Millainen olet, kun hermostut taikka suutut?
mikä saa sinut kuohahtamaan? Oletko koskaan raivonnut lastesi edessä?
Kommentit (10)
Hyvin lyhyt sytytyslanka. Kauhea rätinä ja pauke hetken. Savu hälvenee niin voi taas miettiä että mitä suusta tuli päästettyä.
jos ovat vaikka kuulleet raivonpurkauksenne?
tai heitän sarkastisia kommentteja. Lapsille olen huutanut naama punaisena joitakin kertoja. Kummasti se huuto on tehonnut, vaikka samasta asiasta on nätimmin sanottu satoja kertoja ja yritetty ties mitä jäähyjä. Huudan onneksi niin harvoin että huuto ei ole vielä kokenut inflaatiota.
3
jos ovat vaikka kuulleet raivonpurkauksenne?
Kiroilen myös "kaupan päälle"... Pyydän AINA lapsilta anteeksi huutoa ja olen aika hyvin onnistunut pitämään raivoni kurissa. Lähinnä raivareita tulee kuukautiskierron mukaan. Ja tietty raskausaikana...
Tyhmyys, hitaus, laiskuus ja byrokratia saavat hermostumaan.
Meidän alueella ei toimi terveyskeskus, eikä muukaan julkinen sektori. Ja toiminta on täysin päätöntä.
Lievemmässä suuttumustilassa menee nalkutuksen puolelle... Ja juu, kyllä lapset kuulevat näitä. ASiat myös aina sovitaan, ja myös positiiviset tunteet ilmaistaan.
Tuo ivallisuus ja huutaminen harmittaa, sillä en todellakaan haluaisi samaa kohtelua heiltä! Vieraammat ihmiset mä vaan blokkaan suuttuessani elämästäni täysin pois, eikä se yleensä jää edes harmittamaan. :/
ja huudan joskus. Ja myöhemmin nolottaa.
Aikuisille saan joskus "jääkylmän raivokohtaksen", s. o. en huuda tai kiroile tms. vaan täysin tyynenä annan tulla todella veemäistä tekstiä, jossa analysoin ja todeksi osoitan esimerkein... ei sekään mikään kaunis piirre ihmisessä.
ja sorrun aina huutamaan. Osaan myös olla erittäin vittumainen ja verbaalisesti päihitän monet. Onneksi suutun harvoin ja lepyn nopeasti.