Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun ystävä petti toista ystävää?
12.03.2009 |
Kyseessä entinen pariskunta, kumpikin hyviä ystäviäni. Toinen osapuoli petti puolisoaan fyysisesti ja sen jälkeen jätti talousongelmat eksän niskaan. Jätetty on konkurssissa ja ulosotossa ja jättäjä löysi uuden puolison ja on onnellinen. Jättäjä on myös velkaa jätetyn sukulaiselle, ei taida olla aikomusta maksaa.
Ja minä olen kummankin ystävä. Olen pysytellyt kummankin rinnalla ja kuunnellut ja kuunnellut. Ymmärrän hieman jättäjänkin ajatusmaailmaa vaikka hän tuntuisi olevan pahantekijä tilanteessa. Nyt olen kuullut, että jättäjän lähipiirikin on kauhistunut henkilön teoista eikä halua enää olla tekemisissä hänen kanssaan.
Mitä itse tekisit? Minulla on oikein hyvä suhde tämän jättäjän kanssa (nainen). Mutta minua vaivaa se, mitä hän teki toiselle ystävälleni (mies). Olen itse ollut aiemmin tilanteessa, jossa miespuolinen ystäväni kohteli minua todella huonosti ja yhteinen ystävämme jatkoi ystävyyttään kummankin kanssa. Se tuntui pahalta silloin, mutta ymmärrän tilannetta enemmän nykyään.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis yhtäältä on tämä seksuaalismoraalinen puoli:
- ystäväsi petti miestään. Sinä et hyväksy pettämistä, niinkö tuo on?
Sitten toisaalta tuo taloudellinen puoli:
- ystäväsi jätti talousvaikeuksissa olevan miehensä.
Makkaralla on taipumusta aina olla kaksi puolta. Nyt jos lähdetään miettimään, miksi ystäväsi petti miestänsä, niin tuohonhan on voinut olla montakin syytä. Ja sellaisiakin, joista me muut emme koskaan saa tietää mitään. Eikä meidän oikeastaan tarvitsekaan.
Ystäväsi oli mielestäni kuitenkin siinä mielessä rehellinen, että hän ei lähtenyt elämään kaksoiselämää vaan muutti pois miehensä luota ja aloitti uuden elämän rakastamansa miehen kanssa. Toivon, että he elävät onnellisina. Ei se, että joskus on tehnyt väärän puolisovalinnan tarvitse tarkoittaa sitä, että joutuu kärvistelemään loppuikänsä huonossa suhteessa. On rohkeata lähteä silloin pois. Uudessa suhteessa hän ei kenties enää tee niitä samoja virheitä, joita teki aiemmin sillä jokainen kokemus kasvattaa meitä elämässämme.
Parasta olisi tietenkin, jos me kaikki osaisimme ensiksi erota huonosta parisuhteesta ennen kuin aloitamme uuden parisuhteen, mutta näin ei vain aina käy oikeassa elämässä. Useat ovat myös aivan liian arkoja ja tarvitsevat jonkun "sillan" uskaltautuakseen luopua tutusta mutta ah niin ahdistavasta suhteestaan.
Minusta kellään ei ole syytä halveksia toisen ratkaisuja. Niin kauan kuin ystäväsi ei yritä saada sinua tekemään omia ratkaisujaan. Vain hän tietää miksi näin oli vain tehtävä.
Ja toivoisithan sinäkin ystäväsi tukea, jos joutuisit tekemään ratkaisun, josta hän ei itse olisi niin vakuuttunut.
Sitten siihen talousjuttuun: aiheuttiko siis ystäväsi miehelleen taloussotkuja? Se olisi tietenkin tuomittavaa ja siihen saattaisi löytyä jopa lain puitteissa miehelle oikeus korvauksiiin.
Vai onko kyse siitä, että mies oli joutunut talousvaikeuksiin ja sellaisessa tilanteessa vaimo otti ja jätti?
Sinänsä ikävä jättää mies pulaan, ja varsinkin, jos taloudellinen ahdinko oli primääri syy jättää mies. Mutta jos se ei ollut primääri syy, niin en ymmärrä, miten talousahdinko voisi olla syy jäädä huonoon avioliittoon.
Minä sinuna olisin kummankin ystävä, voihan heitä kuunnella ja olla samaa tai eri mieltä, mutta hehän elävät omaa elämäänsä ja oman tietonsa ja kokemuksensa perusteella ovat tehneet ratkaisunsa.
On varmaan vaikeata olla olematta puolueellinen; mutta sitä hyvä ystävä joskus joutuu olemaan. Voimia