Itserakkaat bloggaajat - ärsyttääkö ketään muuta?

Ihan löyhäpäisiähän ne on. Paras oli se, kun joku suosittu vaatebloggari oli joku viikko taaksepäin telkkarissa ja perusteli, että hän on oikeesti tosi syvällinen ja silleen, mutta ihmiset ei tajua sitä.



Sitten hän kutsui ystäviä kylään. Ja kaikki jutustelu oli vaan sen vakuuttelua, miten syvällisiä me oikeesti ollaan, tiäksä niinku. Ja sitten alettiin pukeutua iltaa varten.



Ja kaikki se keskustelu oli tyyliin: "siis toi niinku niin pukee sua, se on niin SUA. Miten sä aattelit hei laittaa hiukset, joo, toi on just ihq. Siis vähänkö noi kengät on IHANAT !!!! Ihqqqq!" Ja sitten taputettiin söpösti omille ja kaverin valinnoille.



Siinä sitä sitten oltiin niin syvällisiä että. :)



Mutta en ymmärrä, mikä sua noissa ärsyttää. Sellasiahan ne on, tavallisia tylleröitä. Ja koska suurin osa naisista on samanlaisia vähän hassuja tyhjäpäitä, niin toki ne sitten noita blogeja lukee ja ihailee.



Näkeehän sen, ettei ne mitään uutta keksi. Macaronsitkin oli männätalven juttuja jo neljä vuotta sitten. :D Nuo bloggarit ja heidän seuraajansa keksivät asiat vasta, kun trendsetterit ovat ne jo hylänneet.



Mutta ei silti, Chjokon macaronsit ovat taivaallisia. Ranskassa parhaat saa pienten kaupunkien paikallisista leipomoista. Testasin niitä Ladureen tekeleitä. Kamala hypetys ja hinta, mutta pelkkää sarjatuotantoa. Ihan kuin vertaisi gourmet- ja mäkkärihampurilaista. Mutta bloggaritpa harvoin hakeutuvat niihin pikku kyliin, kun on niin helppo mennä sinne, minne kaikki muutkin.



Mut sellasia isoin osa ihmisistä vaan ON. Laumasieluja. Ja sielunkumppaneitaan ne laumasielut seuraa. Miksi sellasesta ärtymään?

nämä ap:tä ärsyttävät bloggaat liikkuvat. Kyse on nuorista ihmisistä, jotka ulkoisella olemuksellaan ja kestopositiivisella kirjoitustyylillään haluavat välittää itsestään tietynlaisen kuvan ulospäin. Ei se maailman suurin rikos ole.

Näkeehän sen, ettei ne mitään uutta keksi. Macaronsitkin oli männätalven juttuja jo neljä vuotta sitten. :D Nuo bloggarit ja heidän seuraajansa keksivät asiat vasta, kun trendsetterit ovat ne jo hylänneet.

Sen kun poistaa omista suosikeista ja kääntää elämässä uuden lehden.

Ovat myös nuorille roolimalleja ja aika epäterveitä.

Enää ei riitä pissislonghamp teinille vaan koululaukuksi saatava se miumiu. Jotkut reppanat luulevat että se nyt vaan kuuluu asiaan kuvata itseään aamusta iltaan eri asuissa ja elämän tarkoitus on tulla katsotuksi kameran linssin läpi, söpöstellen merkkiballeriinoissa.

Ovat myös nuorille roolimalleja ja aika epäterveitä.

Enää ei riitä pissislonghamp teinille vaan koululaukuksi saatava se miumiu. Jotkut reppanat luulevat että se nyt vaan kuuluu asiaan kuvata itseään aamusta iltaan eri asuissa ja elämän tarkoitus on tulla katsotuksi kameran linssin läpi, söpöstellen merkkiballeriinoissa.

opettaa lapsilleen, että näin ei ole. Huonompiakin roolimalleja varmaan elämässä voi olla, vaikka en itsekään välttämättä pidä siitä kuvasta minkä näiden tiettyjen blogien välityksellä saa; elämä on pelkkää shoppaamista, itsestään "huolehtimista" ja poseeramista. Mutta itse sitä vanhempana päättää ostaako lapselleen lv:n neverfullin koululaukuksi vai ei.

