Mummola kyläilystä..
Miten saan anoppini ymmärtämään etten halua heidän koiraansa lähellekkään lastani????
Anoppi pitää koiraansa kuin lasta; KOIRA mm. lähettää meille terveisiä, ostaa lahjoja, leipoo, siivoaa jne, jne. Kun käymme heillä kylässä koira ryntää suoraan vauvan turvakaukalon kimppuun ja yrittää nuolla vauvamme kasvoja.. Itse inhoan sitä että koirat nuolevat naamaa vaikka muuten koirista tykkäänkin tosi paljon, mutta anoppi antaa koiran lipoa naamansa märäksi ja näin ollen eihän sen pitäisi vaarallista olla vauvallekkaan(hänen mielestään vissiinkin!)
Pelkään jo mennä kylään sillä en voi koirasta mitään pahaa sanoa sillä välit siinä varmaan menis, mutta olen suorastaan raivoissani kun koiran takia ei voida käydä mummolassa!!!! Joudumme siellä kyläillessä vauvaamme pitämään sylissä koko ajan sen takia kun koira hyppii eikä tottele vaikka kieltää..Koiraa ei ole koulutettu istumaan ym....
Ongelmia oli jo kun olin raskaana kun koira hyppi aina suoraan mahaa vasten ja se kävi kipeää kun hauveli ei edes ole mitenkään pienimmästä päästä....
Noh, tulipa sekamelska.. onko kellään vastaavanlaista tilannetta?????
Kommentit (11)
Heippa!
Olen tuolta odotus puolelta vierailemassa, mutta ajattelinpa kertoa mielipiteeni...
Ikävä kyllä anopilla on omassa kodissa omat sääntönsä koiran suhteen ja teillä lapsen kanssa omanne. Ette voi käskeä anoppia kotonaan muuttamaan sääntöjä, mutta voitte kertoa, että koska lapsi on teidän, niin tähän kyseiseen lapseen pätee teidän sääntönne koirien suhteen. Tätähän anopin ei välttämättä tarvitse hyväksyä omassa kodissaan, millon pitää miettiä muita vaihtoehtoja.
Tärkeintä mielestäni kuitenkin on, että sinä et esitä asiaa vaan miehesi. Yleensä asia menee silloin kivuttomammin perille, kun oma lapsi puhuu asiasta. Näin ainakin meillä on tehty työnjako, minä asetan rajat omille vanhemmilleni ja mieheni omilleen.
Melko jyrkkää tekstiä, mutta ehkä herättää keskustelua!
... mutta miehen kannattaa tosiaan esittaa asia anopille, jotta perherauha sailyisi. Joskus isovanhempia valitettavasti pitaa hieman ohjata.
Meilla on myoskin anopin luona koira, joskus kaksikin. Heidan oma koiransa on itse ystavallisyys, mutta vauvan luota se pidetaan pois kunnes me toisin paatamme. Kun anopin tytarpuolen koira on heilla hoidossa, emme agressiivisen kayttaytymisen takia anna edes 3-vuotiaamme menna kylaan. Anoppi saa silloin tulla meille.
Koska anoppisi selvasti rakastaa koiraansa yli kaiken, kannattaisi ehka ehdottaa hieman porrastettua tutustumisprosessia lapselle. Eli, vauvana ei esim. saa nuolla naamaan tai tulla kosketuslaheisyydelle. Kun vauva hieman kasvaa, kontaktia voi lisata. Koirat ovat usein todella mukavia naille pienille joten uskon tutustumisprosessin menevan loppujen lopuksi hyvin.
Skusku
Jos koira on ystävällinen ja olette itse koko ajan vieressä, niin eikö ole ihan hyvä juttu, että vauva saa " bakteereita" ? Nykyäänhän sitä eletään niin steriilissä maailmassa, jossa allergiat ovat arkipäivää. Omaa vauvaamme koirat ovat saaneet nuolla varsin vapaasti, eikä mitään allergioita ole esiintynyt ainakaan 1 v saakka, eikä edes korvatulehduksia tms sairauksia, muutaman kerran vaan pientä nuhaa. Vauvamme muutenkin saanut möyrytä ulkona, en ole kammonnut likastumista. Toki voi olla ihan sattumaakin, mutta itse uskon, että laaja bakteerikanta on hyvästä. Relatkaa vähän ja nauttikaa elämästä! Älkää ainakaan katkaisko välejä isovanhempiin, he ovat vauvalle ja vanhemmillekin rikkaus elämässä (pääsääntöisesti ainakin), vaikka ei aina samaa mieltä oltaisikaan. Vauvat tykkäävät ylneesä luonnostaan eläimistä, joten vauvasta koirakaveri voi olla tosi kiva.
myös tullainen kouho koira. On aivan hirvittävän kiltti, mutta aina kun tulee vieraita kylään niin hepuloi (innostuneisuuttaan) varmaan kymmenen minuuttia. Oman koiran annan lipaista muksua naamasta (siis ei nuolla naamaa märäksi, mitä koira kyllä ei yritäkään) ja muksu selvästi nauttii katsella koiran puuhia.
