Diagnosoikaa tämä lapsi.

että lapsi on itsenäinen tahtoihminen joka ei alistu noin vaan typeriin sääntöihin ja kaavoihin. Hänet on tarkoitettu johonkin suurempaan.

Osoittaa sitten mieltään muun muassa noin.



Jos ap kunnioittaisit lasta, hän saattaisi kunnioittaa sinua.

lukea vaikka A: Wahlgrenin Lapsikirjasta millaisia 5 vuotiaat ovat. Itse olen hoitanut kymmenesosan tosta määrästä, eikä tulis mieleenkään setviä kenenkään asioita tällä palstalla. Ihan helppoa on ton ikäiset saada tekemään niinkuin on tarpeen leikin kautta, vaikka juuri niinkuin joku täällä ehdotti, sanomalla iloisella äänellä että et saa pukea ja katsoa mitä lapsi tuumii. Kaikki lapset on oikeesti ihania omalla tavallaan ja jokaiseen löytyy se taika-avain jolla siihen saa yhteyden, kun vaan jaksaa oikeasti olla kiinnostunut, ja nähdä vähän vaivaa.

Lapsi on vain huomionhakuinen.

Meillä on kaikki kolme lasta käyneet samat pukemistemput läpi ja myöhemminkin kuin 5-vuotiaina. Kukaan heistä ei ole "erityislapsi". Kaikki ovat olleet yhtä jääräpäisiä vaikka olemme olleet johdonmukaisia. Kyllä ne lapset jaksavat kokeilla pinnan kestävyyttä vaikka kuinka kauan, ainakin voimakastahtoiset lapset. Auktoriteettisi ei taida purra tähän kyseiseen lapseen vaan hän kyseenalaistaa määräysvaltasi.

Lapsi on äärimmäisen ärsyttävä sillä tavalla, että kun hänen pitäisi esim pukea lähteäkseen kotiinsa hän alkaa panemaan vastaan. Ikää on sentään 5 vuotta. Voi lähteä konttaamaan karkuun vielä siinä vaiheessa, kun kengät on jalassa ja vaateet päällä. Jos häntä komentaa, hän toimii päinvastoin kuin pitäisi eli esim saa hepulin ja konttaa karkuun. Hän toivoisi, että hänen kanssaan painittaisiin pukiessa, mutta sitähän minä en tee, vaan käsken pukea itse ja sanon, että ei ole aikomusta häntä valmiiksi pukea.



Ei ole oma lapseni. On erityislapsi vailla diagnoosia. Saa terapiaa ym.

Täällä yhden erityislapsen äiti saa hepulin, jos sanaa "diagnoosi" käyttää heppoisesti.



Diagnosoida saa vain lääketieteellisesti ja niin, että hän on tyytyväinen.

Täällä yhden erityislapsen äiti saa hepulin, jos sanaa "diagnoosi" käyttää heppoisesti.

Diagnosoida saa vain lääketieteellisesti ja niin, että hän on tyytyväinen.

muotoon: mitä veikkaisitte olevan diagnoosina tälla lapsella.

"mitä veikkaisitte että lapsella on". Tuo diagnoosi on pyhä sana.



2

käytöksessä on kysymys? Jotenkin äärimmäisen lapselliseltahan tämä lapsi tuntuu, kun minun täytyy toimia hänen kanssaan samalla tavalla kuin 2-3 v uhmiksen kanssa. Ja vielä se, että lapsi reagoi päinvastoin kuin olisi yleensä toivottavaa.



ap

Meilä molemmat hepuloivat välillä pukemisen kanssa. Ihan taviksia ovat, ikää 4 ja 6.

Lisäksi voi olla toiminnanohjauksen vaikeutta. Tai lukihäiriö (vaikeuttaa sanallisten ohjeiden muistamista- eli kaksiosaisista ohjeista jää mieleen vain viimeinen.)

Ihan tavalliselta lapselta kuulostaa. Onko paikalla pienempiä lapsia, hakee huomiota? Tai orastava eskariuhma.



Minun kuusivuotiaani oli tuollainen viime vuonna. Pukeminen oli yhtä tappelua. Se meni ohi, eikä ole lukihäiriöinen tai muutenkaan mikään erityinen.

pukevat innolla jo 3 vuotiaina ellei aikaisemminkin, jos vain näen tarpeeksi ajoissa vaivaa ohjatakseni heitä. Tämä lapsi on poikkeus, koska ei tee niinkuin muut lapset tekevät.



ap

Ja kokemusta taitaa olla tasan omista lapsistasi vaan.

Minulla on kokemusta tasan kahdesta lapsesta ja kumpikin tekee välillä tuollaista!



Onko sulla koulutusta? Jos siis toimit lastenhoitotehtävissä.



Eikä tuo minusta liity mitenkään temperamenttiin.

kun pitää lähteä kotiin ja pois hauskasta tilanteesta toisten lasten seurasta. Tuon ikäinen ymmärtää yleensä, että jos ei lähde suosiolla, niin vanhemmat eivät siitä pidä ja toiste ei pääse niin pian samaan kivaan paikkaan, koska poislähteminen takkuaa. Ja ettei sillä saavuta mitään, kun takkuaa poislähtiessään, senkin lapset ymmärtävät yleensä nopeasti. Lapset ovat 5 vuotiaina yleensä yhteistyöhaluisempia.



ap

Mikä on koulutuksesi?

Normaalit ennakkovaroitukset, että kohta vanhemmat tulevat ja leikkiä täytyy jo alkaa lopettelemaan ja se että odotan, että pukee itse, koska on jo 5-vuotias ja osaa ja ymmärtää, että nyt on lähdön aika(ei taida sitten haluta ymmärtää!!!) ovat kunnossa.



ap

kylä jaksa innostua pukemisesta ollenkaan. Vielä tähän asti on ihan normaalin kirjoissa kulkenut, mutta ties sitten minkä "diagnoosin" joku hänelle arvuuttaa jossain vaiheessa. Muissa asioissa lapsi on yleensä ihan yhteistyökykyinen ja -haluinen. En jaksa uskoa, että 5 vee päättelee mitään vanhempien tulevasta käyttäytymisestä ja oman toiminnan vaikutuksesta siihen, kyllä ihan terve lapsi jaksaa takuta sen tuhannen kertaa samastakin asiasta, jos pitää asiaa itselleen merkityksellisenä.