Miten muut eroperheet vietätte taaperon synttäreitä?

Olisiko mitenkään mahdollista, että kääntäisit OMAN ajatusmaailmasi " ex-appivanhemmista" lapsesi " isovanhempiin" ? Eli näe ne ihmiset lapsellesi tärkeinä ja arvokkaina ihmisinä. Jos mummi, eli ex-anoppi, ei osaa päästä katkeruutensa yli niin se on sitten asia erikseen. Aikuisten ihmisten tulisi kuitenkin kyetä ajattelemaan asiat LAPSEN näkökulmasta.



JA tulevan avokkisi olisi ehkä hyvä olla sujut menneisyytesi kanssa; mikä oikeus hänellä on väheksyä lapsesi isovanhempia/isää?



Itse olen myös taaperoikäisen eroäiti ja joutunut siis asioita pohtimaan.

Viestisi pisti minut miettimään omaa lapsuuttani - vanhempani erosivat kun oli alle vuoden vanha eikä se ollut todellakaan tavallista 60-luvulla.



Kaikille synttäreille on kutsuttu kaikki sukulaiset yhtäaikaa. Paikalla ovat olleet isäni suku, äitini suku ja isäpuoleni suku - sulassa sovussa ainakin päällisin puolin :)



Silloin ei mieleeni koskaan juolahtanutkaan että heidät olisi pitänyt kutsua eri aikaa. Täytyykin muistaa kiittää heitä kaikkia kun olivat niin ajattelevaisia pientä lasta kohtaan.

Minullakin särähti korvaan tämä:



*En voi, enkä halua kutsua Ex-appivanhempiani yhteiseen kotiimme. Ei taida onnistua isinkään kutsuminen. *



Siis lapsesi isä ei ole tervetullut uuteen kotiinne? Siis lapsesi kotiin? Ymmärrän kyllä että eron jälkeen saattaa välit ex-appivanhempiin olla viileämmät mutta asiasta voi päästä yli, ainakin sen verran että lapsella on mahdollisuus olla tekemisissä heidän kanssaan. Ei pieni lapsi ymmärrä aikuisten ongelmia.



Ja jos uusi miesystäväsi ei ymmärrä tätä niin kannattaisi selvittää asiat ennen yhteistä asuntoa.

jos kerran lapsen isä ja isovanhemmat eivät ole tervetulleita lapsen kotiin, niin ehkä sitten isän kannattaisi järjestää ne synttärit omassa kodissaan ja miettiä onko lapsen äiti ja äidin vanhemmat tervetulleita isin kotiin.... saa vähän perspektiiviä kun kääntää asian toisin päin.



Toivottavasti te luotte kodin tulevaisuudessa, johon kaikki lapselle tärkeät ihmiset ovat tervetulleita. Jos välit ovat tulehtuneet tai on käytösongelmia, alkoholismia ym. niin ymmärrän epäröinnin, mutta kuulostaa siltä että sinä aiot move on uuden partnerin kanssa ja lopusta tulee sitten historiaa. Ei kaikkien tarvitse olla big happy family, mutta kannattaa vähän miettiä asioita eteenpäin ennenkuin tekee päätöksiä ja sulkee ovia lopullisesti, joitain asioita on sitten vaikea peruuttaa.

Vindille muistelen itse omien vanhempieni eroa. Alkuun mahtuivat eron jälkeen saman katon allekin, mutta äidin uuden miesystävän myötä eivät voineet vanhemmat olla samassa paikassa yhtä aikaa. Myöhemminkään edes juhliini oman kattoni alle (ei siis kummankaan vanhemman kotiin) ei voinut kutsua äitiä ja isää yhtäaikaa. Itse tunnen tälläisiä todella riitaisia eropareja enemmän kuin sellaisia jotka voivat juhlia yhdessä. Saatikka sitten että vielä appivanhemmat yms. sotkettaisiin joukkoon, niin voisi tulla todella jäätävät juhlat (meillä ei vanhempieni vanhemmat kyllä hyväksyneet eron jälkeen näitä ex-puolisoita, kun eivät oikein yhdessäolon aikaankaan tykänneet näistä ihmeemmin). Valitettavan yleistä siis tämä jako avioeron jälkeen ettei kaikki voi olla tekemisissä keskenään. Sitten kun kaikkia ei voi kutsua, niin sumplitaan jotenkin siinä välimaastossa.

toki lapselle on tärkeää, että hän saa viettää synttäreitä sekä isän että äidin puoleisten isovanhempien kanssa, jos hänellä on heihin läheiset välit, mutta en ymmärrä miksi olisi välttämätöntä, että nämä kaikki olisivat samassa tilassa yhtä aikaa..?



Minulla on suuri kunnioitus ihmisten koteja kohtaan ja ymmärrän täysin ettei omaan kotiin halua kutsua ihmisiä, jotka eivät hyväksy itseä, uutta puolisoa tai omassa elämässä tehtyjä ratkaisuja.



Tiedän myös monia perheitä joissa vietetään kahdet synttärit, ja sekös lapsen mielestä on hauskaa ja loistavaa. :)



Mutta jos ap välttämättä haluaa vain yhdet synttärit niin juhlatila, tai jos lapsen isä suostuu niin myös isän kotona vietetyt synttärit, voisivat olla vaihtoehto. Jossain vaiheessa sitten (viimeistään rippi- tai ylioppilasjuhlien kohdalla) lapsi itse kyllä saattaa ilmoittaa uudelle poikaystävälle, että olisi suotavaa suvaita myös isän puolen sukua samassa tilassa.. Rippijuhlia kun ei oikein voi kaksia järjestää, ainakaan samalla volyymillä.



-zel

joka on viettänyt monet synttärit kahdessa paikassa, mutta häihin saatiin sentään kaikki osapuolet yhtä aikaa paikalle...

Hei,



Olen itse avioerolapsi. Mun vanhemmat erosi 70-luvulla, kun olin alle ½-vuotias. Mulla on myös isoveli, viisi vuotta vanhempi. Meillä ei kutsuttu isää tai isän vanhempia mun synttäreille. Äiti järjesti synttärit meidän kotona, ja sitten, jos isä halusi, hän saattoi järjestää toiset synttärit omassa kodissaan, jonne kutsui omat sukulaisensa. Koska se oli mulle ihan normaali järjestely, en edelleenkään osaa nähdä siinä mitään pahaa tai kummallista. Miksei miehesi voisi järjestää toisia synttäereitä omassa kodissaan?