Isäni kuoli tänään

Jaksamista

..

Olen pahoillani.

Oma isäni kuoli jo nuorena ollessani, se on rankkaa:-(

tuliko ihan yllätyksenä, vai osasitko odottaa tuota? Lapselle varmaan on helpompi kertoa jos ei tullut ihan yllätyksenä, vaan on jo vähän pohjustanut asiaa. Voimia.

Olen pahoillani.. Jaksele.

Varmasti erittäin vaikea kertoa asiasta lapselle, voimia.

lapset kokevat asian niin konkreettisesti, kun oma äitini kuoli ja kerroin myös silloin 6-vuotiaalleni, että mummu on mennyt taivaaseen. Kauan vielä jälkeenpäin tyttö puhui siitä, että mummu on nyt katolla.

Tutut tunnelmat, mun isän kuolemasta tulee näillä minuteilla 6 vuotta.

En osaa sanoa mitään kaunista, eikä mikään mitä sanon voisi sun oloasi kuitenkaan helpottaa, mutta olen todella pahoillani ja otan osaa suruusi.

Itsekin isän menettäneenä tiedän kuinka vaikeaa on lapselle kertoa. ITse en tainnut edes pariin päivään kertoa. Ne ekat päivät meni niin sumussa etten juuri muista niistä mitään. Onneksi mies oli paljon lasten kanssa että sain olla yksin. Itkin niin että välillä se kuulosti varmaan ihan huudolta.



Kyllä siitä kuitenkin selviää. Tuska muuttuu ikäväksi ja kauniiksi muistoiksi.

Itse en ole tekemisissä isäni kanssa, mutta silti pelkään sitä päivää kun puhelin soi. Oma isä on oma isä, vaikka olisi mitä tehnyt.

Tavallaan osasin odttaa isän poismenoa ikää jo hällä melkoisesti ja sairastellut.

Toisaalta oli väillä jo parempi. vasta sain viestin että on taas huonompana ja suunnittelin matkaa häntä katsomaan (asui toisessa kaupungissa).

Tämä poismeno tuli paljon nopeammin kuin osasimme odottaa.



Mieskään ei ole nyt tukena, kun lähti varhain aamulla ulkomaille työmatkalle.



Kaipa tästä selvitään. Selvisinhän aikanaa äidinkin poismenosta.



Lasta vain käy sääliksi,kun hällä on nyt enään yksi isovanhempi.



Isä kuoli yöllä nukkuessaan,hyvä niin. Parempi varmaan näin pääsee äidin luo pois kivuista ja säryistä..

*halaa*