Lue keskustelun säännöt.
Oletko miettinyt, että jos itse kuolisit...
29.12.2005 |
miten pian miehesi saisi sinun mielestäsi alkaa taas tapailemaan muita?
Ja ketä?
Joskushan sitä on itsekin ihmetellyt, että kun joltakin on kuollut puoliso, hänellä on ollut jo toinen nainen/mies kiikarissa muutaman kuukauden sisään. Sitten olen siis itsekin joskus miettinyt, että
jos itse kuolisin, kuinkahan pian miehelläni olisi toinen.
Ja erityisesti se vaivaa, että jos mies ottaakin sellaisen naisen, jota itse olen aina inhonnut ja sellainen nainen olisi sitten kasvattamassa minun lapsiani... Kaikkia sitä pienessä päässään miettiikin =)
Mutta tänne on hyvä näitä purkaa ja pohtia, kun ei tuollaisia kehtaa tuolle miehelle sanoa =)
Kommentit (4)
Minun isäni oli ennen kuolemaansa nimenomaan toivonut, että äiti vielä " ottaisi" uuden miehen. Äiti oli nelikymppinen jäädessään leskeksi. Hän ei kuitenkaan mennyt sellaista lupaamaan isälleni eikä uutta ole 20:ssä vuodessa löytynyt.
Eniten miettisin lapsia, miten suhtautuisivat jos äidin kuoleman jälkeen tulisi kuvioihin uusi nainen ja kovin pian. Toivoisin, että ainakin vuoden-kaksi jaksaisi heidän takiaan olla ryhtymättä vakavaan suhteeseen. Lisäksi tiedän, että suruaika kestää pahimmillaan ainakin sen ensimmäisen vuoden. Jos silloin ryhtyy uuteen suhteeseen, kun vanha on vielä käsittelemättä, ei se ole hyvästä. Mutta tottai kai toivon, että mieheni voisi olla vielä onnellinen elämässään. Jos sen onnen toisi uusi nainen, niin mikä ettei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärjäävät varmaan, onneksi mies ei ole mikään tunari.
" sopivaa" aikaa en ole kyllä miettinyt, MUTTA mä kyllä toivon, että mieheni löytäisi uuden vaimon, eikä joutuisi täysin yksinhuoltajana kasvattaan meidän nyt 6-v. tytärtä.
Liikaa noita ei kannata kuitenkaan miettiä: asiathan ei todellakaan sit enää mulle kuulu / mua liikuta kun olen kuollut.
(vaarallinen työ).
Mutta lähinnä siltä kannalta että miten perhe selviäisi rahallisesti ja muuten. Oikeastaan olisin iloinen jos mieheni löytäisi melko nopeasti ihmisen, joka pystyisi tukemaan ja auttamaan häntä vaikeassa tilanteessa.
Ei sieltä arkusta enää kannata mustis olla ;)