Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Munasolunluovutus!

Vierailija
05.03.2009 |

Te, jotka olette luovuttaneet munasoluja, niin millaiset fiilikset teille jäi kokonaisuutena? Ja miten munasolunluovutus vaikutti henkiseen ja fyysiseen kuntoonne?



Itse olen harkinnut munasolunluovutusta ja haluaisin kuulla puolueettomia mielipiteitä asiasta. Soitin tuonne Ava -klinikan vastaavalle hoitajalle ja kyselin vähän luovutuksesta, mutta hänen antamansa tiedot ovat tietysti puolueellisia.



Olisi niin ihana antaa munasolu lahjaksi tarvitsevalle, mutta joku tässä asiassa kuitenkin mietityttää, en osaa eritellä että mikä...

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta haluaisin myös nähdä kenelle menee ja minkälainen vauva sieltä mahdollisesti tulisi :) Olisi kiva myös joskus kuulla kuulumisia....

Vierailija
2/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta en saanut. mulla on perinnöllinen sairaus mikä rajoitti tätä.

en kyllä ymmärrä miksi koska sairaus ei ole mitenkään vakava, sattuu vaan olemaan perinnöllinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse ollut ivf-hoidoissa ja ne oli kamalia. Periaatteessa kävisit saman rumban läpi kuin minäkin. Kaikki ne hormonit yms tutkimukset.

Ainoa miikä jäisi puuttumaan olisi tietysti se henkinen rankkuus, jos ei soluja tulekaan tai jos ne ei hedelmöity tms. Kivuliaana en kuitekaan hoitoja kokenut. Ainoastaan ne hormoni ja niiden puute sai pään viiraamaan.



Kaikesta huolimatta oli valmis luovuttamaan ystävälleni munasolun, koska se on niin arvokas lahja.

Vierailija
4/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jonkun verran tuli turvotuksia niistä hormoneista, mutta ei mitenkään kestämättömiä. Se munasolujen keräys vähän nipisti, mutta sekään ei ollut hirveää. Kaiken kaikkiaan voisin ryhtyä siihen uudestaankin, ehkä ne monet käynnit siellä klinikalla olisi harmillimpia nyt kun olen työelämässä. Mä en koe mitenkään moraalittomana lahjoittaa solujani, mulla ei ole tunnesidoksia niihin. En edes tiedä saiko joku lapsi niistä alkunsa vai ei, en ottanut selville. Ja jos joku lapsi ilmestyy joskus oveni taakse ja sanoo minun olevan hänen äitinsä, otan hänet ilomielin vastaan ja haluan tutustu häneen ja tietää hänen elämästään.

Vierailija
5/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vielä pienempää, että prosessi operaatioineen tuskin on mitenkään miellyttävä

MUTTA se, että MINUN lapseni olisi jossakin!

Minulla on voimakas tarve saada hoitaa ITSE OMAT lapseni enkä voisi elää ajatuksen kanssa, että tietäisin lapseni olevan jossain päin maailmaa enkä tuntisi häntä.

Vierailija
6/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vielä pienempää, että prosessi operaatioineen tuskin on mitenkään miellyttävä

MUTTA se, että MINUN lapseni olisi jossakin!

Minulla on voimakas tarve saada hoitaa ITSE OMAT lapseni enkä voisi elää ajatuksen kanssa, että tietäisin lapseni olevan jossain päin maailmaa enkä tuntisi häntä.

Solunhan sinä luovuttaisit, et lasta! Ethän ajattelisi noin verenluovutuksestakaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos siitä saisi rahaa. Ja tiedän että kuulostan kamalalta...!!! Mutta jutussa kuitenkin on oma vaivansa, ja ihan hyvää hyvyyttään sitä ei halua tehdä.



Palkkion ei tarvitsisi edes olla suuri, mutta lähtökohtana tökkii se että vain kulut korvataan. (Sillä tuleehan siitä luovuttajalle vaivaa, ja jos ei asu klinikan vieressä vaan joutuu matkustamaan pidemmän matkan takaa, niin pelkkä matkakorvaus ei riitä, pitää myös syödä ja ostaa juomista reissun aikana jne.) Niin, ja joutuu olemaan töistäkin pois, oletan ettei viikolnppuisin noita toimenpiteitä tehdä...?



Toki lähisukulaiselle tai hyvälle ystävälle voisin munasolun luovuttaa, vaan onko tuo edes mahdollista...? Siis se että määrää kuka munasolun saa.

Vierailija
8/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon luovuttanu munasoluja Ava-klinikalla muutaman kerran ja joka kerrasta on jääny todella hyvä mieli. Onhan siinä oma hommansa käydä klinikalla ultrissa ym. tutkimuksissa, muistaa pistää piikit... Mutta loppujen lopuksi homma on menny aina hyvin eikä ne "vaivatkaan" nyt niin kauheita ollu.



Enkä todellakaan koen luovuttaneeni omia lapsia, vaan pelkkiä soluja, kuten verenluovutuksessa. Ja tiedän soluista syntyneen jo vauvan/vauvoja, ja sekin tuntuu vaan hyvältä, koska tiedän auttaneeni ihan oikeasti jotakuta lapsetonta pariskuntaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
05.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset


Toki lähisukulaiselle tai hyvälle ystävälle voisin munasolun luovuttaa, vaan onko tuo edes mahdollista...? Siis se että määrää kuka munasolun saa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän kuusi