Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheen aikatauluista ja elämisestä
27.08.2009 |
niin, että kaikilla on mukavaa.
Yhdessä ketjussahan valitettiin äskettäin sitä, ettei lapsiperheissä ehdi tehdä mitään. Me olemme sitten jotenkin onnistuneet järjestämään homman ok, sillä tänäänkin klo 16 jälkeen olemme tehneet seuraavaa:
-ruokailu
-toinen vanhemmista lenkille, toinen lasten kanssa ulos
-kun toinen vanhempi tuli lenkiltä (n. 1h), toinen lähti, ja toinen jäi hoitamaan lasten iltapalan
-iltapalan jälkeen isomman kanssa hetki lautapeliä, jolloin toinen aikuinen valmisteli aamulähdön töihin/hoitoon
-pienempi lapsi kylpyyn toisen vanhemman kanssa, isompi lapsi katsoo samaan aikaan lastenohjelmaa ja toinen vanhempi on netissä
Ja kello on 20.10. Ei paha minusta!
Kommentit (19)
Tuolla aikataululla. Paitsi syödä.
Meillä vähän samanlaista ja tunnen jatkuvasti huonoa omaatuntoa siitä, että olemme miehen kanssa niin usein lenkillä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
just ongelma nuo lenkit. Paljonko lapsille jää perheen yhteistä aikaa? Siitä se ongelma just tulee, kun tuntuu, että tehdäkseen kaiken tarpeellisen (myös oman ulkoilun) ei sitten ole suunnilleen hetkeäkään rauhassa aikaa, että oltaisiin koko perhe yhdessä rennosti.
just ongelma nuo lenkit. Paljonko lapsille jää perheen yhteistä aikaa? Siitä se ongelma just tulee, kun tuntuu, että tehdäkseen kaiken tarpeellisen (myös oman ulkoilun) ei sitten ole suunnilleen hetkeäkään rauhassa aikaa, että oltaisiin koko perhe yhdessä rennosti.
yhteistä aikaa. Siis silloin esim. kun toisen vanhemmat urheilu jää pois (itse harrastan vain joka toinen ilta). Ja viikonloppuisin tietysti on aina enemmän aikaa.
Me ollaan kyllä paljon kotona mutta joskus tuntuu että joko mies tai minä olemme liikaakin lähdössä! Olemmekin molemmat yrittäneet todella karsia kaikki turhia menoja. Mä en edes nykyään juuri lähde lenkille yksin vaan otan aina jonkun lapsista mukaan. Jos lähden pyöräilemään niin hekin tulevat jne. Muuten tulee niin huono omatunto!
En mä vaan kolmen pienen lapsen kanssa raaskisi alkaa paljon harrastamaankaan. Se aika kun on poissa lapsilta.
ettemme ole juuri koskaan yhdessä. Jompikumpi aina hoitaa joko lapsia tai jotain välttämätöntä yhteistä hommaa (esim. remontti), minkä päälle tulevat vielä harrastukset.
Nytkin esikoinen on nukkumassa, mutta ei tämä mitään kunnollista yhteistä aikaa ole kun kuopus nukkuu miehen sylissä eikä se osaa nukkua itsekseen, sitä siis ei pysty siirtämään omaan sänkyyn. Mies katselee telkkaria vauva sylissä ja minä roikun täällä.
Koen ettei meillä ole koskaan yhtään todellista vapaa-aikaa. Sellaista että saisi tehdä mitä ikinä huvittaa. Isovanhempia tms. meillä ei ole lasten kanssa auttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kanssa tärkeintä on tosiaan se perheen yhteinen aika. Onneksi lapset menevät nukkumaan vimppa 20.30, joten siinä ehtii vielä itse harrastaa jotain jos haluaa.
