*SYYSkuun SISSIT* 24.12-30.12.07
Kommentit (40)
Lapset leikkii tyytyväisenä huoneissaan ja Sonja nukkuu päiväunia ulkona vaunuissa. On nukkunut pian 2½ tuntia. Perunaa on maisteltu nyt kahtena päivänä ja ainakaan vielä ei oo sen kummempia masuvaivoja tullut.
Tulin pikaseen piipahtaan...
Hauskoja pyhiä toivottaa Risella, Sonja 3kk ja kolme muuta " pikku tonttua"
Joko on masut pullollaan laatikoista ja muista jouluruuista?!
Onko suosikki lahjat löytynyt lapsille?
Mulla kans tuo suklaa tekee tehtäväänsä, muutama konvehtirasia ollaan tässä miehen kanssa tyhjätty. Kohta näkyy naamastakin ;)
Ihan kivasti on täällä mennyt - Aatto tien päällä sujui myös hyvin. Anoppilassa ja oman isäni luona ruokailtiin jouluruuat, isäni luona sitten pukki käväs ja toi jälleen kerran hurjasti lahjoja. En tiennyt illalla lähtiessä että olisko itkenyt vai nauranut, kun tavaraa oli auto pullollaan. Minja sai tänä vuonna ihan liikaakin rompetta.. :/ Paljon oli tarpeellistakin kyllä, kuten uusia petivaatteita ja uudet täkki+tyyny. Toppahousut myös oli tosi tarpeelliset. Karaoke vehkeet tais olla mieluisimmat, niillä jo eilen lauleskeltiin äitini luona :)
Joulupäivä vietettiinkin tuolla äitini luona ja Minja jäi sinne yökylään. Tilaisuutta hyväksi käyttäen siivottiin tänään miehen kanssa, tai okei kunnia miehelle. Itse taisin vain tutustua joululahjaani, yleiskoneeseen. Tosiin aivan mahtava lahja anopilta, sillä saa nyt vaivatta kaikki takinat ym. tehtyä. Ite en oo koskaan moista raaskinut ostaa.
Tälläistä perinteistä joulun aikaa vietetään, lahjoja tutkitaan, lautapelejä pelaillaan ja herkkuja mässätään.
Jeps, mutta Menni kaipaa nyt unille pääsyä, menee hermot lattialla. Ja sit me syödään miehen kanssa pitzat :)
- Dumle ja Menni ~3kk - (2909)
ihan kivasti kuitenkin vaikka meilla aina menee liian myohaiseen ruokailut ja lahjat!
Eilen sitten lapset vasta saivat nauttia uusista lelu leikeistaan ja katselivat uusia dvd filmejaan.
Alli sai raivokohtauksen jo yhdeksalta kun yleensa younilleen jo silloin menee ja vieraassa paikassa oltiin, mutta palautui sitten eilisen paivan aikana; tosin oltiin 3kk piikilla (taalla jo toinen piikki) ja tuli siita aikas kipeeksi.
Tama paiva on menny palautuessa.
Uuden vuoden aatto sitten vietetaankin kotosalla tana vuonna, oikein iloissani olen siitakin! Kun joka vuosi ollaan jatetty lapset kotiin ja menty kahdestaan viettamaan hotelli-illallista, niin vaihtelua nainkin pain.
Eipa taalla oikeestaan muuta, vielakos kaikki ovat jouluvieraisilla?
Voikaa hyvin
t. levinia ja Alli (10.9.) seka nelja muuta riiviota
Täällä taas...
Joulu meni mukavasti. Oli kiva emmännöidä aattona edes hiukan. Anoppi oli luonamme ja joulupukki kävi tietysti. Tänä vuonna lahjojen määrä oli hillitty. Onneksi. Tytöt saivat prinsessa barbiet, joita olivat kovasti toivoneet. Sekä legoja, askartelutarvikkeita ja pari kivaa peliä. Loput lahjat olivat vaatetta. Hienoa, ettei kotiin tule lisää joutavaa roipetta.
Ennen joulua vauva sai jonkun allergisen reaktion. Kasvoihin, rintaan ja jalkoihin ilmestyi kuivaa ja punaista ihottumaa. Onnneksi poika oli hyväntuulinen oma itsensä. Silti minun joulumieli katosi kertalaakista. Heti aloin maalailla seinille ties mitä piruja. Olin syönyt edellisenä päivänä tonnikala-äyriäis-pizzan ja luulen että siitä reaktio tuli. Nyt ihottumat on lähes parantuneet. En syönyt joulupöydästä lainkaan kalaruokia. Toivottavasti aiheuttaja oli tuo kala tai äyriäiset. Ne olisi helppo välttää tulevaisuudessakin. Aloitin ruokapäiväkirjan pitämisen jotta tulevaisuudessa olisi helpompi jäljittää mokomat reaktiot.
