Kumpi on oikeassa, minä vai ystäväni? Tarvitsen objektiivisen mielipiteen.
Ostin ystävältäni vuosi sitten lastentarvikkeen käypään hintaan (huomioitu alkuperäinen hinta, käytön kesto ja kuluminen) sillä ehdolla, että en itse myy tarviketta eteenpäin, vaan ystäväni sisarelle. Ihmettelin jo silloin, että jos ystäväni haluaa tarvikkeen siirtyvän eteenpäin perheessään, miksi halusi minulta rahaa siinä välissä. Olisinhan voinut ottaa sen lainaankin, ja palauttaa tarvittaessa. Ostimme kuitenkin tarvikkeen, koska minulle sopi ihan hyvin se, että kun myymme tarvikkeen, voimme myydä sen ystäväni sisarelle.
Nyt on tilanne se, että ystäväni sisar haluaa ostaa tarvikkeen, mutta me emme halua vielä myydä. Käytämme sitä itse! En voinut ostohetkellä kuvitella, että minun pitäisi myydä tavara silloin, kun sisko sitä pyytää. Silloinhan kyse olisi ollut pikemminkin tavaran vuokraamisesta, eikä " kauppoja" olisi edes tehty. Eihän ole mitään järkeä ostaa lastentarvike ja joutua palauttamaan se kesken käytön. Jos myisin sen nyt ystäväni siskolle, joutuisimme hankkimaan (eli ostamaan) itsellemme uuden. Jotenkin tämä ei voi olla oikein... Tiedän, että minun olisi kai pitänyt jo kauppaa tehdessä mainita, että myymme vasta, kun emme enää tarvitse. Toisaalta pidin sitä itsestään selvänä.
Mielipiteitä?! En haluaisi että tästä tulee asia, josta joku osapuoli suuttuu :(
Kommentit (34)
Maksoithan tavarasta käyvän hinnan.
tietenkään ole oikein että joutuisit niin tekemään.
Ihan typerä järjestely, olet maksanut tavarasta käyvän hinnan, se on sinun. Tai sitten ostat teille tavaran uudestaan ja haistatat paskat kaverillesi. Tai siis " kaverillesi" .
Olet maksanut tavarasta käyvän hinnan, joten se on sinun. Ylipäänsä ehto myydä se takaisin ystäväsi siskolle (vai kuka se nyt oli) on älytön, eikä pidä laillisestikaan. Sinä tietenkin käytät tavaraa tasan niin pitkään kuin tarvitset ja sen sijaan harkitset, myytkö sen kaverisi siskolle, jollekulle muulle vai lahjoitat uff:lle...
että et voi vielä myydä, koska tarvike on teillä käytössä. Minun mielestä sinulla on oikeus käyttää tarvikketa niin kauan kuin tarvitsette, koska olette siitä makseneet. Eri asia olisi, jos tarvike olisi teillä vaan lainassa, tällöin ystävän siskolle olisi oikeus pyytää tarviketta.
Ei tavaran myyjä voi olettaa, että myyt tavaran pois silloin, kun se sopii uudelle ostajalle.
Huhhuh, mitä porukkaa...
mielestäni sinun ei tarvitse myydä tuotetta eteenpäin niin kauan kuin teillä on sille käyttöä. Jos kuitenkin joudut pakosta myymään sen kesken tarpeesi, niin tämän uuden omistajan pitäisi maksaa siitä saman verran sinulle kuin sinä maksoit siitä alunperin.
sinun täytyy myydä se heti kun sisko sen haluaa itselleen? Jos ei, niin sitten sinä voit pitää tavaran niin kauan kuin tarvitset. Mitä alkuperäinen myyjä sanoo perusteluiksi nyt?
Kun ostin sen ystävältäni, sitä oli käytetty jo kahdessa perheessä. Sain sen siis paljon uutta kappaletta edullisemmin, totta kai. Mutta minun ja mieheni mielestä maksoimme ihan käyvän hinnan sen tasoisesta tarvikkeesta. Saman verran olisimme maksaneet siitä käytettynä oli se ostettu mistä hyvänsä. Lisäksi tarvike hajosi hyvin pian ostamisen jälkeen ja hankimme siihen uusia osia. Ei siis ollut priimakuntoinen.
Muuten purkaisin kaupan, totta kai, tai myisin siskolle, mutta kun tarvitsemme sitä itse ja tuntuisi todella ikävältä ostaa kokonaan uusi. Edes käytettynä. Onhan siinä kuitenkin se vaiva, että pitäisi etsiä kyseinen tarvike jostain käytettynä jne. Mielestäni tässä kävi nyt niin, että ystäväni sisko joutuu ostamaan sen muualta. Mutta pelkään asian kääntyvän niin, että minä olen paha ihminen ja teen väärin. Että he ymmärtävät asian niin, että minun pitää se nyt myydä.
Kuvaavaa on, että ystäväni kysyi minulta, että onhan minulla edelleen se HEIDÄN tarvikkeensa. Korjasin heti, että " niin se jonka ostimme teiltä" ...
Voin kyllä kuvitella tilanteen. Hankalia tällaiset väärinkäsitykset!
Jos olisitte vain lainanneet tarvikkeen ystävältä sillä ehdolla että hänen siskonsa saa sen tarvitsessaan, niin asia olisi selkeämpi, koska hän on " hyvän hyvyyttään" tarvikkeen antanut käyttöönne.
