Kuka niitä diagnooseja oikein tekee?

Oma poikani joutui/pääsi 5 vuotisneuvolan testit tekemään psykologille. Parin pitkäaikaissairauden vuoksi poika on paljon tavannut erilaisia lääkäreitä ja kun 5-vuotisneuvolaan osui oman lääkärin sairastuttua sijaiseksi vastavalmistunut täysin kokematon lääkäri, joka ei ilmeisesti ollut koskaan työskennellyt neuvolassa, ei hän juurikaan luottamusta herättänyt, ei äidissä eikä lapsessa. Poika aavisti heti että ko. henkilö ei hallitse hommaansa. Hänellä oli mm. muistikirja josta hän tarkasti mitä tehtäviä pitää seuraavaksi teettää. Poika noudatti aluksi lääkärin ohjeita lähes kirjaimellisesti, mutta sitten kun poika ei hänen mielestään tehnyt oikein, lääkäri yrittii näyttää esimerkkiä. Koska ohjeet ja esimerkki ei oikein vastanneet toisiaan, poika rupesi tekemään kuten lääkäri ohjeisti, ei miten näytti. Tämä aiheutti sitten sen että lääkäri kirjoitti tarpeen psykologin lausunnosta pojan yhteistyökyvyttömyyden ja -haluttomuuden vuoksi. Kävimme psykologilla (piti käydä 5 kertaa) ja parin kerran jälkeen hän totesi ettei ymmärrä miksi näin yhteistyökykyinen poika on hänelle lähetetty, joten voidaanko sopia että lopetetaan kesken, koska sellaisia jotka oikeasti tarvii aikoja on jonossa. Psykologi kirjoitti lausunnon, että täysin normaali ja joiltain osin jopa ikäistään kehittyneempi 5 v poika.



No sitten seuraavana vuonna päiväkodin erityislastentarhanopettaja otti yhteyttä, jotta voisimme suunnitella mitä tukitoimia poikamme tarvitsee pärjätäkseen eskarissa. Hänen ' diagnoosinsa' perustui tuohon lääkärinlausuntoon, ilmeisesti psykologin ja terveydenhoitajan lausunnolla ei ollut mitään virkaa. Kun kysyin mitä testejä hän on tehnyt, niin paljastui että hän ei ole edes tavannut poikaa. Yksi päiväkodin hoitajista joutui joka tapauksessa sitten kevään ajan ' tukihenkilöksi' , poika nautti saadessaan kahdenkeskisiä hetkiä, joka tietysti oli oikein mukavaa, mutta mielestäni pois muilta lapsilta.



Eskarissa ei ollut mitään ongelmaa, koulussa ei ole ollut mitään ongelmaa. Poika on koko ajan pärjännyt loistavasti sekä opettajien että vanhempien mielestä. Ja olisi varmasti pärjännyt ilman ylimääräistä ' tukeakin' . On sosiaalinen, empaattinen jne.



Eli tekeehän nuo ammattilaiset virheitäkin, mutta joskus tuntuu että edes perusteet ei aina ole ihan kunnossa, jos tuijotetaan yksipuoliseen paperiin. Toki on kiva saada kaikkea ylimääräistä, mutta lapselle nuo erikoisjutut on kuitenkin jossain määrin kiusallisia. Varsinkin kun noita juttuja on ihan muutenkin. Pitää olla kirjanpitoa joka yskimisestä jne, mitä kaverit ei tee.