Sitten tänä aamuna olimme sairaalassa. Niskassa olevaa pattia ryhdytään hoitamaan noin puolivuotiaana. Pattiin ruiskutetaan nukutuksessa bakteerliuosta. Bakteerit aiheuttavat tulehduksen ja kuumeen ja näiden pitäsi sitten kuivattaa patti pois. Kuulostaa omituiselta. Tätä hoitotapaa on kuulema käytetty kymmenisen vuotta ja tays ja Tukholman Karoliininen sairaala ovat tämän pioneereja. On kuulema parempi tapa poistaa patti kuin leikkaus. Leikkauksessa ei ole varmaa saadaanko kaikki kerralla pois ja jos " virheellistä" kudosta jää niskaan se voi alkaa kasvaa uudelleen. Patti itsessään on jotan geneettistä alkuperää eikä sitä mikään ulkoinen (esim. syömiseni raskauden aikana) ole voinut aiheuttaa. Huh huh! Nyt sitten aloitan henkisen valmistautumisen tuohon operaatioon, joka vaatii muutaman päivän sairaalahoitoa ja joudutaan todennäköisesti tekemään muutaman kerran. Mutta asia etenee. Täytyy kaivaa esille eräs artikkeli joka käsittelee tätä hoitotapaa ja lueskella sitä että tiedän vähän ennemmän minne ollaan menossa.
Nyt pieni mies kitisee lattialla.
Voikaa hyvin.
Kiva että Leviniakin olet taas langoilla.
terv peikkoäet ja APJ 1.10.
juu, ma hairikoin taas oikein vanhan tavan mukaan!!
Keitas taalla nyt sitten viela pyorii mukana aktiivisesti, oisko jotain listaa laittaa talle kaukomaitten kadonneelle etta pysyisin teravana mukana naissa jalkipolvissakin! Josko joku laittais jotain etta kumpi tuli ja mita nimea saivat?
Mites teitin n. 3 kuukautiset nyt osaavat? (heh taas saa sitten arista ' paremmuudesta' heh) ei vaan, niinku jo aikasemmin todettiin etta jkainen rytmillaan etenee, mutta sen oon huomannu etta kun on useampia lapsia perheessa vauva kehittyy nopeemmassa tahdissa! Pakko kai senkin on paasta geimeihin mukaan...
Meitin Alli punnertaa sitterissa istumaan jos on liian makuuasennossa istuin; ja yrittaa kaantya selalta mahalleen; seka punnertaa mahallaan ollessa jo kadet suorina seka ' tokkii' eteenpain etta kun laittaa ihan sangyn peralle on paa hetken paasta toisessa laidassa. Mulla kyl on kaikki likat kontannu jo 5 kuisena, joten ei taa sen kummempi pakkaus ole! Syodaan jo kiinteitakin, melkein kuukauden olen antanu perunaa ja porkkanaa, kun maitopulloja alkoi menna liian tiuhaan tahtiin. Lastenlaakarikin oli sita mielta etta kun yli kuukauden on juonu muuta ku aidinmaitoa on ihan valmis jo kiinteita maistelemaan pienissa erissa. Omppuakin maisteltiin, mutta siita tuli ilmavaivoja, aitinsa tytto kun mullekaan ei omena sovi. Pitais kai koettaa banaania...
Mutta uutta vuotta odotellessa!
t. Levinia kera Allin 3kk 18pv
Joulu meni tänäkin vuonna ihan liian nopeasti! Oli ihana ja tunnelmallinen joulu. Vaikka tänä vuonna murhetta oli aika laillakin. Paria päivää ennen joulua pikkusiskoni soitti että hänen miehensä muuttaa pois ja he eroavat. Uskomattoman kurja fiilis siskon takia ja tietenkin heidän pikkuisen poikansa, mutta ehkä pidemmällä tähtäimellä näin kuitenkin on parempi. Mies kun ei kuulemma enää tahtonut olla yhdessä ja elää lapsiperheen arkea. Mulla olis tästä asiasta ja tällä hetkellä siitä kaverista paljonkin sanottavaa, mutta jos sisko kultanikin käy täällä joskus lukemassa niin en sano. Ketkä mut ja mun tyylini teistä jo tuntevat niin tiedätte kyllä. Toki tästä kaverista pidin kovasti, mutta tällä hetkellä ei ole mitään hyvää sanottavaa miehestä joka hylkää perheensä ja täysin puun takaa. Sisko harkitsee nyt muuttoa Tampereelle, mutta mä toivon kovasti että hän jäisi näille seuduille silti. Toisaalta autolla pääsee ja junat kulkee. Tärkeintä nyt on että hän pysyy kasassa ja saa elämänsä uuteen järjestykseen. Pojan kanssa hän kyllä pärjää aivan mainiosti kahdestaankin! Ja mukavaa meillä oli jouluna kaikesta huolimatta.
Lisäksi eilen nukkui pois 96 vuotias " isotätini" . Surullista sekin, vaikka helpostus kaikille tietenkin koska hän oli jo todella huonossa kunnossa. Jouluna onneksi hän oli sen pienen hetken tajuissaan ja järjissään että tunnisti mut ja näki Lukan. Mun mielestäni on kamalaa miten eutanasia voi olla kielletty suomessa.