Mutta kun olette sentään ostaneet kutakuinkin käypään hintaan - niin en ymmärrä! Oliko hinta niin paljon ja selkeästi alennettu, että " hyvitykseksi" siitä sovitte tuosta kuviosta?
Juridisesti, jos näin voi sanoa, tarvike on varmasti teidän, jos voidaan todistaa kauppoja tapahtuneen. :-/ Muuten tuo mainitsemasi sisar-ehto pätee ainoastaan jos on hyvin selkeästi todettu, että HETI jos/kun sisko tarvitsee sitä, te myytte tarvikkeen hänelle.
Itse ymmärrän tuon myös niin, että olette ostaneet tarvikkeen ja puhuneet ystävän kanssa että JOS myytte tarvikkeen eteenpäin (=eli ette enää tarvitse sitä, koska muutenhan te ette myisi sitä) niin kysytte ensin ystävän siskolta. Ei että teidän on PAKKO myydä tavaraa kesken käytön, mitäs järkeä siinä nyt olisi, kun olette sen käyttöänne varten ostaneet.
Vierailija:
Sano, että tarvitset vielä itse itse.
Jos ystävän sisko sen haluaa, niin sitten pura kaupat.
Tai myy samalla hintaa sille kun itse ostit. Ostat sit paremman itsellesi.
Alunperin olisi kai voinut jättää myymättä se ystävä sen kokonaan ja säästää sille siskolleen.
Koska silloin en olisi ostanut kyseistä tuotetta juuri sen vuoksi, että voisin joutua luopumaan siitä kesken käytön. En olisi ottanut lainaankaan, samasta syystä. Olisi ollut järkevintä ostaa se sitten muulta. On tietenkin selvää, että ystäväni on ymmärtänyt asian jotakuinkin niin, että me myymme sitten kun tarvetta hänen perheessään on :(
Olen ihan varma, että tästä tulee kauhea kalabaliikki... helpointa olisi myydä tarvike takaisin samaan hintaan, mutta kyllä meidän perhe siinä " kärsisi" -ja toiseksi, pitäisivät varmaan todella röyhkeänä, jos pyytäisin saman hinnan, kun on kerran meilläkin " kulunut" ..!
Hinta uutena on noin 80e, me maksoimme 30e. Tuotteesta puuttui jo alunperin osia, mutta ei haittanut käyttöä. Lisäksi meni heti rikki ja korjasimme. Tuote oli noin 3-4 vuotta vanha. Eikö tuo 30e ole ihan käypä hinta?!
ap (kuten myös edellä, unohdin merkata)
Eli voit pyytää sen 30 euroa, ehkäpä vielä lisäksi korjauskustannuksetkin hyvitykseksi siitä että joudut myymään liian aikaisin.
siitä, koska on myytävä siskolle eteenpäin etkä itsekään tullut kysyneeksi mielestäni saisit pitää tavaran, kunnes et enää tarvitse. Myyjän olisi pitänyt valaista asiaa, koska varmaan tuntee teidän molemmat ja osasi ennakoida koska kukain sitä tavaraa tarvitsee.
Itse kyllä tekisin tuossa tilanteessa niin, että vaikka tavara on minun, myisin ystävyyden säilymisen nimissä eteenpäin ja hankkisin itse uuden.
oikeassa... Kun joku loukkaantuu, niin hän loukkaantuu... Ainoa tapa, jolla ystäväni ja siskonsa ovat tyytyväisiä on se, että myyn siskolle nyt kun hän haluaa tarvikkeen ja taas vähän alemmalla hinnalla kuin edellisellä ostokerralla. Jos pyydän sen mitä itse maksoin tai en myy, niin riitaahan siitä tulee.
On niin maailman turhinta riidellä jostain tavaroista ja periaatteessa se raha ei ole tässä niin tärkeä, että kannattaisi joutua sellaiseen tilanteeseen. Minun kannattaisi joustaa, mutta sitten se kokemani vääryys varmaan kalvaisi minua, varsinkin kun joutuisin ostamaan uuden tarvikkeen :S Ja tosiaan koen, että tarvike kuuluu nyt meidän perheeseen.
Kiitos kun jaksatta pohtia kanssani näin mitättömän oloista juttua... mutta on tosi tärkeää minun miettiä miten esitän asian ystävälleni. Ettei tule sitä riitaa.
rahaa, jos oikeasti kyseessä oli laina.
Minusta teidän tulisi saada rahanne takaisin, ja ehkä noiden lisäosienkin hinta.
Ja me sitten hänelle 30e. Eli mielestämme emme saaneet niin roimaa alennusta käytetystä (ja osin puutteellisesta) tavarasta, että siihen hintaan olisi voinut sisältyä joku sopimusta huonontava ehto tyyliin " kun näin halvalla saatte, niin takaisinmyynti on sitten toteutettava pyydettäessä" .
ap
Huh huh. Ap, anna tavaran mennä ja ostakaa itsellenne uusi!
Sano, että tarvitset vielä itse itse.
Jos ystävän sisko sen haluaa, niin sitten pura kaupat.
Tai myy samalla hintaa sille kun itse ostit. Ostat sit paremman itsellesi.
Alunperin olisi kai voinut jättää myymättä se ystävä sen kokonaan ja säästää sille siskolleen.