Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olet, johtuuko lapsen valvominen osittain vanhemmista?
12.01.2006 |
Mitä itse olen tuttujeni juttuja kuunnellut, oon alkanut miettimään että vaikuttaisikohan aika monen vauvan kohdalla valvominen pitkälti siitä, miten vanhemmat hoitavat yöllä. Ja tässä en nyt tarkoita sairaita vauvoja tai esim. koliikista kärsiviä.
Nykyään suositaan lempeitä unikouluja. Lapsi ei saisi huutaa ollenkaan. Otetaan syliin ja heijataan jos itkee. Annetaan maitoa. Mutta miten lapsi sitten oppii että yöllä ei kuulu seurustella eikä sylitellä eikö syödä, vaan nukkua? Ei vauva opi, jos ei sitä opeta.
Itselläni tällainen kokemus: vauvani oli aika paha valvottaja puoleen vuoteen asti, mutta sitten pidettiin unikoulu. Pari yötä huudettiin ja sen jälkeen ollaan nukuttu yöt putkeen.
Tottakai on myös olemassa erilaisia lapsia ja tiedän että minulla kävi hyvä säkä kun unikoulu onnistui niin hyvin. Olen kiitollinen siitä. Olen monesti kuullut äitien sanovan, että eivät raaski huudattaa vauvaa. Tavallaan ymmärrän senkin, eihän se kivaa ole, mutta jos unikoulu onnistuu, paranee vauvankin olo. Meidän vauva ainakin oli paljon tasapainoisempi ja iloisempi kun nukkui yöt kunnolla.
Toistan vielä, että tiedän että tosiaan on lapsia joilla unikoulu vaan ei onnistu. Enkä tosiaankaan yritä syyllistää ketään! Yritin vaan herättää keskustelua, että mitäs muut ajattelette, onko vanhempien käytöksellä mitään vaikutusta siihen miten lapsi nukkuu.
Kommentit (14)
meillä huomaa jo siitä kun isä syöttä yöllä (meillä lapsi pullolla)
Valot päälle, ryminää räminää- siinä herätään helposti eikä heti nukahda.
Toinen on se mitä me molemmat teemme- illalla syliin ku huuta ja nukahtaa siihen, joka yö. Huuto saattaa pahentua sylissä.
Olemmekin muutamana yönä (hyvä on tunnustetaan, mies on) tehneet niin että lapsi sänkyyn ja tutti suuhun. Sinne on nukahdettu vaikka minuuttia aiemmin huudettiin kurkku suorana!
Sänkyyn on nukahtanut helpommin, kuin syliin. Tällä isänsä taktiikalla siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos puhutaan esim. puolen vuoden ikäisistä, niin ongelma taitaa olla ennemminkin yösyötöt, ei valvominen.
Huudattamiseen en alkaisi ikinä, mieluummin syötän öisin. En pysty kuuntelemaan, kun vauvalla on paha niin paha olla, että huutaa suoraa huutoa.
Huudattaminen ei ole inhimillistä!
Mä en enää jaksa näitä pohdintoja. Kaikki lapset ovat erilaisia ja vain tiettyyn rajaan asti voimme heitä " kouluttaa" .
Näistä tavoista toki voi ja kannattaakin opettaa pois. Mutta varsinainen unirytmi on kaikilla erilainen ja sitä on vaikea, jopa mahdoton muokata toisenlaiseksi, toki lempein keinoin voi yrittää.
Meillä on molemmat osanneet sen jo heti vastasyntyneenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarkoitin tietysti sitä että isolle lapselle viedään esim. maito- tai vesipulloa yöllä kun hän herää, en mitään vauvan yösyömistä. T: 6
Vierailija:
Mä en enää jaksa näitä pohdintoja. Kaikki lapset ovat erilaisia ja vain tiettyyn rajaan asti voimme heitä " kouluttaa" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauva opetetaan yösyötölle kun sille annetaan ruokaa yöllä. Ei se mitään jos lapsi huutaa nälkäänsä yöllä- tulpat korviin ja pää tyynyyn ;)
Kyllä se oppii ettei ruokaa yöllä saa...
