G: Mitä todella sairasta ajattelet/teet?

Tuosta ällöin tapa-ketjusta tuli mieleen.



Itselläni on sairas pakkomielle dissata erästä lähisukulaista ja käytän kohtuuttomasti energiaa siihen ettemme ehtisi tavata häntä juuri koskaan. Siis kohtuuttomasti.

naureskelemalla porukan typeryydelle, esim. profetioille. Aina kun sinne menee sillä Wilkinssonillakin on joku "kiireellinen tiedotus maailman kansoille", ikinä katastrofinäyt ei toteudu (esimerkiksi vaikka se että Obama ammutaan virkaanastujaisissa ja siitä alkaa hirrrveee maailmanpalo) ja silti nää hellarit joka kerta rupeaa miettimään säilykkeiden ostoa. Joskus mietin etten ole kovin korkeatasoinen ihminen kun tällaista harrastan.

ja kuvittelen ne todella rumiksi (mitä tosin osin ovatkin). Kamala pakkomiellle.

Mässäilen ihmisten traagisilla kohtaloilla.



Saatan joskus istua monta tuntia koneella itkemässä ja lukemassa lapsensa menettäneiden vanhempien kirjoituksia ja kuvauksia tapahtumista.

-Kuvittelen miltä tuntuisi tai kerkeiskö tuntumaan miltään jos ampuisi päänsä tohjoksi

-Koitan saada nenäni näyttämään pienemmältä jos vaikka millaisin keinoin

-Haaveilen että olisin anorektikko, mun käy niin niiden itsekuri kateeksi



Olen 30v pian 5 lapsen äiti ja oikeasti ihan "normaali".

Inhoan yhtä nikillistä kirjoittajaa ja joskus mietiskelen miten selvitän hänen henkilöllisyytensä ja rupean kiusamaan.