Lue keskustelun säännöt.
Pelkäättekö kuolemaa? Minä pelkään.
Kommentit (11)
Minä pelkään kanssa kuolemaa, mutta sille löytyy syy lapsuudesta.
Mitä siinä pelkäät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaihertaa varmasti hänen omassa mielessään jatkuvasti.
Pelkään usein sitä, että uskonko tarpeeksi päästäkäkseni taivaaseen... Mutta kai se on joskus luonnollista. Vastapainoksi joskus olen erittäin luottavainen tuollaisten asioiden suhteen ja tiedän olevani " turvass" .
mitäs sen jälkeen kun lakkaa hengittämästä ja näkemästä ym ym ym...mitä sen jälkeen? Musta kuuro tyhjyys...En varsinaisesti pelkää että läheiseni kuolevat. Vaikka näinkin on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko taivasta, onko helvettiä, vai eiköyhtään mitään. Kuolema tuntuu niin lopulliselta, en IKINÄ enää tule olemaan täällä (siis tässä olomuodossa ainakaan), enkä KOSKAAN näe kuolleita rakkaimpiani,
KOSKAAN! IKINÄ!
Pelkään että pieni tyttöni joutuu elämään ilman äitiä! Ja sitä etten näe hänen saavutuksiaan elämässään! Ja tämä pelko vain vahvistuu!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
se tulee jos on tullakseen!
Vaikka kaikki menikin synnytyksessä hyvin, tunsin että kuolema oli jotenkin läsnä siinä. En oikein osaa selittää sitä tunnetta. Luettuani eilisestä Hesarista tuon synnytykseen kuolleen Minnan kuolinilmoituksen se tuli taas mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta pelkään hysteerisesti että menetän jonkun läheiseni.
Äitini jo monia vuosia sitten menettäneenä, näin että kuolema oli ennemminkin helpotus hänelle mutta meille jääneille se on vieläkin aivan kamala paikka. Toisaalta jos nyt kuolisin, kuolemassani olisi kamala se, että en haluaisi sitä menettämisen tuskaa omalle perheelleni.
Uskon että kuolemasta kärsii eniten ne jälkeen jäävät.
En haluaisi jättää lastani, ehkä ennemminkin juuri siksi.