Anoppilasta meiltä löytyy miehen siskon koira, iso kuin mikä ja sangen arvaamaton (siksi asuataakin nykyisin anoppilassa), tämä koira ei ole ollut missään tekemisissä muksun kanssa, mutta se siis johtuu pitkälti siitä, että koira saattaisi ihan syyttä (esim. on todella mustasukkainen anopista, jonka oma pieni koiramme on saanut aikoinaan tuta :( ) puraista. Mutta vaikka kyseessä olisi ihan kiltti koira, olen kai sen verran ennakkoluuloinen, etten haluaisi sen nuolevan meidän likan naamaa märäksi (lipaisu on taas ihan eri asia).
Kuten aiemmin on jo ollut esillä, tilanne kannattaa kyllä tehdä anopille selväksi (ja juurikin sen miehen kautta), vaikkakin toteutus voi olla sitten taas suurempi ongelma. Minä en tykkää, että edes oma koiramme nuolee naamani märäksi saati sitten vieraampi koira. Liekkö pieni lapsikaan moisesta välittää...
Antaisitte koiran haistella vauvaa rauhassa sylistä? Meillä on myös koira, joka on tosi innoissaan vieraista ja erityisesti lapsista tykkää kovasti. Kun vieraita tulee kylään koira koheltaa aikansa ja sitten kun on tultu tutuiksi (=haisteltu kaikki perinpohjin) koira vetäytyy omaan rauhaansa.
Eikä sinun tarvitse mitenkään rumasti koirasta sanoa, sillä koira on ilmeisen rakas anopillesi ja vaikka sinä et sitä ymmärtäisikään, niin sitä pitää anoppilassa kunnioittaa. Voit, tai miehesi voi, vaikka ehdottaa, että anoppi pitäisi koirasta vähän kiinni, ettei pääse hyppimään niin vauva ja koira voivat tutustua toisiinsa turvallisesti. Itse en kyllä myöskään tykkää siitä, että koira nuolee naamaa ja sen voi ihan helposti estää laittamalla vaikka oman käden koiran kuonon eteen tai tarjoamalla vaikka vauvan jalan haisteltavaksi naaman sijaan. Mutta jos se nyt vähän pääsee lipaisemaan niin ei se nyt mailmaa kaada. Pieni pöpö annos päivässä pitää lapsen terveenpänä. ;0) Ihan varmasti vauvaakin pystyy pitämään lattialla, tietenkin valvovan silmän alla, kun koira tutustuu ensin lapseen. Yleensä koirat osaavat varoa pieniä.
Olin tuota tekstiäni kirjoittaessa tuohtuneessa mielentilassa niin tuli vähän turhan karskisti, mutta kivoja mielipiteitä ootte kirjotellu, kiitos niistä! =)
Kun kirjotin etten halua koiraa lähellekkään lastani, niin tosiaan päinvastoin haluankin että lapsi oppii olemaan eläimien kanssa ja haistella toki saa enkä pientä lipaisuakaan täysin kavahda mutta naaman läpinuolemisesta en pidä!Niitä pöpöjä en sinänsä pelkää, vaan sitä ettei koira vain näykkäse tai hyppää innostuksissaan vasten.
Ja tottakai ymmärrän koiran innostuksen, ja olenkin ennen aina ajatellut että koirilla on se lapsivaisto, mutta tämän koiran kohdalla en sitä ole huomannut.. Toivottavasti kukaan ei ajattele että oon joku koiravihaaja, olen vain ensimmäisen lapsen kanssa herkkä uusista asioista,(vauva vasta 5 vkoa) ja tiedän että varmasti tän asian suhteen liiankin herkkä, mutta pelottaa vaan kun toinen innoissaan hyppii vasten ja riekkuu niin vaavi sylissä vähän hankala sit ottaa ne ilot vastaan.
Anoppi on muuten onneks tosi kiva ja tullaan toimeen, mutta en halua pahoittaa mieltä kun koira on tosiaan hänelle hirmu rakas, mutta jospa me saatas yhessä mietittyä meiän pelisäännöt vierailuja ajatellen, ja vaikka just totutettua et koiran pannasta pidetään kiinni ja saa siten rauhassa haistella, niinkun joku vinkkinä kirjoittikin.
Eiköhän ne vierailut muutenki sit ajan kanssa helpotu kun vauva ja koira tottuvat toisiinsa. Ja vielä niistä pöpöistä, että oon ite maalta ja meillä oli kissa, koira, kani, ankkoja ja kanojakin ja siellähän sitä niiden kans peuhattiin ja perusterveinä ollaan kaikki sisarukset oltu aina..
