Lue keskustelun säännöt.
Tiukka äiti saa tyttären ahmimaan
Kommentit (5)
mutta mun mutsin piuhat oli tiukilla, kun poikaa ei kuulunut. 3 tyttöä pökkäsi maailmaan ja eka tytär on skitsofreenikko ja lääkkeiden voimalla ahmii itsensä 130 -kiloiseksi. Kaksi muuta tytärtä sairastavat bulimiaa ja alkoholismia... Kai noita "hyviä" äitejä pitäisi jotenkin palkita/rangaista. On kuitenkin ihmisten elämistä kyse... jos nyt kukaan mitään ymmärtää (tai edes haluaa sellaista)... Minun elämäni on mennyt täysin pilalle, koska en ollut poika (kolmas tyttö siis perheeseen)... Ja vituttaa täälläkin hehkuttelevat äidit, jotka selvästikin ovat pettyneitä lapsensa sukupuoleen ja silti yrittävät hehkuttaa, kuinka söpö jne. enkä vaihtaisi toiseen... vaihtakaa levyä ja tunnustakaa, että vihaatte sitä äpärää... Sillä tavoin lapsenne saavat edes pienen mahdollisuuden elämään...
oikein vituttaa tällaiset "täydellisyyteen pyrkivät, hyvät äidit, jotka rakastavat mitä vaan mitä alapää pukkaa". Lapsenne sen viimekädessä maksavat, sen teidän pettymyksemme ja vihanne lapsianne kohtaan...
Tunnustaisitte edes, ettekä vain teeskentelisi "hyvää" ihmistä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta aika lailla ohi ap:n siteeraamasta kirjoituksesta.
Sinä koet, että lapsuutesi oli kamala ja syytät äitiäsi ongelmistasi. Paha ottaa kantaa.
Mutta tuossa ap:n siteeraamassa kirjoituksessa kaiketi ei ollut kyse siitä, että äidit vihaisivat lapsiaan ja vittumaisuuttaan pyrkivät rajoituksillaan pilaamaan lasten elämän. Eiköhän se lapsen itsetunto nitistetä aikalaisella valikoimalla keinoja, ei pelkästään herkkujen syömistä rajoittamalla. Vaan pyrittiin selvittämään, miten liikalihavuutta voidaan estää rajoittamalla ja säätelemällä syömistä.
Toki ollenkaan en epäile, etteikö syömisestäKIN voi tehdä kontrollin ja sadismin välinettä.
Keille muuten nyt puhut, kun vaadit "tunnustamaan", että vihaamme tyttäriämme?!
aina jotakin hyvää kotona ja tyttäreni on hoikka, ei hän edes tunne tarvetta syödä herkkuja jatkuvasti. Enkä ole oikeastaan juurikaan puuttunut hänen syömisiin, kotona on ihan tavallista kotiruokaa jota syödään yhdessä.
Mutta itsestäni tiedän että, äidin jatkuva naputus painosta ja liiasta syömisestä on ainakin minut saanut aikoinaan ahmimaan ruokaa tolkuttomat määrät. Herkut olivat sellaisia joita piti syödä vaikka yökötti.
aina jotakin hyvää kotona ja tyttäreni on hoikka, ei hän edes tunne tarvetta syödä herkkuja jatkuvasti. Enkä ole oikeastaan juurikaan puuttunut hänen syömisiin, kotona on ihan tavallista kotiruokaa jota syödään yhdessä.
Mutta itsestäni tiedän että, äidin jatkuva naputus painosta ja liiasta syömisestä on ainakin minut saanut aikoinaan ahmimaan ruokaa tolkuttomat määrät. Herkut olivat sellaisia joita piti syödä vaikka yökötti.
Meillä on myös aina herkkuja käsillä, lapset (5v ja 7v) ovat aina saaneet varmaan joka päivä jotain hyvää, esim. keksin tai kaksi, jäätelön, pari karkkia, pullan tms.
Ruoka sinänsä on terveellistä, syövät paljon hedelmiä ja vihanneksia jne. Ovat hoikkia, vähän nollakäyrän alapuolella painonsa suhteen.
Juhlissa tms. kyllä syövät herkkuja, muttei se ole pääasia.
Itseäni taas on pidetty ihan melkein nollalinjalla, "koskaan" ei saanut mitään, ja teininä syömisiin puututtiin koko ajan (vaikka kilpaurheilin, kestävyyslajeja, ja olin todella hoikka). Nyt olenkin sitten oikea tonnikeiju, rakastan herkkuja ja inhoa urheilua... ;-)
En itse asiassa epäile tuota.
Mutta sitten kuuluukin hyvä kysymys, että jos naputtaminen ja kiellot eivät pelaa, niin miten sitten kannattaa suhtautua? Ei se hällä-väliä-syököön-roskaruokaa varmasti toimi sitäkään vähää....
Itse uskon, että esimerkki, ateriat ja kodin terveelliset ruokavalinnat ratkaisevat. Tarjotaan säännöllisesti ruokaa ja kiinnitetään sen ruuan laatuun huomiota, ilman että naputettaisiin, esitelmöitäisiin tai kiellettäisiin jatkuvasti...