Uutta vuotta vietetään ihan kotosalla ja koiraa varten on jo hankittuna rauhoittavat pilllerit. Koira parka kun viime vuonna liiskautui eteisen ovea vasten eikä me saatu sitä edes pissalle vietyä. Tai siis kannettiin piski kyllä pihalle, mutta se repi itsensä hihnasta irti ja vain tärisi ovella. Kiva kiva, toivottavasti tropit auttavat.
Mulla on itselläni ihan tajuton kurkkukipu ja nyt sittten toivotaan ettei se tarttuisi Lukaan. Luksu ei ole enää ollut ihan niin äksy, joten rokotusten vaikutus on helpottanut ja toinen juttu oli se, että pojalla tais samaan aikaan lisääntyä taas sapuskan tarvekin koska ruokaa on mennyt nyt enemmän ja jäpikkä on ollut tyytyväisempi taas.
Kiinteistä on annettu nyt peruna-porkkana sosetta, maissia, päärynää ja nyt opetellaan luumuun. Piti kyllä ottaa kukkakaali mutta se ei meidän herran suussa maistunut sitten ollenkaan hyvältä! Maissi menee ahmimalla, mutta kukkakaali tulee saman tien irvistysten kerä ulos. Ja tietty noi hedelma/marjasoseet on ihan pop. Lisäksi illalla ollaan maitoon sekoitettu perunaporkkana velliä ja Luka nukkuu nyt sitten 21-5.30, syö tuolloin ja herää uudelleen n. 8.30. Että suosittelen tuota velliä kovasti! Jouluna poika nukkui viel paremmin kun meillä oli vain vaunukoppa sänkynä. Eli siis turvallisen ahdas. Nyt on kotona pinniksessäkin sellaiset viritykset että ei voi muuta kun nauraa. Mutta pääasia että nukkuu.
Nyt pitäskin alkaa sitten siivoamaan kun poika on päikkäreillä parvekkeella. Blaah kun ei yhtään huvittaisi. Vaan ei auta kun alkaa toimimaan, ei ne tuosta katoa itsekseenkään. Onneksi mieskin on lomalla keskiviikkoon asti niin ei tarvi yksin touhuta.
No niin, nyt mä lopetan vihdoin. Ja kiva muuten kuulla Leviniastakin piiitkästä aikaa!!
Colis ja Luka 3 kk ja risat (20.09)
Meillä on mies ollut jo kahtena päivänä töissä...jäi tuo joulu sillä vähäseksi, mutta minkäs mahtaa...kauppaan on pakko saada ruokatavarat vietyä, että ihmiset saa mahansa täyteen. Heh! Nyt on mies kuljettanut monta rekka kuormallista sipsiä, limsaa ja ilotulitteita...
Meidän Sonja 3kk ja 2vkoa ei osaa vielä kääntyä, mutta yritys on kova. Sylissä ei halua maata...istumassa tai seisomassa vaan pitäis olla. Neiti jokeltelee ja " kiljahtelee" riemuissaan kun sisko ja veljet juttelevat hänelle.
Perunaa on maisteltu nyt 5 päivänä ja pian kokeillaan porkkanaa. Päärynää aattelin kohta myös kokeilla.
Ankean harmaa ilma!
En olekkaan moneen päivään ollut täällä, joten I`m back!
Joulu sujui oikein mukavasti, oli tosi ihanaa. Meni tosin taaskin liian nopeasti.. Tänään oltiinkin sulattelemassa joulu herkkuja Serenassa, äitini oli Mikoa hoitamassa. Siellä kun lutrasi viisi tuntia, luulisi muutaman kalorin palaneen.. Noh, kohtahan on uusi vuosi, taas syödään hyvin. Meille tulee tulloin vieraita ja tehdään tortilloja, saa kinkku väistyä.. =)
Ja suklaata.. Sitä tuli monta kiloa lahjaksi.. Voih! On se niin hyvää, mutta mutta...
Mutta eipä täällä kai sen kummempia, kaikki hyvin..
Piiu ja Miko (23.8)
Joulu meni nopeasti, mutta oli ihana kun oli pitkät vapaat koko perheen kanssa. Tuli syötyä hyvin (sitä suklaatakin ihan uskomattomia määriä ;) ) ja kierrettyä sukulaisia. Nyt sitten ollaan käyty hieman alennusmyynneissä ja nautittu vielä vapaista, kun miehellä uuteenvuoteen asti lomaa. Tuo sukulaisissa kierteleminen oli tänä vuonna kyllä tosi rentouttavaa kun oli lapsille leikittäjiä ja sylissäpitäjiä niin sai itsekin rauhassa syödä.
Ikävä kuulla, että Coliksella oli ollut myös ikäviä uutisia, mutta onneksi ilmeisesti joulu kuitenkin oli ollut mukava.
