Apua! Kumpaa äänestän Vanhasta vai Saulia?

Pitänee käydä nettisivut läpi ja sitten tehdä päätös!



t.ap

Jokainen muistaa millainen hän oli valtionvarainministerinä muutama vuosi sitten.



Kaikkia lapsiperheiden tukia yms. pienennettiin.

Sauli laski vaan rahan säästöä ja samalla ökyrikkaiden osuus/mahdollisuus veronkietoon.



Vanhanen on heikoimmankin asialla niin kapunkilaisen kuin maalaisenkin.



Vanhasen aikana osa leikatuista tuista on jo palautettu paremmaksi.

Vanhanen rules.

Vierailija:

Jokainen muistaa millainen hän oli valtionvarainministerinä muutama vuosi sitten.

Kaikkia lapsiperheiden tukia yms. pienennettiin.

Sauli laski vaan rahan säästöä ja samalla ökyrikkaiden osuus/mahdollisuus veronkietoon.

Vanhanen on heikoimmankin asialla niin kapunkilaisen kuin maalaisenkin.

Vanhasen aikana osa leikatuista tuista on jo palautettu paremmaksi.

joka kiusaa alaisiaan ja on vielä kommunisti eikä edes kuulu kirkkoon.

aika törkee ja silti Vanhanen on ihana =)

Ajattelepas mitä Vanhasen lapsee tykkää ku eka vanhemmat eroaa ja sitten pitäis muuttaa vielä linnaan!!

Keskustan periaatteet

Hyväksytty Keskustan puoluekokouksessa Kouvolassa 1996



Sisältö:

1. Keskustan lähtökohdat

2. Ihminen muuttuvassa maailmassa

3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon

4. Sivistyksen voima

5. Valtio heikomman asialla

6. Yrittäjyys on talouden ydin

7. Suomi tarvitsee työreformin

8. Luonto liittolaisena

9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus

10. Suomi on maakuntiensa summa

11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana

12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906







1. Keskustan lähtökohdat



Keskusta arvostaa ihmisen vapautta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, kekseliäisyyttä sekä yritteliäisyyttä. Suvaitsevaisuus, ajatuksen vapaus ja perusarvojen kunnioitus kuuluvat keskustalaiseen arvomaailmaan. Keskusta tahtoo edistää ihmisten yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuuta lähiyhteisöstä ja heikommassa asemassa olevista.



Keskustalaiset haluavat uudistaa yhteiskuntaa ottaen huomioon maailman ja elinehtojen muutokset. Nähtävissä olevia ongelmia on ehkäistävä rohkean politiikan avulla.



Keskusta on vaikutuskanava kullekin tärkeisiin asioihin. Se toimii sillanrakentajana yhteiskunnassa vallitsevien vastakkainasettelujen ylittämiseksi. Puolueen toimintaa luonnehtii paikallisuus ja lähivaikuttaminen. Keskusta on ihmisten keskellä.





2. Ihminen muuttuvassa maailmassa



Maatalous-Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeen suurten järjestelmien teollisuusyhteiskunnaksi. Parhaillaan elämme siirtymävaihetta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi kutsuttuun aikaan, jossa korostuvat tieto ja osaaminen. Muotoutuva aikakausi korostaa ympäristöarvoja, edellyttää yrittäjähenkistä elämänkatsomusta ja on kulttuuriltaan monimuotoinen.



Teollisuusyhteiskunnalle oli ominaista yhtenäiskulttuuriin pyrkiminen. Tietoyhteiskunnassa ja avoimessa taloudessa erilaisuus ja monimuotoisuus rikastuttavat suomalaista elämäntapaa. Yhteiskunta henkistyy ja kulttuurin merkitys sekä arvostus korostuvat. Jatkuva oppiminen ja henkinen kasvu ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja.



Useista ihmisistä muutos tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta ja ahdistavalta. Moni kokee työelämän sopeutumistarpeet suuremmiksi kuin mihin omat voimavarat riittävät. Työttömyyden ja turvattomuuden leimaaman yhteiskunnan sijaan on luotava mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tätä kehitystä Keskusta haluaa toiminnallaan ja vaihtoehdoillaan edistää.





3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon



Keskustalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Julkisen vallan tehtävä ja velvollisuus on turvata kansalaisille yhdenvertaiset

mahdollisuudet elämänsä rakentamiseen. Tämä on edellytys ihmisarvoiselle elämälle.

Keskusta korostaa ihmisen vastuuta itsestään sekä tukee mahdollisuutta omalla työllä

vaurastumiseen. Apua tarvitsevia, heikommassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä

kannustetaan ja tuetaan yhteisin varoin ja ponnistuksin pysymään elämässä kiinni.

Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä. Mikään sukupolvi ei

saa toimillaan heikentää tulevien mahdollisuuksia. Yhteiskunta ja elävä luonto on

pyrittävä jättämään tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on

saatu.



Sukupuolten välisen tasa-arvon on oltava suomalaisen yhteiskunnan lähtökohta. Sekä

naisen että miehen on voitava valita roolinsa niin yhteiskunnassa kuin perheessäkin

vapaasti. Yhteiskunnan on tehtävä tämä valinta mahdolliseksi ja jokaisen valintaa on

arvostettava.





4. Sivistyksen voima



Keskustalaisille sivistys on itseisarvo, jonka merkitystä ei voi mitata

välittömästi rahassa. Sivistys on osa arkista elämänhallintaa. Toisaalta se

ilmentää niin ihmisen kuin kansakunnankin tasolla hyvän inhimillisen elämän

perimmäisiä arvoja ja päämääriä.



Sivistyksellinen tasa-arvo on tulevaisuuden tärkein oikeudenmukaisuuskysymys.

Jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta, kielestä ja sosiaalisesta taustasta

riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi

elämän.



Nyt tarvitaan kykyä elää ja muuntautua verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa.

Henkinen pääoma ja osaaminen ovat kestävin perusta Suomen tulevaisuudelle. Laaja

yleissivistys ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen eheyttävät Suomea ja estävät

ihmisten yhteiskunnallista vieraantumista.





5. Valtio heikomman asialla



Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta

edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on

täsmällisesti määriteltävä ja rajattava.



Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden

ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan

takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai

etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi.



Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa

käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa

yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista

vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja

vallankäyttäjät vaihdettavissa.



Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta

luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja

vuorovaikutus.





6. Yrittäjyys on talouden ydin



Talous luo edellytykset hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Taloudelliseen toimintaan

vaikuttavat erilaiset arvot, vastakkaiset edut ja käsitykset tulevaisuudesta.

Keskustan talouskäsitys perustuu markkinatalouteen, jossa poliittinen valta asettaa

puitteet markkinavoimien toiminnalle. Näiden puitteiden tehtävä on taata taloudellisen

toiminnan laillisuus, luonnontaloudellinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.



Toimivan talouden ydin on yrittäjyys niin toiminnan muotona kuin elämänasenteenakin.

