Intia, Bangalore?

Hei,

Työkomennus suunnitteilla. Millaista on elämä pienten lasten kanssa Intiassa? Bangaloressa? Onko siellä paljon länsimaisia? Myös hygienia ja sairaudet mietityttää? entä äidin viihtyminen, kun mies on töissä?Onko siellä leikkipuisto kulttuuria jossa lapset ja äidit voivat tutustua ja viettää aikaa.Olisin kiinostunutr kuulemaan teidän tarinoita tavallisesta Intian arjesta. Kiitos!

Oletko tutustunut NewDelhissä asuvien ulkosuomalaisten blogeihin/sivuihin? Niistäkin saattaa olla apua.



http://my.opera.com/pietila/links/



Tolla sivulla on linkkejä.



Sitten itse Bangaloresta löysin itse tällaisen kun hain tietoa:



http://www.hse.fi/NR/rdonlyres/324A083F-00E1-427E-AEAA-2EA734807830/0/I…



On jonkun opiskelijan matkaraportti, mutta ihan valistava!



Onko teillä iso perhe lähdössä?

Meillä vasta harkitaan, lapsia meillä useampi.

.. ja lisätietoja haalin koko ajan minäkin. Toi matkaraportti oli tosi hyvä linkki, kiitti siitä! En ollut sitä ennen nähnyt.



Meitä on siis nelihenkinen perhe menossa, minä, mies ja kaksi alle kolmivuotiasta poikaa. Bangaloressa asuu ainakin joitakin suomalaisia lapsiperheitä, joihinkin olen ollut yhteydessäkin. Tässä lyhyesti muutamia asioita mitä olen paikallisilta saanut selville.



Lasten terveys tietysti huolettaa eniten. Olen ymmärtänyt, että suomesta kannattaa viedä esim. lasten purkkiruokia, koska niitä ei sieltä saa. Vaippojakin kuulemma myydään, mutta ei housuvaippoja. Tasokasta lääkärinhoitoa on saatavilla, kunhan tietää mihin suunnata (pidempään alueella oleskelleet tietävät kyllä kertoa).



Varoituksia olen kuullut metelistä (paikoitellen korviahuumaavaa) ja liikenteen tukkoisuudesta ja kaoottisuudesta. Lasten kanssa on kuulemma aika tuskallista istua tuntikausia liikenneruuhkissa kuumassa autossa. Ja ilman autoa ei pääse yhtään mihinkään.

Myöskään hyvien lastenhoitajien/taloudenhoitajien/autonkuljettajien löytäminen ei ilmeisesti ole aivan yksinkertaista ja on vähän tuuristakin kiinni.



Byrokratia on kaikesta päätellen tappavan hidasta. Ensimmäiset kaksi kuukautta on ilmeisesti aikamoista myllytystä että saa asiat järjestymään. Kaikki on hienoa paperilla, mutta todellisuus voi olla vähän toista.



Jotain hyvää? Ilmasto on mahtava ja eläminen edullista. Lähistöllä hyviä matkakohteita mm. Singapore jne.



Kaikenlaista olen siis kuullut, mutta en vielä mitään niin hirveätä että se estäisi lähtemästä :-)



Meille voi lähettää meiliä osoitteella haukkula @ hotmail.com.

Pikku vinkki,



Kysy paikallisilta súomalaisilta kesken työkommennuksen suomeen palainneiden perheiden yhteystietoja. Näin saat rehellistä tietoa Bangaloren vaikeista olosuhteista. Eräät firmat ei tällä hetkellä lähetä työntekijöitä Bangaloreen.

Attii, voisitko kertoa hieman lisää? Mitä tarkoitat vaikeilla olosuhteilla? Millaisista työkomennuksen keskeyttämisen syistä olet kuullut?

Tiedonmurusista kiinostunut, Helmi3

Levottomuudet, mellakat, turvattomuus, tulvat, kansainvälisen koulun ala-arvoinen taso ja vakavat tartuntataudit, joita osa perheestä kantaa loppuelämänsä.

...mitenkään vähättelemättä listaasi ja tietämystäsi, niin mellakoita, turvattomuutta ja tulvia löytyy kyllä ihan täältä lähimaastostakin, niitä kohdatakseen ei tarvitse lähteä Intiaan asti. Sellaista paikkaa ei valitettavasti taida ollakaan, missä olisi täysin turvallista elää ja asua!



Tautitilanne on tietysti eri kuin täällä turvallisessa suomenmaassa ja riskit ovat todelliset. Mutta voihan täälläkin kotonakin sairastua vakavasti, vaikka syöpään. Tai jäädä auton alle ja vammautua lopuksi elämäänsä.



On varmaan syytä aina muistaa sekin, että eri ihmiset reagoivat asioihin ja tapahtumiin kovin eri tavoin. On tietysti ikävää, jos todellisuus ei vastaakaan yhtään sitä mitä on odottanut.