Mukava kuulla Levinian kuulumisa ;)
Meillä neiti löysi joulupäivänä peukkunsa ja on nyt sitten siitä asti lutkuttanut sitä onnellisena. Olen itse kahden vaiheilla, koittaako opettaa syömään tuttia vaiko antaa imeä peukkua? Miten teillä muilla? Onko lapset huolineet tutin? Tutista olisi tietysti sitten helpompi luopua, kun sen aika on, mutta toisaalta peukku kulkee aina mukana ja äidin ei tarvitse keskellä yötä nostella pudonnutta tuttia. Aika jännä huomata, että esimerkiksi isovanhempien mielipiteet menee tässä asiassa ristiin, toisen mummon mielestä tutti ehdottomasti parempi ja toisen peukku.
Meillä esikoinen ei yrityksistä huolimatta koskaan huolinut tuttia, muttei myöskään alkanut syödä peukkuakaan. Kuopuksella taas selkeästi kovempi tarve imeä jotakin. Tuttia ei juurikaan olla tälle toiselle edes vielä tarjottu. Huomaan kyllä, että kun on tutti tai peukku, niin on suhteellisen helppoa tuo nukuttaminen ja esimerkiksi kaupoissa oleminen, mutta jotenkin jo esikoisen kanssa totuin siihen, että noita kumpaakaan ei ollut. Tällaiset mietinnät siis täällä meillä ;)
Uudeksi vuodeksi suunnataan kavereille, joilla suht samanikäiset lapset ja tarkoitus olisi tulla vielä yöllä kotiin. Mulle tuo ajaminen ei ole mikään ongelma, kun imetyksen vuoksi en kuitenkaan varmaan juuri joisi kuin lasin viiniä.
Mukavaa Uutta Vuotta kaikille!
Unikko ja Iisa 3kk
Ei varmaan kovin extremee tule olemaan monellakaan.
Colis - Musta on ollut ihana huomata miten teidän vauva-arki on ottanut aivan toisen tuntuisen suunnan, sitten alku taipaleiden jälkeen.. Silloin tuntu et Lukalla oli masuvaivoja ja unien kanssa ongelmaa. Ihanaa kun teillä menee nyt niin hianosti :) *taputtelee olalle*
Unikko - Mietit sitä peukkua. Juupa Juu, taitaa löytyä monta mielipidettä :) Me ollaan ihan satunnaisesti tuttia kokeiltu, mutta ei huoli, ei edes ymmärrä mitä sillä kuuluis tehdä. Esikko oppi tutille n. 2 kuisena. Kummityttöni 9kk oppi peukalolle ja sillä tiellä on, hänellä atopiaa ja peukalon imemisestä puolet nyrkistä ihottuman peitossa :/ Mutta ei tuttiakaan huoli. Neuvolasta heille oli sanottu että kyllä siitä peukustakin eroon pääsee. Tosin voi olla että vaikeamman kautta. Mutta minkäs teet kun tuttia ei huolita ;)
Niin ja Menni jos jotain haluaa lutkuttaa, laittaa koko nyrkin suuhun. Nukkuakseen yleensä ottaa harson käsiinsä ja painaa pään sen sisään.
Hei, meilläkin on opittu uusia taitoja - Varmaan tämä 3kk sellainen " herkkyys ikä" uusille taidoille. Eli lelut Menni oppi pari päivää sitten ottamaan käteen. Taito on jo harjaantunut niin ettei mene sekuntiakaan, kun lelun saa käteensä. Ja kiepsahdellaan silloin tällöin masulleen. Se taito kyllä on vielä vähän sattumanvaraista, lähinnä apinanraivolla vääntää itsensä väkisin ja silloinkin jää käsi alle, mutta kuitenkin menee :) Kukas se siitä naureskelusta mainitsi (Risella?). Se hoksastiin myös tänään, kiljuu ja nauraa etenkin isosiukulle. Selällään ei meilläkään olla enää aikoihin viihdytty, sen lopetti jo ihan 4 viikkoisena.
Uusi vuosi taidetaan viettää siskon luona, kun molemmilla näitä pikkuisia. Ja siellä pääsevät isommat lapset miesten kanssa paukuttelemaan raketit. Mutta eiköhän meidän uuden vuoden vietto pääty jo ihan alkuillasta :)
Nyt olis aika käydä jo unten maille. Menni meni jo 8 jälkeen yöunille, joten tiedossa aikainen aamu.
- Dumle ja Menni 8 tunnin päästä 3kk ;)
vaan istua ihmettelen netissa! Alli alkaa jo hiukan hermostua sitterissa, joten ihan pikaiseen...
Ma oon niita jotka ehdottomasti ovat tutin puolestapuhujia; kun sen huolii niin parempi vaihtis, mutta jos ei niin ei! Eli mitaan stressia en ota asiasta! Mulla on ollu esikko kauhee tutin imija, seka nelonen! Kolmonen ei huolinu ollenkaan (kun sen tutti oli tallanen kaveleva versio) ja kakkonen soi nippanappa nukahtaekseen ja vierotti itse itsensa siita 6kk iassa. Sallin esikon ja nelosen tutin ainaisen mussutuksen aina 2 1/2 vuotiaaks kun en heita imettany ollenkaan, tuntui etta se imemisen tarve oli suurempi, ja sen saalista heille sallin, heh hee...