Julkisen vallan yksi tärkeä tehtävä on edistää yrittäjyyttä ja huolehtia siitä,

ettei kilpailuolosuhteita vääristetä. Yrittäjällä on oltava mahdollisuus

taloudelliseen onnistumiseen.



Talouden rakenteiden muuttuessa kasvaa yritysten yhteistyön ja liittoutumisen

merkitys. Keskusta kannustaa kansalaisia ja yrityksiä yhteistyöhön, verkottumiseen ja

osuustoimintaan.





7. Suomi tarvitsee työreformin



Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,

jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja

työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.

Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut

työttömyyttä vähentävällä tavalla.



Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen

edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,

vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä

hyvää.



Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän

uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa.





8. Luonto liittolaisena



Luonto on meille liittolainen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito suojelee maapallon

elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Suomen vauraus on peräisin runsaista ja

monipuolisista uudistuvista luonnonvaroista. Niiden hoidon ja hyödyntämisen periaatteena on oltava uusiutuvien luonnonvarojen ylläpitäminen sukupolvesta toiseen.

Euroopan kansoista suomalaiset ovat säilyttäneet suhteensa luontoon läheisenä ja

elävänä. Myös kaupungistuva Suomi on rakennettava niin, että jokaisella on

mahdollisuus päästä luontoon. Jokamiehen oikeudet takaavat omakohtaisen yhteyden

luontoon.



Uusiutumattomia luonnonvaroja on kukin sukupolvi oikeutettu käyttämään vain,

mikäli se korvaa käyttämänsä osuuden seuraaville polville sellaisella tiedolla ja

teknologialla, joka auttaa elämään sovussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa tuotannon

ja kulutuksen kiertojen sulkemista ja yhdentämistä luonnon kiertoihin.

Luonto käy niukaksi maailmassa, jossa väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi

ruokaturvallisuus, teollisuuden uudistuva luonnonvarapohja sekä puhdas vesi ovat

arvokkain kansallisvarallisuutemme osa, jonka arvo tulevaisuudessa vain kasvaa.





9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus



Kulttuuriltaan vahvat kansakunnat arvostavat edellisten sukupolvien saavutuksia.

Suomalaiset ovat vuosisatojen aikana luoneet elinvoimaisen elinkeinotoiminnan ja maailman

pohjoisimman maatalouden, joka tuottaa oman väestön tarvitsemat peruselintarvikkeet.



Tuotantoa on pystytty kehittämään jatkuvan tehostamisen lisäksi terveen ympäristön

ja elintarviketurvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Julkisen vallan tehtävä on luoda

edellytykset kannattavalle maataloudelle ja muulle maaseudun yrittämiselle koko maassa.



Maa- ja metsätalouden arvo on ehtymättömän aurinkoenergian muuntamisessa ihmisen

tarvitsemaksi ruoaksi, kuiduksi, energiaksi ja bioraaka-aineiksi. Oikeita menetelmiä

käyttäen maaseudun elinkeinot luovat pysyvää hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

Asukkaiden ehdoilla rakentuva kaupunki kokoaa ihmisen sosiaalisen ja henkisen

yhteiselämän. Rakenteellisesti monimuotoinen kaupunki auttaa ihmisiä kohtaamaan

toisensa.



Keskusta haluaa kehittää Suomesta yhteiskunnan, jossa maaseutu palvelee koko Suomea

ja kaupungit kaikkia suomalaisia.Vuorovaikutuksessa maaseutu- ja kaupunkikulttuuri

tuottavat sekä taloudellisesti että inhimillisesti parhaan yhteiskunnan.





10. Suomi on maakuntiensa summa



Suomi on ollut vahvojen paikalliskulttuurien ja omaleimaisten maakuntien maa.

Keskustalaisen käsityksen mukaan jälkiteollinen tietoyhteiskunta avaa uusia

mahdollisuuksia paikalliskulttuurien kehitykselle. Samaan suuntaan vaikuttaa

eurooppalainen yhdentyminen, jossa paikallinen päätöksenteko koetaan yhä

tärkeämmäksi.



Tasapainoisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan tehokasta ja oikein kohdennettua

aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu maakuntien Suomi on tärkeä osa kansallista

hyvinvointiamme, omaleimaisuuttamme ja turvallisuuttamme.

Keskusta toimii ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

heidän asuinpaikastaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun ja

maakuntakeskusten asemaa kansainvälisten yhteyksien solmukohtina on

edistettävä.



Maakunnalliset voimat kokoamalla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja

muunnetaan alueellista tahtoa toiminnaksi. Tästä syystä Keskusta haluaa vahvistaa

maakuntahallintoa ja lisätä maakuntien itsenäisyyttä.

Maakunnallisuus on tärkeä osa identiteettiä. Keskusta haluaa edistää rikasta

maakunnallista kulttuuria.





11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana



Suomalaisuus on omaperäinen osa Euroopan kulttuurista rikkautta - perinteensä, luovan

voimansa ja kansojenvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Suomi ja suomalaisuus eivät

kehity matkimalla tai eristäytymällä, vaan vaalimalla ominaispiirteitä ja siten

vahvistamalla eurooppalaisuutta ja koko ihmiskunnan henkistä pääomaa. Muualta Suomeen

muuttaneiden tasapuolisen ja ihmisarvoisen kohtelun on oltava osa arvomaailmaamme.



Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että kansainvälisen yhteisön

aktiivinen ja yhteistyökykyinen jäsen. Talouden, turvallisuuden ja ympäristön

vaatimukset edellyttävät kasvavaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä kansojen

kesken. Suomen on vaikutettava siellä, missä tehdään suomalaisia koskevia

päätöksiä.



Ihmiskunnan yhteisiä päämääriä ovat inhimillisen elämän ja henkisen kehityksen

mahdollisuuksien saaminen kaikkien ulottuville, köyhyyden poistaminen sekä elämän

jatkumiselle välttämättömän luonnontasapainon ylläpitäminen. Keskusta pitää

tärkeänä, että Suomi täyttää oman velvollisuutensa näiden päämäärien

toteutumiseksi.



Suomen on huolehdittava hyvistä suhteista kaikkien maiden ja erityisesti naapurimaiden

kanssa. Suomen etujen mukaista on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja

ylläpitää uskottavaa, itsenäistä ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa

puolustuslaitosta. Perinteisillä puolueettomuuspolitiikan linjauksilla Suomi voi

parhaiten turvata kansakunnan vapauden ja itsenäisyyden.





12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906



Talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta kehittyi

vuosisadan alussa keskustalainen kansanliike - Maalaisliitto - taistelemaan kansan

vähäosaisen enemmistön etujen puolesta. Sen ensimmäisiä suuria tehtäviä olivat

tasavaltaisen hallitusmuodon toteuttaminen, kansansivistyksen nostaminen ja kansakunnan

eheyttäminen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla.

Maamme talonpoikaisen kulttuurin keskeiset arvot siirtyivät keskustalaisen

elämänkäsityksen ytimeksi. Näitä arvoja ovat henkilökohtainen vapaus,

kansanvaltaisuus, yksityinen omistus, oikeudenmukaisuus ja arkikokemukseen perustuva

luontosuhde.



