Tutun äiti oli hepuloinut lapsenlapsen nimivalinnasta

anopin naapurissa asuvan koiran nimi. on silti mummon kulta.. vaikka arvaten oli kauhuissaan nimestä, kun kuuli nimen, kysyi oikeastikko???

En kyllä käsitä mitä sanomista mummolla on lapsenlapsensa nimivalintaan, opettelisi pitämään nokkansa tukossa. Tuttusi voisi sanoa äidilleen ystävällisesti mutta tehokkaasti : Turpa kiinni.

Mäntylä. Itse ei oltu hänestä kuultukaan kun oli juuri vasta noussut julkisuudessa otsikoihin eikä seurata juorulehtiä. Jäänyt kyllä ikävästi mieleen kommentointi vaikka siskoni myöhemmin pyysikin anteeksi.

Onpa ap lapsellinen _pöyristyksissään_. Ihan normaalia nimipohdintaa. Kyllä minä itsekin mietin nimivaihtoehtoja juuri tuolla tavoin.

Monesti kuullut että mummo (tai joku) muu on " haukkunut" lapsen nimen. Siis törkeää. Vähän samaa kastia, kun mun kaveri antoi pojalleen nimeksi Roope, niin joku sukulainen oli kysynyt että mikä on oikea nimi!

Kyllä minäkin olin vähän loukkaantunut, mutta mitäpä tuosta, ei kaikkia voi miellyttää.

Oskarihan on tosi hyvä nimi, tosin muuntuu aikojen saatossa Oskuksi.

että meidän pitää vaihtaa lapsemme nimi (olimme sen heti syntyessä paljastaneet). Kaiken lisäksi lapsemme oli viety letkuihin toiseen sairaalaan, joten tuollainen käytös siinä tilanteessa oli minusta pöyristyttävää. Hänen mielestään olemme itsekkäitä ja lapsemme tulee olemaan kiusattu koko elämänsä. Kyseessä niinkin " karsea" ja " epätavallinen" nimi kuin Elias.

Oskari Olematon, nollakatu nolla... on ihan tuttu rallatus kaikille, nykypäivänkin lapsille.

Meidän esikoinen on Jaakko. Isomummu sanoi sen kuullessaan, että poikaa tullaan kuitenkin kutsumaan Jaskaksi (ja Jaska-Paskaksi). En loukkaantunut siitä, sillä tottahan se on.

Joku Elias, Roope, Veeti, Leevi yms ovat isovanhemmille outoja, ehkä kamaliakin nimiä. Mutta meille ne ovat tavallisia, siksi varmaan joka toinen lapsi kantaakin jotain tuonkaltaista nimeä :)

Isoisäni sisko ei voi millään ymmärtää, miksi joku antaa lapsensa nimeksi Erin, minusta se taas on oikein kiva nimi.

Ja ystäväni äiti kauhistui tosissaan, kun ystäväni lapsesta tuli Elvi.

Vierailija:

että meidän pitää vaihtaa lapsemme nimi (olimme sen heti syntyessä paljastaneet). Kaiken lisäksi lapsemme oli viety letkuihin toiseen sairaalaan, joten tuollainen käytös siinä tilanteessa oli minusta pöyristyttävää. Hänen mielestään olemme itsekkäitä ja lapsemme tulee olemaan kiusattu koko elämänsä. Kyseessä niinkin " karsea" ja " epätavallinen" nimi kuin Elias.

Mutta kyllä aikuisen ihmisen tulee osata suoraan sanottuna pitää turpansa kiinni, kun asia ei itselle kuulu.

Tuttava on kertonut, että AIKOVAT antaa lapselleen nimeksi se ja se. No miksi sanoa asia noi? Miksei sanota suoraan, että olemme PÄÄTTÄNEET ja ANTANEET lapsellemme nimeksi se ja se. Näin me olemme molemmilla kerroilla kertoneet heti synnärillä ja asia on ollut kaikille selvä. Nimi on se mikä on sanottu, eikä kukaan ole siitä sitten mitään mutissut.