Nyt Alli myos hinkkaa ikeniaan lahinna peukullaan, mutta kylla nuo rystysetkin kelpaavat- ja kuola lentaa!!! Sekin on vaihdellut vahan joka likalla tuo kuolaamisen maara! Enemman on mun ne likat kuolannu jotka on hampaita tehneet aikasin (kakkosella alahampaat jo 3kk iassa!); muut on ' normaaleja' eli tuolloin 6 kk tietamissa.
Siis Alli syo kylla tuttiakin, ja yolla kerran se pitaa laittaa, etta saan younia hiukan pidennettya, muuten kylla sylkasee ite sen pois nukkuessaan.
Mutta rauhallisia ovat tutinsyojat noin yleisesti, joten ' ihmisten ilmoilla' lapsen saa pidettya ' hiljaisena' jos on tarvis.
Makin voisin jotain lisata noihin kiinteisiin kai jo kun kuukausi ollaan jo syoty yhta ja samaa. Iltavelli ei ollu hyva idea meilla, tuli enemman ilmavaivoja yoks; lounas on paras aika ruualle meillapain. Mutta taidan painua keittiohommiin (plaah)
Voikaa hyvin
-levinia ja Alli 3kk19pv -
ja niin se joulu taas meni. Oltiin aatto ihan rauhassa. Aamupäivällä käytiin mun vanhemmilla saunomassa ja syömässä. Muuten oltiin kotosalla. Iltasella mies kävi pukkeilemassa mun serkun luona.
Colatoffeelle haleja. Ikäviä uutisia sulla oli ollu joulun tienoilla. Olen kyllä samaa mieltä kanssasi eutanasiassa.
Unikko kyseli tutista ym. Meillä syötiin ensimmäisen kuukauden aikana tuttia, mutta sitten se yhtäkkiä unohtu ihan täysin ja nyt eii huolita kirveelläkään vaikka kuinka yritetään. Imemisen tarve on kova ja oma peukku onkin ykkönen tai meilkeinpä ihan mitkä sormet tahansa. Muuten tolla tutin syömisellä ei ois väliä, mutta kun Vesli pitää mua tuttina. Ja mä en jaksa sitä. Viime yökin oli kamala kun herättiin tunnin välein ja tissi piti saada suuhun tai tuli kauhea huuto. Nyt mulla onkin nännit niin kipeät et ei imetyskään taho onnistua. Joten rakkaat ihanat sissit, jos teillä on ratkaisua tähän niin otan todella kiitollisena vastaan!!!!
lelutkin alkavat pysyä hyvin käsissä. tai oikeestaan kaikki pitää saada vedettyä itelleen ja suuhun. Tänään oli vuorossa aamun lehti jota koitin lukea... Vielä ei käännytä ympäri, mutta mikäs kiire tässä on.
perunaa ollaan syöty jo viikon verran ja eilen otettiin luumu mukaan, kun maha toimii niin hitaasti nykyään. Kakka tulee vain noin 3-5 pvän välein. Onko normaalia ja onko näin harvasta välistä haittaa kun syödään jo soseita? Ja kuinka paljon te annatte kerralla soseita ja annatteko useemmin kuin kerran? Meillä annetaan kerran päivässä ja kohta ajattelin ottaa iltavellinkin mukaan. Oisko riisi vaii maissivelli parempi?
Mulla alkaa stressi ja masis iskeä. Viikon päästä mies on jo egyptissä... Pelottaa ja kauhistuttaa varsinkin jos samanlaiset yöt jatkuvat. Kuinka tulen jaksamaan. Varsinkin kun poikaa ei voi yökyläänkään antaa välillä, kun ei suostu nukkumaan ilman tissiä. Omassa sängyssäkään ei nuku kuin ekan 1,5-2 h tunnin pätkän. sen jälkeen täytyy päästä viereen tai tulee iso huuto. Ja edelleen täälä heräillään 1,5-2 tunnin välein koko yö. Ja mä vähän pelkään et meno jatkuu meidän tuurilla aina tuonne vuoden ikään asti....
Välillä mulle tulee tunne että vois sen toisen tehäkin joskus, mutta taas viime yönä oli vain mielessä, et miten uskallan, jos toinen nukkuu samalla lailla kuin Vesli. En tarkota tällä puheella et olisin jotenkin kyllästyny vauvan hoitoon ym. Tahtosin vain välillä saada nukuttua kunnolla yöt. olisi vaikka 3 tunnin välein syötöt, mut 4-5 syttöä yön aikana on aika paljon! Päivisin Vesli (onhan se tietenkin öisinkin) on oikea hurmuri. Hymyilee, jokeltelee ym koko ajan. On niin syötävän sulonene et aamusin vaikka ois kuinka väsynyt niin tämän mamman väsymys kaikkoaa kun poika antaa valloittavan hymymsä mulle tai nauraa kihertää. On se vaan niin ihana!