Tärkeä kansallinen voimanlähde on kristillinen usko ja siitä kumpuava käsitys

jokaisen ehdottomasta ihmisarvosta, pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja

lähimmäisenrakkauden korostaminen vihan ja itsekkyyden vastapainona.

Keskustan periaatteiden merkittävin esiintuoja oli Santeri Alkio, jonka aatteellinen

testamentti on yhä Keskustan arvopohjan ydin.

Keskusta-aate on ihmisyysaate. Ihmisyys ja sen kehitystarve ovat Keskustan

yhteiskunnallisen toiminnan perusta, jolle se rakentaa ihmisen kehityksen henkisiä,

sosiaalisia ja aineellisia edellytyksiä.





" Pitäkää kädessänne aina edistyksen lippu"

" Älkää unohtako köyhän asiaa"

Santeri Alkio







Keskustan periaatteet

Hyväksytty Keskustan puoluekokouksessa Kouvolassa 1996



Sisältö:

1. Keskustan lähtökohdat

2. Ihminen muuttuvassa maailmassa

3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon

4. Sivistyksen voima

5. Valtio heikomman asialla

6. Yrittäjyys on talouden ydin

7. Suomi tarvitsee työreformin

8. Luonto liittolaisena

9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus

10. Suomi on maakuntiensa summa

11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana

12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906







1. Keskustan lähtökohdat



Keskusta arvostaa ihmisen vapautta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, kekseliäisyyttä sekä yritteliäisyyttä. Suvaitsevaisuus, ajatuksen vapaus ja perusarvojen kunnioitus kuuluvat keskustalaiseen arvomaailmaan. Keskusta tahtoo edistää ihmisten yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuuta lähiyhteisöstä ja heikommassa asemassa olevista.



Keskustalaiset haluavat uudistaa yhteiskuntaa ottaen huomioon maailman ja elinehtojen muutokset. Nähtävissä olevia ongelmia on ehkäistävä rohkean politiikan avulla.



Keskusta on vaikutuskanava kullekin tärkeisiin asioihin. Se toimii sillanrakentajana yhteiskunnassa vallitsevien vastakkainasettelujen ylittämiseksi. Puolueen toimintaa luonnehtii paikallisuus ja lähivaikuttaminen. Keskusta on ihmisten keskellä.





2. Ihminen muuttuvassa maailmassa



Maatalous-Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeen suurten järjestelmien teollisuusyhteiskunnaksi. Parhaillaan elämme siirtymävaihetta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi kutsuttuun aikaan, jossa korostuvat tieto ja osaaminen. Muotoutuva aikakausi korostaa ympäristöarvoja, edellyttää yrittäjähenkistä elämänkatsomusta ja on kulttuuriltaan monimuotoinen.



Teollisuusyhteiskunnalle oli ominaista yhtenäiskulttuuriin pyrkiminen. Tietoyhteiskunnassa ja avoimessa taloudessa erilaisuus ja monimuotoisuus rikastuttavat suomalaista elämäntapaa. Yhteiskunta henkistyy ja kulttuurin merkitys sekä arvostus korostuvat. Jatkuva oppiminen ja henkinen kasvu ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja.



Useista ihmisistä muutos tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta ja ahdistavalta. Moni kokee työelämän sopeutumistarpeet suuremmiksi kuin mihin omat voimavarat riittävät. Työttömyyden ja turvattomuuden leimaaman yhteiskunnan sijaan on luotava mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tätä kehitystä Keskusta haluaa toiminnallaan ja vaihtoehdoillaan edistää.





3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon



Keskustalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Julkisen vallan tehtävä ja velvollisuus on turvata kansalaisille yhdenvertaiset

mahdollisuudet elämänsä rakentamiseen. Tämä on edellytys ihmisarvoiselle elämälle.

Keskusta korostaa ihmisen vastuuta itsestään sekä tukee mahdollisuutta omalla työllä

vaurastumiseen. Apua tarvitsevia, heikommassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä

kannustetaan ja tuetaan yhteisin varoin ja ponnistuksin pysymään elämässä kiinni.

Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä. Mikään sukupolvi ei

saa toimillaan heikentää tulevien mahdollisuuksia. Yhteiskunta ja elävä luonto on

pyrittävä jättämään tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on

saatu.



Sukupuolten välisen tasa-arvon on oltava suomalaisen yhteiskunnan lähtökohta. Sekä

naisen että miehen on voitava valita roolinsa niin yhteiskunnassa kuin perheessäkin

vapaasti. Yhteiskunnan on tehtävä tämä valinta mahdolliseksi ja jokaisen valintaa on

arvostettava.





4. Sivistyksen voima



Keskustalaisille sivistys on itseisarvo, jonka merkitystä ei voi mitata

välittömästi rahassa. Sivistys on osa arkista elämänhallintaa. Toisaalta se

ilmentää niin ihmisen kuin kansakunnankin tasolla hyvän inhimillisen elämän

perimmäisiä arvoja ja päämääriä.



Sivistyksellinen tasa-arvo on tulevaisuuden tärkein oikeudenmukaisuuskysymys.

Jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta, kielestä ja sosiaalisesta taustasta

riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi

elämän.



Nyt tarvitaan kykyä elää ja muuntautua verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa.

Henkinen pääoma ja osaaminen ovat kestävin perusta Suomen tulevaisuudelle. Laaja

yleissivistys ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen eheyttävät Suomea ja estävät

ihmisten yhteiskunnallista vieraantumista.





5. Valtio heikomman asialla



Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta

edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on

täsmällisesti määriteltävä ja rajattava.



Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden

ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan

takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai

etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi.



Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa

käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa

yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista

vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja

vallankäyttäjät vaihdettavissa.



Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta

luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja

vuorovaikutus.





6. Yrittäjyys on talouden ydin



Talous luo edellytykset hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Taloudelliseen toimintaan

vaikuttavat erilaiset arvot, vastakkaiset edut ja käsitykset tulevaisuudesta.

Keskustan talouskäsitys perustuu markkinatalouteen, jossa poliittinen valta asettaa

puitteet markkinavoimien toiminnalle. Näiden puitteiden tehtävä on taata taloudellisen

toiminnan laillisuus, luonnontaloudellinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.



Toimivan talouden ydin on yrittäjyys niin toiminnan muotona kuin elämänasenteenakin.

Julkisen vallan yksi tärkeä tehtävä on edistää yrittäjyyttä ja huolehtia siitä,

ettei kilpailuolosuhteita vääristetä. Yrittäjällä on oltava mahdollisuus

taloudelliseen onnistumiseen.



Talouden rakenteiden muuttuessa kasvaa yritysten yhteistyön ja liittoutumisen

merkitys. Keskusta kannustaa kansalaisia ja yrityksiä yhteistyöhön, verkottumiseen ja

osuustoimintaan.





