Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
On tämä ihanaa olla vanhenevien vanhempien lapsi..
29.03.2009 |
Ja asua toiselle puolella Suomea!
Mun äiti on dementikon uraansa aloitteleva seitenkymppinen. Isä on muutaman vuoden vanhempi. Tänään isä on veljensä syntymäpäivillä parin sadan kilometrin päässä ja mutsi jäi yksin kotiin koiraa hoitamaan. (virhe!!!)
Mutsi oli sitten kaatunu koiraa ulkoiluttaessaan. Naapuri oli sen hoitanu kotiin ja onneksi jääny kattelemaan miten rva voi. Päänsähän se oli lyöny ja aivotärähdyksen saanu. Ambulanssi paikalle ja ensiapuun. Onneks mun veljenpoika (parikymppinen) asuu samalla paikkakunnalla vanhusten kanssa, se on nyt siellä ensiavussa odottelemassa milloin mummu saapuu...
Isä ei toki ole voinut ottaa puhelintaan mukaan syntymäpäiville. Eikä äiti ollut ihan varma kenen kanssa isä synttäreille lähti. Epäilen, että toisen veljensä kanssa, jonka numeron mä etsin käsiini. Ei vastaa puhelimeen. Laitoin tekstiviestin, että jos isä on niitten kanssa, niin käskisivät soittamaan.
On kuulkaa aivan ihanaa hoidella näitä asioita täältä kotisohvalta käsin. Toki mä illalla/huomenna lähden paikalle, jos tarve vaatii. Oon ittekin saikulla joten pääsen kyllä. Tähän hätään mä en sinne ehdi, joten veljenpoika saa nyt opetella hoitamaan aikuisten asioita siellä. Pakko. Voi perkele.
Kommentit (7)
Muisti heillä onnkesi pelaa. Pelkään tuota vanhempieni vanhenemista koska asun kaukana. Kuka ihme heistä huolehtii ja auttaa? Siskoni asuu vielä kauempana. Työni puolesta tiedän mitä se vanhuus on. Olen töissä terveyskeskuksessa sairaanhoitajana ja osasto on täynnä näitä vanhuksia jotka ei mitään hoitopaikkaa saa kun kaikki paikat on täynnä Kiva aina lähetellä näitä vanhuksia kotiin kun itsekin tietää että ovat miltei heitteillä kotioloissa. Kotipalvelu on nykyään liian kiireinen ja omaiset ei pysty/ jaksa huolehtia. Moent omaiset on myös todella väsyneitä vanhempiensa hoitoon. Mikonköhän suomi joutuu näiden vanhusten kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä rupee väsymään. Mutta ulkopuolista apua eivät ikinä, missään nimessä eikä koskaan halua. Veljen kanssa tossa puhuttiin puhelimessa että pakko niitten asiat on nyt laittaa järjestykseen. Vaikka ne vihais meitä lopun elämäänsä.
-ap-
Onneks mun vanhemmat delaa ennen aikojaan, ainakin mutsi.
Ei varmasti helpota auttamista. Isä nyt on kumminkin kuollut jo, mutta äiti voi kitkutella viellä hyvinkin satavuotiaaksi. Onneksi ei ole dementti ja kuntokin on rautaa.
Ne ei ollu osannu ottaa mun numeroa siitä tekstiviestistä jonka lähetin:)
Äiti on ensiavussa mun veljenpojan kanssa, odottelevat lääkäriä. Mutsi on aika tokkurainen. Isä menee suoraan sinne ea:n kunhan kerkeää. Naapurille on soitettu, että isä on tietoinen asiasta eikä sen tartte enää päivystää siltä varalta, että isä tulee tietämättömänä kotiin.
Veli tietää asian viimeiset käänteet ja siskonkin sain äsken kiinni, oli ollu duunissa. Mä oon ihan poikki, niinku oisin kovemmankin työpäivän tehny.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paikkakunnalla ihmisiä hoitamasa asioita. Siis sukulaisia. Se on kamalan hankalaa, kun ei ole ketään perään katsojaa ja itse asuu kaukana.
Mun tuttuni äiti on dementikko ja tutullani on todella suuri työ täytellä kaikkia lomakkeita ja hoidella tämän äitinsä asioita. sillä menee usein tunteja äitinsä juttuja hoidellessa. Tuttuni on sentään lakimies. Paperihommat saa sen silti todella rasittumaan. Byrokratia on raskasta.
Alue: Aihe vapaa
Minun vanhemmat onneksi vasta viiskymppisiä. Mutta miehen kaukana asuvat vanhemmat alkaa olla aika sairaita, kuuskymppisiä tosin vasta.