Urakaverit sanovat haluavansa lapsia. Ikää jo paljon yli 30. En ymmärrä, kuinka pitkään he aikovat siirtää

Nimim. Minä 25v., äiti 63v.

Kaikillahan ei tärppää heti - ei edes nuoremmilla.

Minä päädyin tekemään lapset 29- ja 32-vuotiaana, kun huomasin, että reilusti päälle kolmekymppiset ensimmäisen lapsen saajat alkavat olla liian vanhoja siihen puuhaan. Ei jakseta samalla tavalla raskautta, synnytystä eikä koko lasta kuin nuorempana, aika monesta " vanhasta" äidistä tulee kärttyinen riivinrauta. Ja viisikymppinen vaihdevuosihirmu pahimmassa teiniangstissa painiskelevan nuoren vanhempana on täysi katastrofi.

Jos niitä lapsia vaan saan niin eihän ikä ole kuin asennekysymys.



Minä 28 ja äiti 66 ja mummo auttelee mielellään lapsen hoidossa kun on leski ja hyvä kuntoinen. Äitini on monia tuntemiani kolme-nelikymppisiä energisempi ja aikaansaavampi.

Kaikki ei löydä sitä isää lapsille parikymppisenä, eikä sitten halua lapsia kenelle tahansa tehdä. Mulla on hyvä näin :)

Elinikä on noussut parissakymmenessäkin vuodessa, joten vielä kuusikymppisenä ei ehkä tarvitse hautajaisiaan ryhtyä suunnittelemaan.



Eniten ehkä mietityttää se, että lapsia ei enää päälle kolmekymppisenä noin vain saada. Lähipiirissäni on n. 10 naista (ikää n. 33-37), joilla kaikilla pieniä lapsia sekä jokaikisellä ainakin yksi keskenmeno (myös minulla itselläni 33-vuotiaana). Uskon, että ikä vaikuttaa noihin keskenmenoihin.



Mikäli haluaa useamman lapsen, pitää lapset tehdä nopeasti putkeen, sillä naisella ei montaa hedelmällistä vuotta enää ole, jos esikoista ryhtyy vasta nelikymppisenä yrittämään. Nuorempi äiti jaksaa varmasti paremmin useamman pienen kanssa.