Kyllä se niin on, että lapsi nukkuu kun nukkumaan laitetaan. Ellei ole kipea tms. Älytöntä tuollainen nykyajan holhoaminen, ettei lapsi saisi itkeä ollenkaan. Ei se lapsi siihen kuole, jos hetken joutuu huutamaan ja huomaa ettei saakaan tahtoaan läpi. Jos muuten puitteet kotona on turvalliset ja suhde vanhempiin kunnossa, kestää lapsi hetkellisen hylkäämisen tunteen kun äiti tai isä poistuu makuuhuoneesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän poikamme on aina (ok, muutama kahden käden sormin laskettava poikkeus löytyy) nukahtanut itsestään omaan sänkyyn. Silti on ollut aina tosi huono nukkumaan. Me vanhemmat olemme pyrkineet opettamaan ja kannustamaan poikaa nukahtamaan ja nukkumaan rauhallisesti yön omassa sängyssään. Yöpalvelut ovat ja ovat olleet minimissään. Unikoulua on joskus reilun vuoden ikäisenä pidetty, kun vierotettiin tutista. Tutista tuolloin päästiin eroon, muttei uniongelmista.
Vaikka me vanhemmat olemme tehneet kaikkimme, poikamme on kärsinyt ties mistä uniongelmista, joista yösyötöt olivat mielestäni pienin paha. Vai mitä arvelet, olisimmeko saaneet käytöksellämme poikamme saamaan yöllisiä kauhukohtauksia, yöllisiä uhmakohtauksia sekä kasvukipuja? Poikamme uniongelmia on tutkittu keskussairaalassa ja tehty runsaasti erilaisia kokeita, joiden jälkeen diagnoosina oli erittäin herkkäuninen lapsi. Meidän vanhempien aiheuttamaa?
Sanoisin kyllä, että kyse on niistä kuuluisista yksilöllistä eroista ja ole sinä onnellinen, että lapsesi nyt nukkuu hyvin. Minäkin olen onnellinen siitä, että poikamme nukkui viime yön hyvin - toisen kerran tänä vuonna. Ja ikää pojallamme on 3v4kk.
Tyttö 4v saa hillittömiä kauhukohtauksia, huutaa tunninkin reagoimatta mihinkään, silmät auki ja yltäpäältä hiessä. Yksinkö pitäis antaa huutaa? Tosi herkkä muutenkin, se sekoittanee unia. Pikkusisko kyllä vetelee hirsiä näiden isosiskon kohtaustenkin aikana, joten tuskin ihan hirveästi kasvatuksella on vaikutusta.
Toisilla asiat tulevat uniin villimmin kuin toisilla, eipä meillä vanhemmilla tähän sanottavaa ole. Joihinkin asioihin tietenkin on vaikutusvaltaa...
Olisi ihme, jos meillä edes yksi yö menisi esim. yhdellä herätyksellä (tytöllä siis):)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä 11:n kanssa!!
Sinulle, 12, haluan sanoa, että uskon kaiken mitä sanoit!! Sinun lapsesi on varmasti sellainen, ettei vanhempien käytös voi mitenkään vaikuttaa - siis poikkeustapaus. On niitä muitakin. Mietinkin ennen kuin kirjoitan että toivottvasti en satuta ketään vaikeassa tilanteessa olevaa, joka tosian ei itse voi asiaan vaikuttaa. Jaksamisia sinulle!
eräs tuttuni joskus kertoi, että lapset nukkuvat vauvaa myöten rauhallisesti ja pitkään kun perheen isä on poissa, mutta kun tämä on paikalla, ovat levottomia ja itkuisia läpi yön.
Tuskin ihan yhteensattumaa, mutta missä se syy on, en osaa sanoa.
ästä helposti kiinni ja toinen taas ei saa. Tämä huonommin nukkuva lapsi on paljon herkempi kuin tämä toinen. Se on luonteesta kiinni, miten vauva/aikuinen nukkuu.