vääriä hälytyksiä puheterapeutin lausunnoista?

Meillä koulukypsyystesti oli kaksi psykologin vastaanottoa lapselle ja yksi vanhemmille.

Lapsi tykkäs kovasti ja minä suorastaan rakastan lausuntoa, kun se niin mukavasti kuvaa meidän lasta. Kyse oli kyllä meidän omasta halusta lykätä kouluunmenoa.

Mutta yritä ajatella asia niin, että laitat lapsen koulukypsyystesteihin osoittaaksesi tuolle terapeutille, että hän oli väärässä ( eli että ongelmia ei olekaan ). Jos ongelmia taas löytyy, on lapsesi etu, että ne havaitaan mahdollisimman ajoissa, jotta tukitoimia voidaan alkaa käyttää. Mitä aikaisemmin tukitoimet voidaan aloittaa, sen paremmin ne ' toimivat' ja lapsi edistyy kehityksessään sujuvammin ikätasollaan.



Voimia ja positiivista mieltä!



T. Äiti ja 2. luokkalainen erityislapsi, joka käy normaalia kakkosluokkaa ( tukitoimien ansiosta erityisvaikeutta ei nykyisin enää huomaa, jollei erikseen osaa tarkkailla tuota heikompaa aluetta )

T. Yksi vuoden viimeisenä päivänä syntyneen pojan äiti...

Itse olin ekatokaluokalla koulussa melkein mykkä. En ujouttani pystynyt puhumaan. Mutta kotona olinkin oikea papupata. Ja se että olin hiljainen ei koskaan häirinnyt oppimistani. Joitakin opettajia myöhemmillä luokilla puhumaton koululainen ärsytti suunnattomasti. Mutta valtaosalle siinä ei ollut ongelmaa.



Ehkä terapeuttinne ei ole kovin ' ammattilainen' , mutta ei niistä testeistä haittaakaan ole. Sillä tavalla saatte toisen mielipiteen.



Omasta mielestäni ujous tai hiljaisuus ei ole mikään syy koulunlykkäykselle. Se on luonteenpiirre eikä todennäköisesti siitä sen kummenmaksi vuodessa muutu.