Mutta miten ihmeessä me pärjätään ilman iskää 7 viikkoa! Mulla on jo valmiiksi kamala ikävä. Ensimmäiset päivät mulla menee varmasti itkiessä.Nytkin itku tulee heti kun vain ajatteleekin asiaa. Viime yönäkin valvoin pari tuntia kun mietein asiaa. Tällä hetkellä toivon et mihen ei tarvi tehä kovin kauaa noin pitkää duunia, mut ei auta valittaa kun pääasia on et töitä on.
anteeks kauhea valitus teksti. Pakko saada purkaa itteensä. Miehelle en näin viime päivinä viihtis purkaa pahaa oloani. Tahtoo vain nauttia näistä päivistä.
Mutta nyt taitaa vesli heräillä. Täytyy mennä laittaan potut valmiiksi.
Uma + Vesli 14 vko
Tässä heti alkajaiseksi kaksi kuvaa Oliviasta 4kk!
Olkkarin matolla mahallaan leikkimässä, tyttö jaksaa jo pitkiä aikoja touhuta mahallaan ja tykkää siitä kovasti :)
http://www.aijaa.com/v.php?i=1371675.jpg
Tonttutytöllä kaikki lelut menee suuhun ja taitavasti siirtyvät toisesta kädestä toiseen. Huom. ilme :)
http://www.aijaa.com/v.php?i=1371713.jpg
Joulu oli ja meni liian nopeasti näin minun näkövinkkelistäni katsoen kun jouluihminen olen...ihanaa perheen yhdessäolon aikaa kuitenkin vietettiin ja sukuloidakin ehdittiin. Anoppikiintiö on kylläkin nyt täynnä vähäksi aikaa ;) heh, heh.
Uusi vuosi otetaan vastaan tutussa porukassa muutaman ystäperheen kanssa, menemme kyläsille ja samalla juhlimme Olivian kummisedän nelikymppisiä. Minä olen kuskina, kuinkas muuten :) Ehkäpä lasillisen punaviiniä kuitenkin alkuillasta nautin ja ehkä saunaoluen, mutta eipä sitten muuta voikaan. Meillä kun isommat lapset ovat jo noin isoja ja heillä siellä ikäistänsä seuraa myös niin menee varmasti ihan tuonne aamuyön tunneille kotiutuminen...saas nahdä häivynkö Olivian kanssa " bileistä" jo aiemmin ja muut saavat sitten tyytyä taksiin :)
Palaan kohta typykkä heräsi...
Juu, kommentoidakin piti...
Peikkoäet, hyvä juttu, että Asmon asia edistyy. On se hienoa, että Suomessa pikkupotilaille järjestyy suht nopeasti toimenpideajat ja saavat hyvää hoitoa. Minäkään en ole koskaan kuullut vastaavasta hoitotavasta, mutta enpä työskentelekään lasten erikoissairaanhoidossa. Mielenkiintoinen hoitomuoto ja varmasti tehokas, koska noin pitkään ovat ilmeisen menestyksellisesti tuon tyyppisiä ongelmia hoitaneet. Kaikki menee varmasti hyvin. Tsemppiä sinne koko perheelle!
Unikko pohti tutti vs peukku asiaa. Onkohan tuohon edes olemassa yhtä oikeaa vastausta...taas kerran :). Ehkä itse yritäisin totuttaa Iisaa tuttiin, koska väistämättä minullakin tulee mieleen ajatus, että peukalosta vierottautuminen voi olla työläämpää sitten myöhemmin. Toisaalta kukaan ei voi tietää etukäteen, vaikka tyttö itse sitten helpostikin jättäisi peukalon imemisen vanhempana pois. Mene ja tiedä, mikä sitten olisi parasta...? Toinen visainen kysymys on se, että miten lapsen saa tottumaan tuttiin, jos ei sitä huoli...?Meillä Olivia imee tuttia ennen nukahtamistaan ja myöskin joskus nälän ja väsymyksen yllättäessä tutti toimii hetken aikaa lohdukkeena, kunnes äiti on saanut rintansa esiin, jolloin neiti riemastuneena sylkäsee tutin pois. Kun Olivia on syvässä unessa, tutti tipahtaa pois, eikä neiti sitä oikeastaan kaipaa etenkään yöaikaan. Päiväunillaan uni ei ilmeisesti ole aivan niin syvää, jolloin saattaa välillä unissaan itkeä, mutta rauhottuu heti, kun tutti on suussa.
Olivia tosiaankin täytti sen 4kk kaksi päivää sitten, mutta edelleen menemme täysimetyksellä. En ole katsonut tarpeelliseksi aloittaa kiinteiden tarjoamista, koska tyttö kasvaa hyvin äidinmaidolla. Olen jopa miettinyt, että aloittelisin vasta 5-6 kk iässä, jos maito riittää. No, se jää nähtäväksi. 4kk neuvola on ensi viikolla, joten silloinkin sitten ollaan kasvun ja muun puolesta viisaampia.