7. Suomi tarvitsee työreformin



Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,

jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja

työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.

Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut

työttömyyttä vähentävällä tavalla.



Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen

edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,

vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä

hyvää.



Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän

uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa.





8. Luonto liittolaisena



Luonto on meille liittolainen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito suojelee maapallon

elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Suomen vauraus on peräisin runsaista ja

monipuolisista uudistuvista luonnonvaroista. Niiden hoidon ja hyödyntämisen periaatteena on oltava uusiutuvien luonnonvarojen ylläpitäminen sukupolvesta toiseen.

Euroopan kansoista suomalaiset ovat säilyttäneet suhteensa luontoon läheisenä ja

elävänä. Myös kaupungistuva Suomi on rakennettava niin, että jokaisella on

mahdollisuus päästä luontoon. Jokamiehen oikeudet takaavat omakohtaisen yhteyden

luontoon.



Uusiutumattomia luonnonvaroja on kukin sukupolvi oikeutettu käyttämään vain,

mikäli se korvaa käyttämänsä osuuden seuraaville polville sellaisella tiedolla ja

teknologialla, joka auttaa elämään sovussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa tuotannon

ja kulutuksen kiertojen sulkemista ja yhdentämistä luonnon kiertoihin.

Luonto käy niukaksi maailmassa, jossa väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi

ruokaturvallisuus, teollisuuden uudistuva luonnonvarapohja sekä puhdas vesi ovat

arvokkain kansallisvarallisuutemme osa, jonka arvo tulevaisuudessa vain kasvaa.





9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus



Kulttuuriltaan vahvat kansakunnat arvostavat edellisten sukupolvien saavutuksia.

Suomalaiset ovat vuosisatojen aikana luoneet elinvoimaisen elinkeinotoiminnan ja maailman

pohjoisimman maatalouden, joka tuottaa oman väestön tarvitsemat peruselintarvikkeet.



Tuotantoa on pystytty kehittämään jatkuvan tehostamisen lisäksi terveen ympäristön

ja elintarviketurvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Julkisen vallan tehtävä on luoda

edellytykset kannattavalle maataloudelle ja muulle maaseudun yrittämiselle koko maassa.



Maa- ja metsätalouden arvo on ehtymättömän aurinkoenergian muuntamisessa ihmisen

tarvitsemaksi ruoaksi, kuiduksi, energiaksi ja bioraaka-aineiksi. Oikeita menetelmiä

käyttäen maaseudun elinkeinot luovat pysyvää hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

Asukkaiden ehdoilla rakentuva kaupunki kokoaa ihmisen sosiaalisen ja henkisen

yhteiselämän. Rakenteellisesti monimuotoinen kaupunki auttaa ihmisiä kohtaamaan

toisensa.



Keskusta haluaa kehittää Suomesta yhteiskunnan, jossa maaseutu palvelee koko Suomea

ja kaupungit kaikkia suomalaisia.Vuorovaikutuksessa maaseutu- ja kaupunkikulttuuri

tuottavat sekä taloudellisesti että inhimillisesti parhaan yhteiskunnan.





10. Suomi on maakuntiensa summa



Suomi on ollut vahvojen paikalliskulttuurien ja omaleimaisten maakuntien maa.

Keskustalaisen käsityksen mukaan jälkiteollinen tietoyhteiskunta avaa uusia

mahdollisuuksia paikalliskulttuurien kehitykselle. Samaan suuntaan vaikuttaa

eurooppalainen yhdentyminen, jossa paikallinen päätöksenteko koetaan yhä

tärkeämmäksi.



Tasapainoisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan tehokasta ja oikein kohdennettua

aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu maakuntien Suomi on tärkeä osa kansallista

hyvinvointiamme, omaleimaisuuttamme ja turvallisuuttamme.

Keskusta toimii ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

heidän asuinpaikastaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun ja

maakuntakeskusten asemaa kansainvälisten yhteyksien solmukohtina on

edistettävä.



Maakunnalliset voimat kokoamalla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja

muunnetaan alueellista tahtoa toiminnaksi. Tästä syystä Keskusta haluaa vahvistaa

maakuntahallintoa ja lisätä maakuntien itsenäisyyttä.

Maakunnallisuus on tärkeä osa identiteettiä. Keskusta haluaa edistää rikasta

maakunnallista kulttuuria.





11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana



Suomalaisuus on omaperäinen osa Euroopan kulttuurista rikkautta - perinteensä, luovan

voimansa ja kansojenvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Suomi ja suomalaisuus eivät

kehity matkimalla tai eristäytymällä, vaan vaalimalla ominaispiirteitä ja siten

vahvistamalla eurooppalaisuutta ja koko ihmiskunnan henkistä pääomaa. Muualta Suomeen

muuttaneiden tasapuolisen ja ihmisarvoisen kohtelun on oltava osa arvomaailmaamme.



Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että kansainvälisen yhteisön

aktiivinen ja yhteistyökykyinen jäsen. Talouden, turvallisuuden ja ympäristön

vaatimukset edellyttävät kasvavaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä kansojen

kesken. Suomen on vaikutettava siellä, missä tehdään suomalaisia koskevia

päätöksiä.



Ihmiskunnan yhteisiä päämääriä ovat inhimillisen elämän ja henkisen kehityksen

mahdollisuuksien saaminen kaikkien ulottuville, köyhyyden poistaminen sekä elämän

jatkumiselle välttämättömän luonnontasapainon ylläpitäminen. Keskusta pitää

tärkeänä, että Suomi täyttää oman velvollisuutensa näiden päämäärien

toteutumiseksi.



Suomen on huolehdittava hyvistä suhteista kaikkien maiden ja erityisesti naapurimaiden

kanssa. Suomen etujen mukaista on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja

ylläpitää uskottavaa, itsenäistä ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa

puolustuslaitosta. Perinteisillä puolueettomuuspolitiikan linjauksilla Suomi voi

parhaiten turvata kansakunnan vapauden ja itsenäisyyden.





12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906



Talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta kehittyi

vuosisadan alussa keskustalainen kansanliike - Maalaisliitto - taistelemaan kansan

vähäosaisen enemmistön etujen puolesta. Sen ensimmäisiä suuria tehtäviä olivat

tasavaltaisen hallitusmuodon toteuttaminen, kansansivistyksen nostaminen ja kansakunnan

eheyttäminen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla.

Maamme talonpoikaisen kulttuurin keskeiset arvot siirtyivät keskustalaisen

elämänkäsityksen ytimeksi. Näitä arvoja ovat henkilökohtainen vapaus,

kansanvaltaisuus, yksityinen omistus, oikeudenmukaisuus ja arkikokemukseen perustuva

luontosuhde.



Tärkeä kansallinen voimanlähde on kristillinen usko ja siitä kumpuava käsitys

jokaisen ehdottomasta ihmisarvosta, pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja

lähimmäisenrakkauden korostaminen vihan ja itsekkyyden vastapainona.