Juuh, ei muutakun anoppilaan ja kysäsemään et voiskos koirasta joku pitää kiinni kun haistelee, ja pitää se anopille saada nätisti sanoa ettei tykätä että naaman nuolee läpi, toivottavasti kunnioitetaan toinen toistemme mielipiteitä! =)
Kiva kun kommentoitte, mukava et tänne voi kirjottaa asioista suoraan ja saada mielipiteitä, eipähän tarvii vaan omassa päässä asioita märehtiä! Hyvää alkanutta vuotta kaikille!=)
T:tuore mamma ja poju 5vko
Meillä esikoisen aikana oli sama ongelma koiria mun isän luona ja anoppilas, jotka hyppii ja nuoleskelee/haistelee! itselläni on astma ja allergia puhjennut pienenä ja jos puhutaan että " siedätyshoitoa" olla koiran bakteereissa niin ei tule allergioita ja PYH! toisin on meillä(puhun itsestäni pienenä) alle vuodenikäisenä meillä kotona oli koira ja mullehan puhkesi paha eläin allergia kaikille karvaisille ja astma kaupan päälle! miten sitten kävi pikkuvauvamme 20vuotta eteenpäin, sai mummojen ja pappojen lutuset karvaturrit tehdä tuttavuutta ja puhkeshan se allergia ja astma myöskin hänelle!
Oliskohan puhjennut allegioita JA ASTMAA jos ei olisi altistunut niin pahastin eläinpölylle EIPÄ OLISI!
Itse en antaisi koiran haistamista enempää tehdä tuttavuutta alle 1vuotiaalle saati sitten 5viikon ikäiselle, joku oli kirjoittanut että RELAA VÄHÄN! Minusta sillä on jotain miettimistä joka antaisi koiran nuolla 5viikkoisen vauvan kasvoja, herranjumala!
MITÄ KAIKKEA KOIRA PIHALLA KUONOLLANSA KOSKETTAAKAAN??? JA SITTEN VIELÄ NUOLEMAAN VASTASYNTYNEEN KASVOJA HUH HUH!, jos bakteerisuojaa haluaa eikö löytyisi toinen tapa saada sitä suun kautta!!
Meill nyt 7viikkoinen toinen lapsi ja nyt ovat mummot ja papat oppineet pitämään hurttansa erossa lapsistani ja minusta, ja ymmärtävät sen hienosti!koirat laitetaan ennen tuloamme pois oleskeluhuoneista, ja sielä niilläon ihan hyvä olla kyläilymme ajan!
Vauvasta ei varmasti tunnu hyvältä jos karvanen otus käy nuolemassa! Vauva kyllä kasvaa ja kerkee sitten itse tutustua koiraan!
älkääkä koiraihmiset suuttuko viestistäni,mutta jos on koiran pakko antaa tutustua eikö voisivain pitää pannasta kiinni ja antaa haistella varpaita!
meillä oli mummolla koira joka oli hyvin koulutettu ja hyvä käytöksinen, ei ikinä edes murahtanu lapsille vaikka ne mitä olis tehny, kunnes yhtenä päivänä sillä naksahti päässä ja puri siskoa (oli pari vuotias tuolloin)suoraan naamaan siitä huolimatta että koiraan ei edes koskettu sillä hetkellä. että kaikista nalleinkin koira voi muuttua karhuksi
ite en pelkää koiria lasteni läheisyydessä, ne on ihan ok, mutta kahdestaan en niitä jätä ja muutenkin olen varuillaan koirien seurassa lasten suhteen. niin, ja mitä ap:n ongelmaan tulee niin en haluaisi minäkään että koira nuolisi meidän vauvan naamaa (tai omaani tai isomman lapsen.)
meillä oli kotona koira kun olin pieni, ja serkkuni (joka silloin oli vauva) sai heti kasvonsa täynnä punaisia täpliä siitä kun koira nuoli sitä kasvoon, se tapahtui kerran ja sen jälkeen katottiin aina tosi tarkasti perään ettei koira saanut enää nuolla. nyt minulla on itse vauva eikä koira vieläkään saa meidän tyttöä nuolla! mutta olen kyllä kuullut että koirilla on puhtaampi suu kun ihmisillä, mutta silti en halua että se nuolee! niin ymmärrän täysin sinun huolesi! sun täytyy vaan sanoa ettet halua, tai yrittää miehesi kautta, saada sitä sanomaan anopillesi.
Sen jälkeen kun poikamme (6,5kk) alkoi itse ryömiä ja liikkua lattialla (n 4kk) en ole rajoittanut koirien kanssa olemista mitenkään. Sitä ennen en antanut nuolla naamasta tai muualtakaan. Valvomatta en jätä, mutta muuten saavat leikkiä kuten tahtovat.
Terve koira osaa myös itse vetäytyä jos ei jaksa/halua vauvan kanssa touhuta. Oma koiramme menee omaan koriinsa portaiden alle kun haluaa olla rauhassa ja olen myös pojallemme aina sanonut/opettanut että nyt koira lepää silloin ei saa häiritä. Rajoilla ja säännöillä pärjää, kouluttamatonta koiraa en laskisi hetkeksikään lapseni kanssa. Jos meillä on vieraita jotka aristavat itse tai lapsensa suhteen koiraamme komennan meidän koiruuden omalle paikalleen ja ongelmaa ei ole.
ja on 8kk:n vanhan paras kaveri. Anna koiran tutustua lapseen rauhassa. Lopettaa kyllä vouhkaamisen. Täälläkään susikoira ei ole kovin koulutettu ja hösää, mutta lapsen kanssa on varovainen.