Ja toisekseen, kyllä minusta on aika outoa, että lapselle valittua nimeä mollataan. Ihan sama, onko nimestä jotain rallatuksia olemassa. Mitä niillä on väliä? Mitä ne suvulle kuuluvat?

ristiäisiä. Oma äiti ja sisareni taatusti yrittäisivät vaikuttaa nimivalintaan, jos se ei olisi heille mieleinen. Ensimmäisen lapsen ristiäisissä näin selvän pettymyksen äidin kasvoilla ;) Ja rivien välistä, luin.. Mutta niin on nimeen tottunut ja kovasti pitää lapsenlapsesta.

Heti kysyivät, millä nimellä häntä sitten kutsutaan, sanoin että Madisoniksi tietty. Nyt ovat jo tottuneet.

Vierailija:

ristiäisiä. Oma äiti ja sisareni taatusti yrittäisivät vaikuttaa nimivalintaan, jos se ei olisi heille mieleinen. Ensimmäisen lapsen ristiäisissä näin selvän pettymyksen äidin kasvoilla ;) Ja rivien välistä, luin.. Mutta niin on nimeen tottunut ja kovasti pitää lapsenlapsesta.

miten yleensä vanhemmat ihmiset reagoivat nimiin. Maailmassa on niin erilaisia nimiä yleensä, että lapset tottuvat kavereidensa erikoisiinkin nimiin heti alusta pitäen. Ja nuo mainitut Oskari ja Elias ovat ainakin minun mielestäni oikein sopivia ja passeleita suomalaisia nimiä. Eri asia sitten on Ridget sun muut saippuasarjoista saadut nimet. Eipä silti, nekin ihan ok, mutta ei välttämättä supisuomalaisilla lapsilla...

Paikallinen kuuluisuus?

Haluttiin jotain jännitystä. Tuolloin ei tullut mieleenikään että joku olisi yrittänyt vaikuttaa poikamme nimeen koska nimi sopii hänelle ja olimme miehen kanssa täysin yhteisymmärryksessä valinneet nimen joka on siis Aaro :)



Nyt sitten vuosien mittaan olen miettinyt kun miehen sukulaiset ovat alkaneet hepuloida asiasta kuin asiasta niin ehkäpä he olisivat saattaneet vaikuttaa nimen valintaan jos olisimme " ehdotelleet" heille ennen ristiäisiä. Voimakastahtoista " *ittuilijasukua* ovat.



Musta vanhemmat ovat ne jotka PÄÄTTÄVÄT lapsen nimen, ehdotella toki muut voivat mutteivat päätää.



Mä muuten kans mietin tota kiusaamisjuttua...Aaro on sellainen ettei vissiin ihan heti keksi rallatusta...Arskaksi kyllä meillä itsellämme usein lipsahtaa :)



Jokaisesta nimestä toki saa kiusauksen aiheen jos vaan vääntää halua.



ps: Oskari on hyvä nimi !

Anoppi soitteli hädissään miehelle että ette kai te nyt ihan tosissaan tuollaista nimeä ole antamassa, ei se ole mikään lapsen nimi. Sitten kun mies ilmoitti että kyllä siitä nyt vilho tulee ja ihan turha naputtaa niin pitkin hampain hyväksyivät, muistivat kuitenkin minulle huomautella että " olipa teillä vähän huumoria nimivalinnassa" (mitä ihmeen huumoria?) ja että lapsiparka, kyllä sitä tullaan kiusaamaan sen vanhan vitsin takia (jos tiedätte, se Vilho-Kalho juttu). Pyysi vielä että kai sitä kuitenkin saa Villeksi kutsua mutta tiukkana pysyimme että emme saa. Rauhoittui vasta sitten kun hädissään soitti ystävälleen ja kertoi tämän kamaluuden, ystävä oli sanonut että mitäs tuosta, Vilhohan on hieno ja perinteinen nimi. Ymmärsi kai sitten että useimpien mielestä nimi on ihan normaali eikä lapsen elämä ole pilalla. T: 8