Keskustan periaatteiden merkittävin esiintuoja oli Santeri Alkio, jonka aatteellinen

testamentti on yhä Keskustan arvopohjan ydin.

Keskusta-aate on ihmisyysaate. Ihmisyys ja sen kehitystarve ovat Keskustan

yhteiskunnallisen toiminnan perusta, jolle se rakentaa ihmisen kehityksen henkisiä,

sosiaalisia ja aineellisia edellytyksiä.





" Pitäkää kädessänne aina edistyksen lippu"

" Älkää unohtako köyhän asiaa"

Santeri Alkio

Vierailija:

Keskustan periaatteet

Hyväksytty Keskustan puoluekokouksessa Kouvolassa 1996

Sisältö:

1. Keskustan lähtökohdat

2. Ihminen muuttuvassa maailmassa

3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon

4. Sivistyksen voima

5. Valtio heikomman asialla

6. Yrittäjyys on talouden ydin

7. Suomi tarvitsee työreformin

8. Luonto liittolaisena

9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus

10. Suomi on maakuntiensa summa

11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana

12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906

1. Keskustan lähtökohdat

Keskusta arvostaa ihmisen vapautta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, kekseliäisyyttä sekä yritteliäisyyttä. Suvaitsevaisuus, ajatuksen vapaus ja perusarvojen kunnioitus kuuluvat keskustalaiseen arvomaailmaan. Keskusta tahtoo edistää ihmisten yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuuta lähiyhteisöstä ja heikommassa asemassa olevista.

Keskustalaiset haluavat uudistaa yhteiskuntaa ottaen huomioon maailman ja elinehtojen muutokset. Nähtävissä olevia ongelmia on ehkäistävä rohkean politiikan avulla.

Keskusta on vaikutuskanava kullekin tärkeisiin asioihin. Se toimii sillanrakentajana yhteiskunnassa vallitsevien vastakkainasettelujen ylittämiseksi. Puolueen toimintaa luonnehtii paikallisuus ja lähivaikuttaminen. Keskusta on ihmisten keskellä.

2. Ihminen muuttuvassa maailmassa

Maatalous-Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeen suurten järjestelmien teollisuusyhteiskunnaksi. Parhaillaan elämme siirtymävaihetta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi kutsuttuun aikaan, jossa korostuvat tieto ja osaaminen. Muotoutuva aikakausi korostaa ympäristöarvoja, edellyttää yrittäjähenkistä elämänkatsomusta ja on kulttuuriltaan monimuotoinen.

Teollisuusyhteiskunnalle oli ominaista yhtenäiskulttuuriin pyrkiminen. Tietoyhteiskunnassa ja avoimessa taloudessa erilaisuus ja monimuotoisuus rikastuttavat suomalaista elämäntapaa. Yhteiskunta henkistyy ja kulttuurin merkitys sekä arvostus korostuvat. Jatkuva oppiminen ja henkinen kasvu ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja.

Useista ihmisistä muutos tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta ja ahdistavalta. Moni kokee työelämän sopeutumistarpeet suuremmiksi kuin mihin omat voimavarat riittävät. Työttömyyden ja turvattomuuden leimaaman yhteiskunnan sijaan on luotava mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tätä kehitystä Keskusta haluaa toiminnallaan ja vaihtoehdoillaan edistää.

3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon

Keskustalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Julkisen vallan tehtävä ja velvollisuus on turvata kansalaisille yhdenvertaiset

mahdollisuudet elämänsä rakentamiseen. Tämä on edellytys ihmisarvoiselle elämälle.

Keskusta korostaa ihmisen vastuuta itsestään sekä tukee mahdollisuutta omalla työllä

vaurastumiseen. Apua tarvitsevia, heikommassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä

kannustetaan ja tuetaan yhteisin varoin ja ponnistuksin pysymään elämässä kiinni.

Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä. Mikään sukupolvi ei

saa toimillaan heikentää tulevien mahdollisuuksia. Yhteiskunta ja elävä luonto on

pyrittävä jättämään tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on

saatu.

Sukupuolten välisen tasa-arvon on oltava suomalaisen yhteiskunnan lähtökohta. Sekä

naisen että miehen on voitava valita roolinsa niin yhteiskunnassa kuin perheessäkin

vapaasti. Yhteiskunnan on tehtävä tämä valinta mahdolliseksi ja jokaisen valintaa on

arvostettava.

4. Sivistyksen voima

Keskustalaisille sivistys on itseisarvo, jonka merkitystä ei voi mitata

välittömästi rahassa. Sivistys on osa arkista elämänhallintaa. Toisaalta se

ilmentää niin ihmisen kuin kansakunnankin tasolla hyvän inhimillisen elämän

perimmäisiä arvoja ja päämääriä.

Sivistyksellinen tasa-arvo on tulevaisuuden tärkein oikeudenmukaisuuskysymys.

Jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta, kielestä ja sosiaalisesta taustasta

riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi

elämän.

Nyt tarvitaan kykyä elää ja muuntautua verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa.

Henkinen pääoma ja osaaminen ovat kestävin perusta Suomen tulevaisuudelle. Laaja

yleissivistys ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen eheyttävät Suomea ja estävät

ihmisten yhteiskunnallista vieraantumista.

5. Valtio heikomman asialla

Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta

edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on

täsmällisesti määriteltävä ja rajattava.

Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden

ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan

takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai

etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi.

Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa

käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa

yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista

vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja

vallankäyttäjät vaihdettavissa.

Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta

luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja

vuorovaikutus.

6. Yrittäjyys on talouden ydin

Talous luo edellytykset hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Taloudelliseen toimintaan

vaikuttavat erilaiset arvot, vastakkaiset edut ja käsitykset tulevaisuudesta.

Keskustan talouskäsitys perustuu markkinatalouteen, jossa poliittinen valta asettaa

puitteet markkinavoimien toiminnalle. Näiden puitteiden tehtävä on taata taloudellisen

toiminnan laillisuus, luonnontaloudellinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Toimivan talouden ydin on yrittäjyys niin toiminnan muotona kuin elämänasenteenakin.

Julkisen vallan yksi tärkeä tehtävä on edistää yrittäjyyttä ja huolehtia siitä,

ettei kilpailuolosuhteita vääristetä. Yrittäjällä on oltava mahdollisuus

taloudelliseen onnistumiseen.

Talouden rakenteiden muuttuessa kasvaa yritysten yhteistyön ja liittoutumisen

merkitys. Keskusta kannustaa kansalaisia ja yrityksiä yhteistyöhön, verkottumiseen ja

osuustoimintaan.

7. Suomi tarvitsee työreformin

Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,

jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja

työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.

Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut

työttömyyttä vähentävällä tavalla.

Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen

edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,

vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä

hyvää.

Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän

uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa.

8. Luonto liittolaisena

Luonto on meille liittolainen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito suojelee maapallon

elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Suomen vauraus on peräisin runsaista ja

monipuolisista uudistuvista luonnonvaroista. Niiden hoidon ja hyödyntämisen periaatteena on oltava uusiutuvien luonnonvarojen ylläpitäminen sukupolvesta toiseen.

