kulttuurisivuilla ja kirja-arvioilla on näkyvä ja tavallaan vaikutusvaltainen sija. Erittäin valitettavaa, että sinne työkseen kirjoittelevilla ei ole kykyä kriittiseen ajatteluun.
HS:
"Lehdon suomennoksen omaperäisin ja jo etukäteen keskusteltu ratkaisu on käyttää yksikön kolmannesta persoonasta feminiinimuotoa "hen". Suomentaja on perustellut ratkaisuaan sillä, että Ulysses on yhdeltä osin tutkielma feminiinisyydestä.
Erinomaisen valaisevassa esipuheessaan suomentaja toivoo, että lukija tottuu uudissanaan. Tunnustan konservatiivisuuteni: "hen", joka siis tarkoittaa englanniksi kanaa, jättää keinotekoisen - vieraan! - jälkimaun toisin kuin Joycen teksti, jossa ei ole siinä kohtaa mitään kummaa.
Esimerkki Haades-jaksosta: "- Henen on parempi siellä missä hen on, hän sanoi ystävällisesti."
Mutta kuinka ollakaan: Pentti Saarikoski sai moitteita siitä, että hän käänsi he- ja she -pronominit vain hän-sanalla silloinkin, kun oli epäselvää, kenestä oli kysymys.
Jos Saarikoski väliin oikoi Joycea "helpompaan" suuntaan, käy Lehdon suomennoksen kanssa viiteapparaatin vuoksi päinvastoin. Lehdon käännöstyötä ja hänen Joyceaan on tutkittava.
Jään silti miettimään, miltä teksti näyttäisi ja tuntuisi ilman lukijalle raskasta viitekäytäntöä, miltä ilman pronominia "hen". Uskon, että suomennos kantaisi myös niin, sillä tekstihän vetää, etenkin päähenkilön hra Bloomin ajatuspuhe."
aivan sama kumpi ja miten ja mikä sana kenestäkin.
leikkaa vehkeesi, klittasi irti jos et kestä olla nainen.ihme pentu.
aivan sama kumpi ja miten ja mikä sana kenestäkin.
leikkaa vehkeesi, klittasi irti jos et kestä olla nainen.ihme pentu.
katkeruutensa pohjamudista örisemään.
....kun ao. teos kirjoitettiin, ei tasa-arvolla juuri päätä vaivattu. Kirja siis kuvastaa oman aikansa ajattelua ihan kielioppia myöten. Joten on kaksipiippuinen juttu, miksi a) näitä uudelleensuomennoksia edes tehdään b) ja jos tehdään, kai kielen täytyy sitten kuvastaa nykyaikaa?
En ole perehtynyt herra Lehdon työhön enkä siitä siis mitään voi sanoa. Kieltämättä "hen" on aivan luokaton keksintö.
Klassikot ja muutkin kirjat tulisi pyrkiä lukemaan mahdollisimman pitkälle alkuperäisteksteinä. Tämä tietysti sulkee pois ison osan maailmankirjallisuuden klassikoista....toisaalta kukaan ei nykyään osaa muinaiskreikkaa; miksi pitäisikään; joten ehkä klassikkoja käännöksenä luettaessa täytyy vaan keskittyä kielen asemesta siihen, mitä teos fiktiivisenä tai historiallisena kertomuksena tahtoo sanoa. (En puutu nyt tässä siihen, mikä on kielen ja maailman suhde. Wittgenstainilla oli siitä jotain sanottavaa...)
"Hen". Indeed. Alas on vajottu :-(
Jännä, että näinpäin. Muualla maailmassa kun on jo pitkään valiteltu sitä, että nämä persoonapronominimuodot on sukupuolisidonnaisia ja pyrittykin niistä pois. Ruotsissa ottivat tämän hen-muodon käyttöön (sukupuolineutraali, toisin kuin han tai hon) ja englannin kielessäkin käsittääkseni pyrkivät käyttämään monikkomuotoa niin paljon kuin mahdollista, tai jotain neutraalia passiivimuotoa.