Älä lue niitä niin ei enää ärsytä. Niin yksinkertaista se on...

tällaisen minä ja minun ihanat merkkitavarat- suuntauksen lisääntyminen?

ja ne ladureen leivokset on muuten tosi kauniita ja herkullisia ;)

Parempia kuin Laduréet.

Näkeehän sen, ettei ne mitään uutta keksi. Macaronsitkin oli männätalven juttuja jo neljä vuotta sitten. :D Nuo bloggarit ja heidän seuraajansa keksivät asiat vasta, kun trendsetterit ovat ne jo hylänneet.

Mutta ei silti, Chjokon macaronsit ovat taivaallisia. Ranskassa parhaat saa pienten kaupunkien paikallisista leipomoista. Testasin niitä Ladureen tekeleitä. Kamala hypetys ja hinta, mutta pelkkää sarjatuotantoa. Ihan kuin vertaisi gourmet- ja mäkkärihampurilaista. Mutta bloggaritpa harvoin hakeutuvat niihin pikku kyliin, kun on niin helppo mennä sinne, minne kaikki muutkin.

Kerro mistä tulee tämä tapa puhua macaronsseista. Ne ovat ihan vaan macaroneja. Ilman mitään ässiä.

blokkaavien suhteen. Oletteko huomanneet että kaikki parhaimmat ja laadukkaimmat blogit siirtyvät yksi toisensa jälkeen sieltä pois? Indiedays maksaa jokaisesta julkaistusta bloggauksesta kirjoittajalle sata euroa. Aika hyvin, ei tarvii ihmetellä miksi postauksia sataa kuin sieniä sateella vaikkei useimmilla mitään oikeaa sanottavaa olekaan. Tai joo, niiden kengänkärkien esitteleminen;-)

Tää uusi Bella-blogit toimii varmaan samalla tsydeemillä. Emilia, Uusikuu-blogista on ainakin muuttanut alkuperäistä tyyliään niin samanlaiseksi kuin edellä meuhkaten kerrotut merkkituotteita esittelevät bloggaajat. Liekö merkit saneltu portaalista päin?????

Varsinkin näitä kengänkärkiin tuijottelijoita, jotka ovat Suomen pikkupiireissä saaneet vankan lukijakunnan. Yksi kello tai meikkilähetys tai crocs-pari on mitätön summa siitä hypetyksestä, jonka 'blogin kautta saatu' kama aiheuttaa blogissa. Ilmaiskamaa kuvataan edestä ja takaa ja sitä hehkutetaan. Tutkikaapas huvikseen paljonko vastaava nettinäkyvyys maksaisi mainostajalle! Sitten jotkut reppanat vielä kirjaavat uskollisesti joka päivä blogiinsa mistä mikäkin asuste on ostettu, ILMAN mitään korvausta. Voi pieniä tyhjäpäitä... Lyökää mieluummin rahoiksi itse, varsinkaan nämä blogiyhteisöt eivät hyvää hyvyttään ylläpidä blogialustoja, vaan TIENAAVAT bloggareiden kustannuksella mainosrahaa, jopa sillä, että välittävät bloggaajille tätä mainostettavaa roinaa, kameroita, puhelimia, pölynimureita.

Herätkää pahvit, teitä hyväksikäytetään, mutta olette niin naiiveja, että ette tajua sitä.

luen mieluummin näitä Indiedays/Bellablogit-tuotoksia kuin ilmaisia Crocseja ja Tiksuja esittelevä tolloja. Sieltä toisesta paikasta..

tällaisen minä ja minun ihanat merkkitavarat- suuntauksen lisääntyminen?

jos jonkun blogi ärsyttää, ei sinne tarvi mennä uudestaan.



Olen yhtä aika pinnallista blogia lukenut, arvontoihin osallistuu reippaasti yli 500 henkeä.

No, nyt kysyttiin ikää ja valtaosa oli 13 - 15 vuotiaita. Kyllä mäkin olin tosi pinnallinen ko ikäisenä.

Näkeehän sen, ettei ne mitään uutta keksi. Macaronsitkin oli männätalven juttuja jo neljä vuotta sitten. :D Nuo bloggarit ja heidän seuraajansa keksivät asiat vasta, kun trendsetterit ovat ne jo hylänneet.

Mutta ei silti, Chjokon macaronsit ovat taivaallisia. Ranskassa parhaat saa pienten kaupunkien paikallisista leipomoista. Testasin niitä Ladureen tekeleitä. Kamala hypetys ja hinta, mutta pelkkää sarjatuotantoa. Ihan kuin vertaisi gourmet- ja mäkkärihampurilaista. Mutta bloggaritpa harvoin hakeutuvat niihin pikku kyliin, kun on niin helppo mennä sinne, minne kaikki muutkin.