Euroopan kansoista suomalaiset ovat säilyttäneet suhteensa luontoon läheisenä ja

elävänä. Myös kaupungistuva Suomi on rakennettava niin, että jokaisella on

mahdollisuus päästä luontoon. Jokamiehen oikeudet takaavat omakohtaisen yhteyden

luontoon.

Uusiutumattomia luonnonvaroja on kukin sukupolvi oikeutettu käyttämään vain,

mikäli se korvaa käyttämänsä osuuden seuraaville polville sellaisella tiedolla ja

teknologialla, joka auttaa elämään sovussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa tuotannon

ja kulutuksen kiertojen sulkemista ja yhdentämistä luonnon kiertoihin.

Luonto käy niukaksi maailmassa, jossa väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi

ruokaturvallisuus, teollisuuden uudistuva luonnonvarapohja sekä puhdas vesi ovat

arvokkain kansallisvarallisuutemme osa, jonka arvo tulevaisuudessa vain kasvaa.

9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus

Kulttuuriltaan vahvat kansakunnat arvostavat edellisten sukupolvien saavutuksia.

Suomalaiset ovat vuosisatojen aikana luoneet elinvoimaisen elinkeinotoiminnan ja maailman

pohjoisimman maatalouden, joka tuottaa oman väestön tarvitsemat peruselintarvikkeet.

Tuotantoa on pystytty kehittämään jatkuvan tehostamisen lisäksi terveen ympäristön

ja elintarviketurvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Julkisen vallan tehtävä on luoda

edellytykset kannattavalle maataloudelle ja muulle maaseudun yrittämiselle koko maassa.

Maa- ja metsätalouden arvo on ehtymättömän aurinkoenergian muuntamisessa ihmisen

tarvitsemaksi ruoaksi, kuiduksi, energiaksi ja bioraaka-aineiksi. Oikeita menetelmiä

käyttäen maaseudun elinkeinot luovat pysyvää hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

Asukkaiden ehdoilla rakentuva kaupunki kokoaa ihmisen sosiaalisen ja henkisen

yhteiselämän. Rakenteellisesti monimuotoinen kaupunki auttaa ihmisiä kohtaamaan

toisensa.

Keskusta haluaa kehittää Suomesta yhteiskunnan, jossa maaseutu palvelee koko Suomea

ja kaupungit kaikkia suomalaisia.Vuorovaikutuksessa maaseutu- ja kaupunkikulttuuri

tuottavat sekä taloudellisesti että inhimillisesti parhaan yhteiskunnan.

10. Suomi on maakuntiensa summa

Suomi on ollut vahvojen paikalliskulttuurien ja omaleimaisten maakuntien maa.

Keskustalaisen käsityksen mukaan jälkiteollinen tietoyhteiskunta avaa uusia

mahdollisuuksia paikalliskulttuurien kehitykselle. Samaan suuntaan vaikuttaa

eurooppalainen yhdentyminen, jossa paikallinen päätöksenteko koetaan yhä

tärkeämmäksi.

Tasapainoisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan tehokasta ja oikein kohdennettua

aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu maakuntien Suomi on tärkeä osa kansallista

hyvinvointiamme, omaleimaisuuttamme ja turvallisuuttamme.

Keskusta toimii ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

heidän asuinpaikastaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun ja

maakuntakeskusten asemaa kansainvälisten yhteyksien solmukohtina on

edistettävä.

Maakunnalliset voimat kokoamalla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja

muunnetaan alueellista tahtoa toiminnaksi. Tästä syystä Keskusta haluaa vahvistaa

maakuntahallintoa ja lisätä maakuntien itsenäisyyttä.

Maakunnallisuus on tärkeä osa identiteettiä. Keskusta haluaa edistää rikasta

maakunnallista kulttuuria.

11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana

Suomalaisuus on omaperäinen osa Euroopan kulttuurista rikkautta - perinteensä, luovan

voimansa ja kansojenvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Suomi ja suomalaisuus eivät

kehity matkimalla tai eristäytymällä, vaan vaalimalla ominaispiirteitä ja siten

vahvistamalla eurooppalaisuutta ja koko ihmiskunnan henkistä pääomaa. Muualta Suomeen

muuttaneiden tasapuolisen ja ihmisarvoisen kohtelun on oltava osa arvomaailmaamme.

Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että kansainvälisen yhteisön

aktiivinen ja yhteistyökykyinen jäsen. Talouden, turvallisuuden ja ympäristön

vaatimukset edellyttävät kasvavaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä kansojen

kesken. Suomen on vaikutettava siellä, missä tehdään suomalaisia koskevia

päätöksiä.

Ihmiskunnan yhteisiä päämääriä ovat inhimillisen elämän ja henkisen kehityksen

mahdollisuuksien saaminen kaikkien ulottuville, köyhyyden poistaminen sekä elämän

jatkumiselle välttämättömän luonnontasapainon ylläpitäminen. Keskusta pitää

tärkeänä, että Suomi täyttää oman velvollisuutensa näiden päämäärien

toteutumiseksi.

Suomen on huolehdittava hyvistä suhteista kaikkien maiden ja erityisesti naapurimaiden

kanssa. Suomen etujen mukaista on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja

ylläpitää uskottavaa, itsenäistä ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa

puolustuslaitosta. Perinteisillä puolueettomuuspolitiikan linjauksilla Suomi voi

parhaiten turvata kansakunnan vapauden ja itsenäisyyden.

12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906

Talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta kehittyi

vuosisadan alussa keskustalainen kansanliike - Maalaisliitto - taistelemaan kansan

vähäosaisen enemmistön etujen puolesta. Sen ensimmäisiä suuria tehtäviä olivat

tasavaltaisen hallitusmuodon toteuttaminen, kansansivistyksen nostaminen ja kansakunnan

eheyttäminen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla.

Maamme talonpoikaisen kulttuurin keskeiset arvot siirtyivät keskustalaisen

elämänkäsityksen ytimeksi. Näitä arvoja ovat henkilökohtainen vapaus,

kansanvaltaisuus, yksityinen omistus, oikeudenmukaisuus ja arkikokemukseen perustuva

luontosuhde.

Tärkeä kansallinen voimanlähde on kristillinen usko ja siitä kumpuava käsitys

jokaisen ehdottomasta ihmisarvosta, pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja

lähimmäisenrakkauden korostaminen vihan ja itsekkyyden vastapainona.

Keskustan periaatteiden merkittävin esiintuoja oli Santeri Alkio, jonka aatteellinen

testamentti on yhä Keskustan arvopohjan ydin.

Keskusta-aate on ihmisyysaate. Ihmisyys ja sen kehitystarve ovat Keskustan

yhteiskunnallisen toiminnan perusta, jolle se rakentaa ihmisen kehityksen henkisiä,

sosiaalisia ja aineellisia edellytyksiä.