Tosin me taas ollaan aina tehty niin, että kotityöt tehdään yhdessä lasten kanssa. Iltaisin ei juuri ole kotitöitä tehtävänä. Jotkuthan taas eivät halua tehdä arkiaskareita lasten aikana, vaan tekevät ne lasten mentyä nukkumaan.
kun lapsia on vain kaksi ja molemmat niin pieniä, että eivät edes harrasta varmaan mitään. Kyllä mekin on ehditty klo 16 jälkeen aikalailla: käyty kaupassa, laitettu ruoka, pesty 3 koneellista pyykkiä, ostettu yksi synttärilahja, autettu kolmea lasta läksyissä, kuljetettu kaksi lasta harrastuksiin, ulkoiltu yhden kanssa, käyty apteekissa hakemassa lääkkeitä, silitetty, lapset käyneet suihkussa ja luettu iltasatu. Mutta ei meille aikuisille minkäänlaista aikaa tietenkään itselle jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tänään näin. Ruoka valmiina, tehty illalla valmiiksi, eli kaksoset haettiin ip-kerhosta neljän jälkeen ja kotiin syömään. Vanhin oli jo syönyt ja lähti futisharkkoihin viideksi. Mies mukaan kun valmentaa ko. joukkuetta. Kaksosten läksyjen tarkastusta. Toinen kaksosista tanssitunnille puoli kuudeksi, toisen kanssa kirjastoon siksi aikaa kun ei viitsi edestakaisin ajella. Mies harkoista suoraan vanhempainiltaan, vanhin tuli fillarilla kotiin harkoista ennen seitsemää. Kaksosten kanssa kotona seitsemältä. katsoin isomman historian läksyt, sitten omaan jumppaan. Lapset jäi keskenään kotiin siksi aikaa kun mies tuli koululta. Lupasivat käydä suihkussa omatoimisesti ;) Mies laittanut iltapalat ja kattoneet aamuksi vaatteet valmiiksi sillä aikaa kun minä jumpassa. Itse kotiin vaille 9 ja suihkun kautta sohvalle, ekaluokkalaiset oli jo sängyissään kun kotiuduin. Aika säätämistä välillä arki-illat, onneksi ei joka ilta noita harrastuksia ja kuljetuksia hoidellaan ristiin muiden vanhempien kanssa. Silti meinaa olla yhteinen aika välillä vähissä.
Minä olen klo 16 alkanut valmistaa ruokaa, siivonnut keittiön ja olohuoneen, antanut suukon töihin lähtevälle miehelle, sitten ruokkinut lapset, mennyt ulos lasten kanssa tunniksi, keittänyt siskolle kahvit, antanut lapsille iltapalaa, nukuttanut pienemmän, lohdutellut isäänsä ikävöivää tunnin, sain hetki sitten nukkuun nukkuun. Nyt tein ruisleivän ja tulin koneelle, ja ihmettelen kun pitäisi levittää pyykit ja vaihtaa kissanhiekat, mutta en jaksa.
Pitäisi mennä nukkumaan, kun vauva herää 5.30, mutta ainoa hetki itselle on ottaa koneella iltaisin. Aamulla heräilen vauvan kanssa, teen puuron ja vaihdan vaipat, syötän ja imetän. Sitten herää 3v ja isä tulee kotiin. Miehelle hyvän yön suukko, 3vlle aamianen ja vauva aamu-unille. Sitten pestään pyykkiä, siivotaan muuten ja laitetaan lounas alulle, jos edelliseltä päivältä ei ole jämiä. Vauva herää, lähdemme ulos 1,5-2 tunniksi. Sitten syödään, vauva menee unille, vanhemmalle luetaan kirjaa ja laitetaan lastenohjelmia nauhalta, oikein hyvällä tuurilla nukahtaa 15min ennen vauvan heräämistä, mutta usein ei enää nuku päiväunia. Tällä välillä keitän itselleni päiväkahvin ja juon sen lehden parissa. Sitten valmistelen välipalaa, levitän pyykkiä, siivoan yms.
Sitten muksut herää, syö välipalaa. Leikitään lasten kanssa n. 14-15.00 asti jolloin isä herää: Olen tässä vaiheessa niin kypsä, että työnnän lapset isälleen mukaan vaikka paskahuusiin.
Lasten isä siis on kotona käytettävissä ainoastaan 15-16.30, joskus harvemmin 14-17.30. Siinä ajassa miehenkin pitäis saada oma taukonsa, syödä, käydä suihkussa, paskalla yms. Mitä mulle jää. Niinpä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se tosiaan huikea muutos entiseen... siis mahdollisuus harrastaa. Itse ja mieheni harrastettiin molemmat varmaan 4-6krt/vko ennen esikoisen syntymää ja melkoinen shokkihan siinä iski kun lapsi sitten syntyi.