Kerro mistä tulee tämä tapa puhua macaronsseista. Ne ovat ihan vaan macaroneja. Ilman mitään ässiä.

Jaa, taitaapa tulla siitä, kun jos puhuu macaroneista, helposti kuulija tulkitsee sen makaroneiksi. Kukaanhan ei ainakaan puhu makaronsseista, jos kuvailee makaronilaatikon tekoa. :) Sitäpatsi, en kannata normatiivista kielikäsitystä vaan enempi chaussurelaista koulukuntaa. Kieli on kuten kielen käyttäjät sitä keksivät vääntää. Siispä macaronsseja. :D

ymmärrän täysin ja ärsyttäämuttaa kyllä hymyilyttääkin ja naurattaa käykäähän katsomassa aivan toisentyyppineb blogi my exploration,siellä kirjoittelee omasta elämästään sympaattinen nuori nainen emma eikä ole ärsyttävä,vaan todella miellyttävä tuttavuus ja taitava kirjoittaja

Mä oon pitänyt omaa blogia, ja tunsin joskus itse syyllisyyttä siitä, että blogini oli niin itsekeskeinen. Minun elämästäni, minun tavallisesta pienestä elämästänihän se kertoi. Siellä oli maisemakuvia, lapsikuvia, koirakuvia, vaatekuvia, ostoskuvia, meikkikuvia. Ihmettelin aina miten joku jaksaa lukea tuntemattoman taviksen hyvin tavallisesta elämästä blogia, mutta kun niitä lukijoita kuitenkin oli, pidin yli vuoden blogia. Itse koin aina pääasiassa pitäväni blogia ikään kuin omana julkisena päiväkirjanani, ja oma päiväkirja yleensä on aika itsekäs paikka, jossa pohditaan omaa elämää ja omaa arkea, omia ihmissuhteita. 

Minulle kävi kuitenkin niin että lopulta alkoi tuntua ettei minulla oikeasti ole mitään annettavaa ja sanottavaa. Joten en viitsinyt sitten jatkaa bloggaamista, vaikka olinkin saanut myös ihan hyvää palautetta blogini sisällöstä. Tykkäisin sinänsä vieläkin blogata mutta siihen täytyisi keksiä joku kunnon teema, en enää viitsi sellaista ihan minä ja minun elämäni -tyylistä pitää.

Ärsyttäisi jos jaksaisin vaivautua niitä lukemaan. Juuri siksi en sellaisia blogeja lue. Jos vahingossa jotakin kautta eksyn itsensäpalvontablogiin, poistun sieltä äkkiä koska ei jaksa kiinnostaa.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2012 klo 00:10"]

Sellasiahan ne on, tavallisia tylleröitä. Ja koska suurin osa naisista on samanlaisia vähän hassuja tyhjäpäitä, niin toki ne sitten noita blogeja lukee ja ihailee.

[/quote]

citation needed

@ Marias on nyt viime aikoina innostunut kuvaamaan itseään edestä ja takaa ja monen samanlaisen kuvan edestä per postaus. Huvittavaa lukea :)

Ei ärsytä ja jos ärsyttää en lue sellaisia blogia, aika helppoa, vai mitä? Eli katse peiliin ja sit hankkimaan oma elämä ;)

En tiiä mutta joka kerta kun satun vilkaisemaan tuota kuvaa, minua alkaa naurattaa

http://lifeofsilja.indiedays.com/2014/03/28/kevatta-ilmassa/1-86/

Mua ärsyttää suunnattomasti se, että suurin osa blogeista on nykyään niin samanlaisia. Kaikki tunnetuimmat ainakin pyrkivät tekemään ainakin ulkoisesti elämästään niiin täydellistä valkoisine sisustuksineen ja applen laitteineen. Esimerkiksi marianna ja nataliaoona- niiiin tylsää! Jotenkin ei mitään tarttumapintaa kummankaan blogissa, pelkkää "täydellisen" elämän esitystä kokoajan. Ei jotenkin mitään aitoa, ja blogista halutaan tehdä lähinna jotain weheartit- sivustoa muistuttava, täydellinen kuvitus omasta elämästä.