" Pitäkää kädessänne aina edistyksen lippu"

" Älkää unohtako köyhän asiaa"

Santeri Alkio

Keskustan periaatteet

Hyväksytty Keskustan puoluekokouksessa Kouvolassa 1996

Sisältö:

1. Keskustan lähtökohdat

2. Ihminen muuttuvassa maailmassa

3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon

4. Sivistyksen voima

5. Valtio heikomman asialla

6. Yrittäjyys on talouden ydin

7. Suomi tarvitsee työreformin

8. Luonto liittolaisena

9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus

10. Suomi on maakuntiensa summa

11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana

12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906

1. Keskustan lähtökohdat

Keskusta arvostaa ihmisen vapautta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, kekseliäisyyttä sekä yritteliäisyyttä. Suvaitsevaisuus, ajatuksen vapaus ja perusarvojen kunnioitus kuuluvat keskustalaiseen arvomaailmaan. Keskusta tahtoo edistää ihmisten yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuuta lähiyhteisöstä ja heikommassa asemassa olevista.

Keskustalaiset haluavat uudistaa yhteiskuntaa ottaen huomioon maailman ja elinehtojen muutokset. Nähtävissä olevia ongelmia on ehkäistävä rohkean politiikan avulla.

Keskusta on vaikutuskanava kullekin tärkeisiin asioihin. Se toimii sillanrakentajana yhteiskunnassa vallitsevien vastakkainasettelujen ylittämiseksi. Puolueen toimintaa luonnehtii paikallisuus ja lähivaikuttaminen. Keskusta on ihmisten keskellä.

2. Ihminen muuttuvassa maailmassa

Maatalous-Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeen suurten järjestelmien teollisuusyhteiskunnaksi. Parhaillaan elämme siirtymävaihetta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi kutsuttuun aikaan, jossa korostuvat tieto ja osaaminen. Muotoutuva aikakausi korostaa ympäristöarvoja, edellyttää yrittäjähenkistä elämänkatsomusta ja on kulttuuriltaan monimuotoinen.

Teollisuusyhteiskunnalle oli ominaista yhtenäiskulttuuriin pyrkiminen. Tietoyhteiskunnassa ja avoimessa taloudessa erilaisuus ja monimuotoisuus rikastuttavat suomalaista elämäntapaa. Yhteiskunta henkistyy ja kulttuurin merkitys sekä arvostus korostuvat. Jatkuva oppiminen ja henkinen kasvu ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja.

Useista ihmisistä muutos tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta ja ahdistavalta. Moni kokee työelämän sopeutumistarpeet suuremmiksi kuin mihin omat voimavarat riittävät. Työttömyyden ja turvattomuuden leimaaman yhteiskunnan sijaan on luotava mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tätä kehitystä Keskusta haluaa toiminnallaan ja vaihtoehdoillaan edistää.

3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon

Keskustalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Julkisen vallan tehtävä ja velvollisuus on turvata kansalaisille yhdenvertaiset

mahdollisuudet elämänsä rakentamiseen. Tämä on edellytys ihmisarvoiselle elämälle.

Keskusta korostaa ihmisen vastuuta itsestään sekä tukee mahdollisuutta omalla työllä

vaurastumiseen. Apua tarvitsevia, heikommassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä

kannustetaan ja tuetaan yhteisin varoin ja ponnistuksin pysymään elämässä kiinni.

Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä. Mikään sukupolvi ei

saa toimillaan heikentää tulevien mahdollisuuksia. Yhteiskunta ja elävä luonto on

pyrittävä jättämään tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on

saatu.

Sukupuolten välisen tasa-arvon on oltava suomalaisen yhteiskunnan lähtökohta. Sekä

naisen että miehen on voitava valita roolinsa niin yhteiskunnassa kuin perheessäkin

vapaasti. Yhteiskunnan on tehtävä tämä valinta mahdolliseksi ja jokaisen valintaa on

arvostettava.

4. Sivistyksen voima

Keskustalaisille sivistys on itseisarvo, jonka merkitystä ei voi mitata

välittömästi rahassa. Sivistys on osa arkista elämänhallintaa. Toisaalta se

ilmentää niin ihmisen kuin kansakunnankin tasolla hyvän inhimillisen elämän

perimmäisiä arvoja ja päämääriä.

Sivistyksellinen tasa-arvo on tulevaisuuden tärkein oikeudenmukaisuuskysymys.

Jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta, kielestä ja sosiaalisesta taustasta

riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi

elämän.

Nyt tarvitaan kykyä elää ja muuntautua verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa.

Henkinen pääoma ja osaaminen ovat kestävin perusta Suomen tulevaisuudelle. Laaja

yleissivistys ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen eheyttävät Suomea ja estävät

ihmisten yhteiskunnallista vieraantumista.

5. Valtio heikomman asialla

Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta

edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on

täsmällisesti määriteltävä ja rajattava.

Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden

ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan

takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai

etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi.

Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa

käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa

yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista

vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja

vallankäyttäjät vaihdettavissa.

Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta

luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja

vuorovaikutus.

6. Yrittäjyys on talouden ydin

Talous luo edellytykset hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Taloudelliseen toimintaan

vaikuttavat erilaiset arvot, vastakkaiset edut ja käsitykset tulevaisuudesta.

Keskustan talouskäsitys perustuu markkinatalouteen, jossa poliittinen valta asettaa

puitteet markkinavoimien toiminnalle. Näiden puitteiden tehtävä on taata taloudellisen

toiminnan laillisuus, luonnontaloudellinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Toimivan talouden ydin on yrittäjyys niin toiminnan muotona kuin elämänasenteenakin.

Julkisen vallan yksi tärkeä tehtävä on edistää yrittäjyyttä ja huolehtia siitä,

ettei kilpailuolosuhteita vääristetä. Yrittäjällä on oltava mahdollisuus

taloudelliseen onnistumiseen.

Talouden rakenteiden muuttuessa kasvaa yritysten yhteistyön ja liittoutumisen

merkitys. Keskusta kannustaa kansalaisia ja yrityksiä yhteistyöhön, verkottumiseen ja

osuustoimintaan.

7. Suomi tarvitsee työreformin

Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,

jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja

työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.

Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut

työttömyyttä vähentävällä tavalla.

Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen

edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,

vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä

hyvää.

Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän

uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa.

8. Luonto liittolaisena

Luonto on meille liittolainen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito suojelee maapallon

elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Suomen vauraus on peräisin runsaista ja

monipuolisista uudistuvista luonnonvaroista. Niiden hoidon ja hyödyntämisen periaatteena on oltava uusiutuvien luonnonvarojen ylläpitäminen sukupolvesta toiseen.

Euroopan kansoista suomalaiset ovat säilyttäneet suhteensa luontoon läheisenä ja

elävänä. Myös kaupungistuva Suomi on rakennettava niin, että jokaisella on

mahdollisuus päästä luontoon. Jokamiehen oikeudet takaavat omakohtaisen yhteyden

luontoon.