Coliksella oli ollut ikäviä tapahtumia perhepiirissä. Pahoitteluni. Osanottoni sukulaistädin poismenosta ja voimia siskollesi uudessa elämäntilanteessa! On sääli, että nykyisin yhä enenevässä määrin tapahtuu eroja sen takia, että ei jumpi kumpi vanhemmista ei jaksa kantaa vastuuta perheestä ja ei kestä lapsiperheen arkea. Surullista.
Kiva oli lukea myös pitkästä aikaa Kaylightin kuulumiset, ihana kuva oli Wiivistä :). Kuten myös Dumlen Mennistä. Näyttää siltä, että tyttö lähtee pian konttaamaan :). Dumle oli myöskin saanut mieluisa lahjoja, nyt himoleipurin on hyvä pyöräytellä taikinat milloin vain. Ihana anoppi sulla.
Kiva, kun Levinia on back to business ja muutkin ovat aktivoituneet.
Umalle, hurjan paljon jaksuja sinne! Toivotaan, että Vesli löytäisi tutin nännijesi sijasta. Yritä vain tarjota ahkerasti sitä tuttia, jospa joskus huolisi...
Haikarapolska kera Olivian 2708
Odottelen että neiti heräisi päiväuniltaan kun on nyt jo 4h vetänyt unia tuossa terassilla,taitaa maittaa unet pikku pakkasilla (-11c on nyt).Muuten on tosi heikosti päivä unia nukkunut vain pieniä pätkiä mutta joulupäivänä ja junassa tapanina nukkui 19-02.00 yhteen putkeen.Taitaa tuntua vauvasta mukavalta keinutteleva junan vaunu.
Kiva kuulla tosiaan leviniasta:)
Ihania kuvia taas:)))on noi niin söpöisiä.
Voisin laittaa Aadasta kanssa vaikka kuvan,joka on eilen otettu.
http://www.aijaa.com/v.php?i=1372163.jpg
Tuossa neitokainen katselee pukin tuomaa Perhonen-pehmokirjaa.
Aada oppi nyt kunnolla jouluaattona kääntymään selältä mahalleen,leluista ottaa kiinni ja suuhun ne sitten päätyy niinkuin nyrkki ja usein molempia nyrkkejä lutkuttaa.Käsillä ja jaloilla tarrailee " jumppa" lelunsa leluihin ja pyörii selällään ympyrää.
Hiihtämässä oon käynyt vasta vähän mutta isommat tytöt hiihtelevät paljon.Illalla paistetaan tuossa kodassa makkaraa ja lettuja.Nyt kuuluu ääntä..palaan myöhemmin:)ja luen tarkemmin teitin kuulumisianne.
Mukavaa päivän jatkoa:)
Aada 0609
Nytpäs ollaan jo hiukan aktivoiduttu, monella rintamalla! Kiva!
Unikko pohti tuttia. Minäkin olen miettinyt samaa, mutta miten ihmeellä saadaan lapsi syömään tuttia jos hän ei sitä halua! Mieluummin antaisin tutin kuin nyrkin. Asmolla on kädet punaisella laikulla nyrkin syömisestä. Pitänee vielä hankkia pari erilaista tuttia. Kahta sorttia ollaan jo kokeiltu.
Coliksella oli ikäviä uutisia. Erot on aina ikäviä, mutta kyllä on surullista kun pikkulapsiperhe hajoaa. Itse olen sitä mieltä että arki on juuri parasta lasten kanssa. En ainakaan minä haluaisi elää lasteni kanssa pelkkää särkänniemeä. Paljosta jää sisaresi mies paitsi, kun eroaa perheestään. Niin ja harmi ettet voi kirjoittaa suoraan mitä ajattelet! Olisi varmasti viihdyttävää luettavaa! ;)
Uma, mitenhän sinua piristäsi. Onneksi aika kuluu todella nopeasti lapsen kanssa. Yritä mennä yksin jäätyäsi kaikissa asioissa siitä mistä aita on matalin ja levätä ihan joka kolossa missä vain voit. Se on nyt tärkeää, että pysyt koossa tämän ajan.
Mitähän vielä. Ihania kuvia vauvoista. On jokainen sitten omanlaisensa söpö.
On tämä jännää. Haikarapolskankin Olivia täytti jo 4 kk ja meidän ukko ei ole vielä kolmea kuukautta. Samaa mietin kun Miko täytti 4 kk.
Asmo sai taas ihottumat kasvoihinsa. Jätän siis maidon pois ruokavaliostani. Meille tulee vieraita ja minä itse saan syödä vissiin muumi-keksejä. No, pitää vaihtaa ruokajuomaksi punaviini! Jos se vähän lohduttaisi. Voi kun pysyisi nuo oireet kurissa maidottomalla ja kalattomalla ruokavaliolla ja voisin jatkaa imetystä ainakin puolivuotiaaksi. Sitten voisi aloittaa sopivien ruoka-aineiden metsästyksen. Ei houkuttele apteekin erityismaitokorvikkeet. Olikos muilla kuin Fiialla allergisia lapsia?