Missä kunkin sietokyky kulkee, on hyvin henkilökohtaista. Meitä on moneen junaan.. löytyy jopa ihmisiä, jotka haluavat tietentahtoen matkustaa nimenomaan konfliktialueille. Silloin kuulemma saa matkat naurettavan halvalla ja perillä saa rauhassa koluta kaikki nähtävyydet ja turistikohteet joissa muutoin laukkaisi massoittain turisteja. Eräs ystäväni lukeutuu tähän joukkoon. Toistaiseksi on palannut hengissä reissuiltaan. Ehkä kuolee tai vammautuu jo seuraavalla retkellään, mutta ainakin voi sanoa eläneensä eikä jossitelleensa :-)

Vaikka en ole vuosi sitten tähän keskusteluun osallistunut, niin tässä muutama rivi terveisiä Bangaloresta! Olemme täällä nyt asuneet vuoden verran ja suomalaisten lapsiperheiden määrä seudulla lisääntyy koko ajan nopeasti.



Intia on mahtava kokemus, koko joukko tulemme täältä aikanaan takaisin Suomeen montaa kokemusta mukanamme. Arjen pyörittäminen vaatii täällä luonnollisesti enemmän voimia kuin Suomessa, mutta ei ole mitenkään mahdotonta. Kaikkea saa kaupoista, apua saa kotiin helposti, koulu on alun ongelmien jälkeen ollut positiivinen ja rikas kokemus.



Niin, ja vuodessa olemme sairastaneet yhden vatsaflunssan ja yhden nuhakuumeen. Eli toistaiseksi paremmin kuin Suomessa :-) Mellakoista ja muista ei ole ollut haittaa tai vaaraa, muutama liikkumista estänyt lakko on ollut viime kuukausina.

mutta ensimmäistä kertaa työkomennuksellle lähtö arveluttaa. Aikaisemmat komennukset ovat suuntautuneet vimpan päälle siisteisihin länsimaihin ja olemme todella nauttineet niistä ajoista.



Nyt sitten olisi vuorossa Intia. Eniten pelottaa siisteys ja ötökät. Olen siisteysfriikki ja ötökkäkammoinen. Miten olette saanneet pidettyä kodin puhtaana ja ötökät poissa? Haluaisin ottaa omat huonekalut mukaan. Meneekö pilalle? Miten länsimaiset perheet siellä asuu? Onko tarjolla korkeatasoisia kerrostalohuoneistoja? Vai onko omakotitalo ainut vaihtoehto?



Olen kuullut, että koulun kanssa on siellä ollut vaikeuksia. Joko toimii moitteetta?

maailmasta loytyy aika monta parempaa/turvallisempaa paikkaa asua kuin Intia ;-)



Valitettavasti, kenenkaan kokemusta aliarvioimatta, Intiasta kuulee kylla enemman niita negatiivisia asioita.



Nostan tielle hattua, jotka olette sinne lasten kanssa lahteneet. Itse en valitettavasti suostuisi mistaan hinnasta.

Kiinnostaisi kovasti kuulla, miten siellä Intiassa menee? Oletteko viihtyneet? Entä lapset?

Meilla on toiveissa viettaa sapattivuosi Intiassa jahka lapset ovat pikkuisen vanhempia ja se todennakoisesti Bangaloressa. Meidan tilanne on siten erilainen, etta mun mies on intialainen ja olen jo viettanyt pari kuukautta Intiassa (joskin Lucknow' ssa).



Mun mielesta kannattaa yrittaa elaa niin maassa maan tavalla kuin suinkin, koska muuten sita vain turhautuu, kun " lasi on aina vain puoliksi taysi" . Intia ei ole Suomi, joten odotusarvojen pitaa olla senmukaiset. Samaan aikaan ulkomaankomennuksen suurin rikkaus on juuri se kaikki erilaisuus ja uudet kokemukset. Intiassa asuu miljardi ihmista ja siten joukkoon mahtuu kaikenlaista populaa niin okyrikkaista tohtorisimmeisista rutikoyhiin kouluttamattomiin ihmisiin. Yksi hauskimmista kirjoista aiheesta on Sarah MacDonaldin " Holy Cow!" .



Vaipat: Mina ostaisin Suomesta pinon kestovaippoja ja pakkaisin mukaan. Mina olen kylla kuullut, etta Bangaloresta saa Pampersejakin, mutta kandee pelata varman paalle.



Hygienia: Syo kotiruokaa ja opeta kotiapulainen laittamaan ruokaa sinun (puhtaus)standardien mukaan. Suomalaislapset tykkaavat parin kokeilukerran jalkeen varmasti kotitekoisista kebabeista, puri- ja naan-leivista, kanacurrysta ja biriyanista. Kukaan apulainen ei tietenkaan ekalla kerralla voi tietaa, millaisesta ruuasta kukin pitaa ja meneekin varmasti muutama kokkauskerta, ennen kuin ruoka on taysin odotusten mukaista. Mun kokemuksen mukaan intialaiset ovat jopa neuroottisia keittiohygienian suhteen. Mulla ei ole koskaan ollut muita kommentteja puolelle tusinalle sikalaisia apulaisia kuin etta valmiit ruuat pitaa menna hellalta joko suoraan poytaan tai jaahdyttaa nopeasti. Tama konsepti on ollut joillekin vieras. Tyypillisesti kasvisruoka on turvallista syoda ravintoloissa, etenkin jos niissa ei ole maitotuotteita.



Pullovesi kannattaa ostaa luotettavalta kauppiaalta ja asunto kannattaa valita talosta, missa on asennettuna vedenpuhdistin (water purifier (AquaGuard), reverse osmosis method), niin silloin hanasta tulee suoraan puhdasta vetta mita voi juoda ilman huolia.