Uusiutumattomia luonnonvaroja on kukin sukupolvi oikeutettu käyttämään vain,

mikäli se korvaa käyttämänsä osuuden seuraaville polville sellaisella tiedolla ja

teknologialla, joka auttaa elämään sovussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa tuotannon

ja kulutuksen kiertojen sulkemista ja yhdentämistä luonnon kiertoihin.

Luonto käy niukaksi maailmassa, jossa väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi

ruokaturvallisuus, teollisuuden uudistuva luonnonvarapohja sekä puhdas vesi ovat

arvokkain kansallisvarallisuutemme osa, jonka arvo tulevaisuudessa vain kasvaa.

9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus

Kulttuuriltaan vahvat kansakunnat arvostavat edellisten sukupolvien saavutuksia.

Suomalaiset ovat vuosisatojen aikana luoneet elinvoimaisen elinkeinotoiminnan ja maailman

pohjoisimman maatalouden, joka tuottaa oman väestön tarvitsemat peruselintarvikkeet.

Tuotantoa on pystytty kehittämään jatkuvan tehostamisen lisäksi terveen ympäristön

ja elintarviketurvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Julkisen vallan tehtävä on luoda

edellytykset kannattavalle maataloudelle ja muulle maaseudun yrittämiselle koko maassa.

Maa- ja metsätalouden arvo on ehtymättömän aurinkoenergian muuntamisessa ihmisen

tarvitsemaksi ruoaksi, kuiduksi, energiaksi ja bioraaka-aineiksi. Oikeita menetelmiä

käyttäen maaseudun elinkeinot luovat pysyvää hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

Asukkaiden ehdoilla rakentuva kaupunki kokoaa ihmisen sosiaalisen ja henkisen

yhteiselämän. Rakenteellisesti monimuotoinen kaupunki auttaa ihmisiä kohtaamaan

toisensa.

Keskusta haluaa kehittää Suomesta yhteiskunnan, jossa maaseutu palvelee koko Suomea

ja kaupungit kaikkia suomalaisia.Vuorovaikutuksessa maaseutu- ja kaupunkikulttuuri

tuottavat sekä taloudellisesti että inhimillisesti parhaan yhteiskunnan.

10. Suomi on maakuntiensa summa

Suomi on ollut vahvojen paikalliskulttuurien ja omaleimaisten maakuntien maa.

Keskustalaisen käsityksen mukaan jälkiteollinen tietoyhteiskunta avaa uusia

mahdollisuuksia paikalliskulttuurien kehitykselle. Samaan suuntaan vaikuttaa

eurooppalainen yhdentyminen, jossa paikallinen päätöksenteko koetaan yhä

tärkeämmäksi.

Tasapainoisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan tehokasta ja oikein kohdennettua

aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu maakuntien Suomi on tärkeä osa kansallista

hyvinvointiamme, omaleimaisuuttamme ja turvallisuuttamme.

Keskusta toimii ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

heidän asuinpaikastaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun ja

maakuntakeskusten asemaa kansainvälisten yhteyksien solmukohtina on

edistettävä.

Maakunnalliset voimat kokoamalla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja

muunnetaan alueellista tahtoa toiminnaksi. Tästä syystä Keskusta haluaa vahvistaa

maakuntahallintoa ja lisätä maakuntien itsenäisyyttä.

Maakunnallisuus on tärkeä osa identiteettiä. Keskusta haluaa edistää rikasta

maakunnallista kulttuuria.

11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana

Suomalaisuus on omaperäinen osa Euroopan kulttuurista rikkautta - perinteensä, luovan

voimansa ja kansojenvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Suomi ja suomalaisuus eivät

kehity matkimalla tai eristäytymällä, vaan vaalimalla ominaispiirteitä ja siten

vahvistamalla eurooppalaisuutta ja koko ihmiskunnan henkistä pääomaa. Muualta Suomeen

muuttaneiden tasapuolisen ja ihmisarvoisen kohtelun on oltava osa arvomaailmaamme.

Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että kansainvälisen yhteisön

aktiivinen ja yhteistyökykyinen jäsen. Talouden, turvallisuuden ja ympäristön

vaatimukset edellyttävät kasvavaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä kansojen

kesken. Suomen on vaikutettava siellä, missä tehdään suomalaisia koskevia

päätöksiä.

Ihmiskunnan yhteisiä päämääriä ovat inhimillisen elämän ja henkisen kehityksen

mahdollisuuksien saaminen kaikkien ulottuville, köyhyyden poistaminen sekä elämän

jatkumiselle välttämättömän luonnontasapainon ylläpitäminen. Keskusta pitää

tärkeänä, että Suomi täyttää oman velvollisuutensa näiden päämäärien

toteutumiseksi.

Suomen on huolehdittava hyvistä suhteista kaikkien maiden ja erityisesti naapurimaiden

kanssa. Suomen etujen mukaista on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja

ylläpitää uskottavaa, itsenäistä ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa

puolustuslaitosta. Perinteisillä puolueettomuuspolitiikan linjauksilla Suomi voi

parhaiten turvata kansakunnan vapauden ja itsenäisyyden.

12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906

Talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta kehittyi

vuosisadan alussa keskustalainen kansanliike - Maalaisliitto - taistelemaan kansan

vähäosaisen enemmistön etujen puolesta. Sen ensimmäisiä suuria tehtäviä olivat

tasavaltaisen hallitusmuodon toteuttaminen, kansansivistyksen nostaminen ja kansakunnan

eheyttäminen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla.

Maamme talonpoikaisen kulttuurin keskeiset arvot siirtyivät keskustalaisen

elämänkäsityksen ytimeksi. Näitä arvoja ovat henkilökohtainen vapaus,

kansanvaltaisuus, yksityinen omistus, oikeudenmukaisuus ja arkikokemukseen perustuva

luontosuhde.

Tärkeä kansallinen voimanlähde on kristillinen usko ja siitä kumpuava käsitys

jokaisen ehdottomasta ihmisarvosta, pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja

lähimmäisenrakkauden korostaminen vihan ja itsekkyyden vastapainona.

Keskustan periaatteiden merkittävin esiintuoja oli Santeri Alkio, jonka aatteellinen

testamentti on yhä Keskustan arvopohjan ydin.

Keskusta-aate on ihmisyysaate. Ihmisyys ja sen kehitystarve ovat Keskustan

yhteiskunnallisen toiminnan perusta, jolle se rakentaa ihmisen kehityksen henkisiä,

sosiaalisia ja aineellisia edellytyksiä.

" Pitäkää kädessänne aina edistyksen lippu"

" Älkää unohtako köyhän asiaa"

Santeri Alkio

Vanhanen ei ratsasta uskolla eikä arvoilla kuten Esko Aho

tai vaikkapa Bjarne Kallis.



Vanhanen on liian hyvä hukkaan heitettäväksi - siksi numero 7

Sauli Niinistö.

2 lapsen äiti minäkin

lapsiperheiden etuja???

Kokonaisuus ratkaisee ja kokonaisuutena Sauli on parempi vaihtoehto.