Mikä ikäviä muistoja aikuisten humalakäyttäytymisestä sinulla on lapsuudestasi?
Kommentit (19)
Ja kaaoottisuus. Myös krapula päivien ärtyisyys on jäänyt mieleen
kun oltiin heillä kylässä ja seuraavana päivä sitten soitteli aina ja pahoitteli puheitaan.
Äiti kusi penkillä istuessaa housuun ja lattialle, kun sammui pöydän ääreen.
Vanhemmat katoivat vieraiden kanssa jotain pornoa (olin alle kouluikäinen joten hämmennyin)
He alkoivat aina puhumaan erosta, se pelotti.
ja perhe erosi. Se oli siihen aikaan tosi iso juttu ja lapsille suuri kärsimys ja myös eroamaan joutuneelle vaimolle.
viikottaisia rajuja riitoja, toisinaan väkivaltaa, tavaroiden heittelyä, perheen jättämisellä uhkailua... vaikka mitä.
Itselläni on tästä syystä melko kielteinen suhtautuminen alkoholiin, ja puolisoa valitessa oli tuo alkoholinkäyttö (tai lähinnä käytön puute :) ) yksi kriteeri. Onneksi meidän lasten ei tarvitse nähdä kumpaakaan vanhempaa humalassa ja pelätä agressiivista käytöstä.
10v kun meidän takapihalla oli naapuruston grillibileet. Me muksut olimme myös myöhään ulkona ja vakoilimme aikuisia. Näimme nurkan takaa kurkkien kun isäni ja naapurin Ritva suutelivat. Se taisi olla pikku pusu näin jälkeenpäin ajatellen, mutta tuolloin se oli todella hämmentävää, enkä ole ikinä unohtanut sitä tunnetta... vakoilun piti olla hauskaa ja hassua, en oikeasti olisi halunnut nähdä mitään "salaista".
Itsellä ei mitään, mikä olisi jäänyt mieleen. Ja hyvä niin. Vasta täysi-ikäisenä näin vanhempiani ensi kertaa humalassa.
kun niin halusivat ja olivat aina "ihan lähettyvillä ajamassa" niin sitten he saattoivat olla monta tuntia ja meteliäkin pitivät. joskus laulettiinkin aika kovaa. se pelotti. ja meillä on tosi monta kertaa ollut tuttavaperheiden isiä tai äitejä paossa (esim. jos mies ruvennut väkivaltaiseksi juovuksissa) niin meiltä sai aina pakopaikan. tosi kiva joo. on ollut naisia kaikkien lastensakkin kanssa, olivathan he kivoja leikkikavereita muutaman päivän, samalla kun äitini koitti kuunnella näiden äidin kymmenettä purkausta paskasta avioliiitosta ja miehestä sekä samalla huolehtinut näitä paikattavaksi lyömisten jäljiltä. paljon olen nähnyt.
nähnyt koskaan lapsena humalassa (tästä pidän itsekin kiinni), eikä hän koskaan ole oikeastaan juonutkaan, lasillisen ottanut juhlatilaisuuksissa.
Pari kesää sitten äiti kuitenkin innostui tekemään omista marjoista viiniä, ja mitä ilmeisimmin piti omasta viinistään tosi paljon. Niin paljon itse asiassa, että lähemmäs nelikymppisinä me lapset näimme äitimme niin huonossa kunnossa että kävi oksentamassa.
Hyvä näin. Lapsuus meillä on ollut turvallinen ja onnellinen ja tätä toivon joka ikiselle lapselle maailmassa.
linnassa rattijuopumuksen takia. Aina kun näin hänet, hän oli kännissä ja örisi lapsille jotain ällöttäviä känniörinöitä. Kuoli sitten myöhemmin viinaan.
Pelkästään hilpeyttä ja hyviä muistoja. Minusta aikuiset oli pöhnässä paljon kivampia kuin selvin päin.
humalassa. Kun tuleva mieheni oli töissä rakentamassa pankkim kiinteisöä ja oli harjakaiset. ei isäni tosin ollut siellä töissä, mutta sanoi naapurin miehen kanssa juhlivansa sitä. Olin 19 vuotias siis. Äiti oli absolutisti piti isää ihan juoppona,
Ainoat muistot vanhempien alkoholin köytöstä on jääneet vähäisiksi. Pari kertaa muistan, että sisarusten kanssa ollaan isää naurettu, kun se on jostain työpaikan juhlista tullut yöllä kotiin ja aamulla on löydetty se keittiön lattialta ämpäri päässään. :)
meillä alkoholinkäyttöön on suhtauduttu ihan normaalisti. Se ei ole ollut mikään peikko muttei myöskään sitä ole ihannoitu. Fiksuja on meistä kasvanut ja omat lapseni aion kasvattaa myös järkeviksi myös tämän asian suhteen. Omien lasteni ei ole tarvinnut nähdä vanhempiaan humalassa eikä kyllä krapulassakaan, kun ei koskaan olla kunnolla humalassa eikä oteta kuin korkeintaan yhdet harvoin, jos lapset on läsnä.
Molemmat vanhemmat joi,äiti nyt usein sen verrsn selvillä että sai ruokittua ja huolehdittua.isoveli katto sit paremmin mun perään kun yhessä pelättiin.äiti pisteli kylillä laulellen pöytäliina päässä ja koko koulu tai ainakin oma luokka siitä ties ja nauroi ala-asteella.isä kaatuili pitkin pihoja ja aina joku porukka kotiin sen kanto.pyytivät vaan juoppokaverit multa,pieneltä tytöltä että pitäs tarkastaa isän hengitystä yöllä ettei vaan kuole tai jotain..ei paniikkia ei!ja useat yöt meni ilman unia vanhempien tapellessa mutta kouluun vaan.poliisikin tunsi meidän vanhemmat etunimeltä kun niin usein kyyti soitettu hakemaan osotteesta puhumattakaan.
Muistoja on, mutta hauskoja!