Nyt pöytää kattamaan.
terv peikkoäet ja APJ 1.10
Tervehdys taaltakin! Minun elamaani ei kuulu mitaan erityisen mullistavaa, tata aitiysloma-arkea vain, josta nautin vaihtelevasti. Milloinkas te muut olette muuten menossa takaisin toihin? Mina toukokuussa.
Uma, pohdit jaksamistasi miehesi matkan aikana. Tsemppia sinulle! Itse olen huomannut, etta ero on monasti jopa vaikeampi etukateen pohdittuna kuin sitten varsinaisesti koettuna, jostakin ne voimat sitten vaan tulevat. Itse satsaan monasti miehen poissaollessa ystaviin, kayn vierailla tyttokavereiden kanssa (monasti koko paivan), ja valilla tyton ollessa jo isompi (ennen vauvaa siis) otin lapsenvahdin ja lahdin ulos. Mutta eniten piristi tyttokavereitten seura. Joskus tein myos niin, etta lahdin viikoksi aidin hoteisiin miehen ollessa matkalla.
Pikku-Samimme tayttaa siis 1.1. kolme kuukautta. On reilut 7 kiloa painava ja 64 cm taisi olla pituus. Yot menevat yhdella tai kahdella syotolla, ja nukkuu sitten heti syoton paalle. Kaikenkaikkiaan tyypillinen yo voi olla, etta nukkuu tissille (tama tapa kylla on) klo 21-22 aikaan, sitten yksi tisu klo 3, toinen klo 5 (joo, arsyttavan lyhyt vali) ja sitten aamutisu klo 8. Ja sitten saattaa nukkua viela sinne aamukymmeneen... On sitten hereilla kolmisen tuntia, ja nukahtaa klo 13-14 iltapaivaksi, valilla 4-5 tunnin unille, jonka aikana kayn usein ulkoilemassa. On sitten illalla hereilla nelisen tuntia. Hereilla ollessaan rauhallinen ja hymyileva vauva, tosi sopolainen ja hurmuri.
Arsyttaa, kun mulla on jo toiset kuukautiset synnytyksen jalkeen. Nain ne vaan alkoivat esikoisenkin jalkeen nopeasti. Olisin mielellani viela odotellut. Just nyt alkamassa, ja vasynyt olo.
Todennakoisesti odottelen kiinteiden aloittamisessa viela ainakin kuukauden tai kaksi, vahan riippuen siita miten vauva kasvaa. Mulla kun on niin reilu maidontuotanto, ainakin toistaiseksi vauva on saanut hyvin vatsansa tayteen. En nae mitaan syyta kiirehtia kiinteita, jos menee taysimetyksella nain hyvin. Sen sijaan haluaisin ottaa valilla kayttoon myos pullon, niin etta voisin joskus kayda jossakin muutenkin kuin kiirehtien.
Tultiin juuri sisälle ja tytöt ovat saunomassa ja iskä Aadaa nukuttamassa.
Coliksella kurjia kuulumisia joulun alla.osaanottoni isotädin pois menon johdosta!Eutanasiasta olen kanssasi samaa mieltä!!Parantumista myös sinun kurkkukipuusi.
Uma.On varmasti tosi haikeat fiilikset kun mies on taas niin pitkään pois.Eipä tässä muuta voi kun toivoa sinulle jaksamista ja sukulaiset ja ystävät aina hätiin kun omat voimat ei riitä ja muutenkin että pääset vaikkapa kävelylle yksinäsi.eikös äitisi tai anoppisi asu siinä lähellä onneksi.
Peikkoäet.hieno homma että näin nopeasti lähtivät asiat patin suhteen etenemään.Kummalta kuullostaa minustakin tuo hoitokeino mutta kyllähän lääkärit tietävät miten toimia.Vanhemmille varmasti rankempaa kuin lapselle tuo toimenpide,mutta onneksi ei kuitenkaan ole mistään vakavasta kyse ja patti saadaan varmasti pois.
Tutti vai peukku,jos multa kysytään niin tutti.Meilläkin on aika ajoin alkanut eksyä myös peukku suuhun mutta se korvataan pikinmiten tutilla.
Mutta nyt taas mentävä.
see u later:)
Hyvat Joulut kaikille ja avasin taman jos taalla joku seikkailisikin netissa nain valiviikolla...
Mulla nelja viidesta on hereilla, osa katselee piirrettyja osa muuten vaan hiippailee huoneesta toiseen! Esikko viela vetelee hirsia, hyvauninen kun on, heh. Sitten aloitetaan viela pikku pipariurakka; miten niin jai viime tippaan. Mutta kun meilla joulujuhlat ovat vasta illalla, niin taa aamu menee ihan jarjestellessa paikkoja.
Toivottavasti jokaisen joulu on rauhallinen ja matkat turvallisia!
Voikaa hyvin
t. Levinia x5 tyton.