Parit aika kipakat keskustelut käytiin siitä, että kuka voi harrastaa ja kuinka paljon. Itse olen alusta asti sanonut, että on oltava useampi ilta viikossa, jolloin kellään ei ole mitään. Jolloin ollaan yhdessä ja tehdään mitä tehdään -mutta että kumpikaan vanhemmista ei karkaa harrastuksiin.
Nyt toisen lapsen synnyttyä elämä on jo asettunut uomiinsa, mutta kyllä se niin menee, että mies harrastaa edelleen enemmän... tai no, hän toimii valmentajana, joten se vie aikaa.
Yhden oman harrastuksen piti eli bändin, johon olen antanut luvan 2krt/kk (valmennus vie 2-4 iltaa vko ympäri vuoden). Itse käyn ratsastamassa 1krt/vko ja sitten yritän aloittaa iltakuntoilua kotona, jotta raskauskilot katoavat.
Mutta mekin tehtäis mieluusti miehen kanssa kaksin juttuna -käytäis lenkillä, sulkiksessa tms. mutta niitä täytyy odottaa sinne asti, että lapset pärjää itsekseen tunnin-pari kotona.
Me tullaan kotiin vasta klo 17.30 ja sen jälkeen ruokailut, harrastukset, pyykit, pesut, iltapalat sun muut. Monesti klo 20 ollaan just tultu harrastuksista eikä olla syöty vielä sämpylää kummempaa :( Minuuttiaikataululla mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin ja olen vielä yh. Hirveästi ei ehdi tekemään.
Me tullaan kotiin vasta klo 17.30 ja sen jälkeen ruokailut, harrastukset, pyykit, pesut, iltapalat sun muut. Monesti klo 20 ollaan just tultu harrastuksista eikä olla syöty vielä sämpylää kummempaa :( Minuuttiaikataululla mennään.
Kenellä mahdollista olla kotona jo klo 16?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä kauheasti ehdi enää mitään tekemisiä alkaa virittelemään... Minä kipaisen myöhäiseen jumppaan tai lenkille 2-3 iltana kun olen niin kypsä kotonaoloon. Mies tekee töitä myös lauantaisin joten silloinkaan ei juuri mitään tehdä... Sunnuntaisin molemmilla on omia juttuja mitä tehdään vuorotellen.
yhtään mitään.
Harrastukset hoidetaan vuorottelemalla, mutta lisäksi on muutama harrastus joissa on koko perhe tai osa lapsista mukana, lapsilla on omia harrastuksia, lisäksi on luottamustoimia, järjestötoimintaa ynnä muuta.
Meidän perheelle sopii vähän vauhdikkaampi elämä, ehdimme tavata myös ystäviä ja sukua. Silti jää aikaa koko perheelle vaan olla ja tehdä asioita yhdessä, sekä levätä.
enemmän kun lapset ovat kouluikäisiäkään. Harrastuksia tulee niille lapsillekin ja heidät on sinne vietäva ja haettava sieltä. On läksyjä joita on valvottava yms.
Yleensä yritän tehdä jotain järkevää sillä aikaa kun olen jonkun lapsen kanssa harrastuksessa esim. että menen kävelylle sillä aikaa kun odottelen. Tietysti mukana on yleensä silloin nuorempikin lapsi eikä se kävelytahti voi silloin olla kovin nopeaa:).
Yhtä säätämistähän tämä on. Ei olisi uskonut joskus 10 vuotta sitten miten aika on välillä kortilla. Mutta täyttä elämäähän tämä kieltämättä on!!
on vaan iso plussa jos lapsi saa omaa aikaa vanhemman kanssa!!
Minusta on outoa ja ei klo 16-21 ehdi muka mitään tekemään, naurattaa lukea mitä kaikkea teette sillä aikaa. Noi kaikki on ihan tavallista arkea!
vanhin hoitaa harrastuksiin kulkemiset jo itse. Kaksi pienintä harrastaa kerran viikossa ja me vanhemmat vuorottelemme omia salitreenejä, normaalisti käydään 4 kertaa viikossa treenaamassa. silti jää aikaa yhdessäololle, mökkeilylle koko perheen voimin. Meillä kaikki palvelut ovat ihan lähellä, joten kuskaamisiin ym ei mene paljoa aikaa.