Motivaatiota imettämiseen =)

... äitiys - hyvä ja riittävä sellainen - kiinni IMETTÄMISESTÄ (täys/osittais/taapero/tandem)?



Eikö MIKÄÄN muu merkitse mitään?



Tämän kysymyksen olisin mielelläni kohdistanut muutamalle nimimerkille, mutta jääköön se. Ihmettelen ihmisiä.

mutta ketjun luettuani en voi olla hämmästelemättä sitä, minkälainen äiti täällä solvaa muita paskanjauhajiksi (vrt. emilynin kommentit)? Ei kai vain täydellinen äiti?

Minusta toisen palstailijan mustamaalaaminen on solvaamista.

Eli käytin tuossa ensimmäisessä viestissäni termiä " Tuomitset" . Ehkä tulkitsit sitten sen paskan jauhamiseksi. Olisiko parempi termi sitten " Syyllistät" koska yleensä joka asiassa kirjoitat, että on tekosyy, jos ei tee asioita kuten sinä.

Kuitenkin kyseessä on ihan sama asia: laajenna ajatusmaailmaasi, niin huomaat että se sinun mielipiteesi /tapasi /tekosi ei ehkä olekaan se ainoa oikea.

Kannattaa unohtaa tuo riidanhaastaja Emilyn. Olen vakaasti sitä mieltä, että hänellä on hyvin vähän ystäviä ja huono itsetunto. Katsokaapa kuinka usein tämä " täydellinen äiti" notkuu netissä :)



Rintaruokintaan! Juurikin toisessa palstassa oli aloittaja lukenut uudesta tutkimuksesta, että rintaruokinta EI vähennä allergia riskiä vaan joissain tapauksissa nimenomaan lisää sitä. Siinä oli mainittu muistaakseni niin, että jos äidillä on itsellään paljon allergioita, niin niiden siirtyminen äidinmaidon kautta lapseen on mahdollista.



Tämäkin puoltaa sitä että tutkimuksia tehdään paljon ja niiden tulokset vaihtelevat jatkuvasti. Jokaisen pitäisi luottaa omaan maalaisjärkeensä. Imettää jos pystyy ja imettää niin kauan kuin pystyy tai haluaa. Kyllä minäkin tiedän tapauksesta jossa maidontulo vain loppui ilman mitään syytä. Se on siis varmasti yleisempää kuin mitä luullaankaan.



Omalla kohdallani imetys päättyi siihen, että kävin koulussa pitkiä päiviä ja se heikensi maidontuloa. Oma valinta. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen 3kk imetykseen. Lapsi on ollut tosi terve ja mitään allergioita ei ole. Eiköhän ne geenit ratkaise kaikista eniten!

tandem-imetys tarkoittaa sitä, että imettää sekä vauvaa että taaperoa samaan aikaan. No, ei välttämättä aina samaan aikaan tissillä mutta siis sekä taapero että vauva saavat rintamaitoa. Näin olen ymmärtänyt tämän palstan ketjuista, aiemmin en minäkään tiennyt moista termiä. :)



Tämän palstan imetyskeskustelut ovat tosiaan menneet aivan kauheiksi. En viitsi siihen sen enempää puuttua, joskus olen vastaillut näihin keskusteluihin ja saanut aikamoisen riidan aikaan sekä itselleni pahan mielen.



Hyvän äidin mitta ei ole mitenkään yhteydessä imetykseen. Ei siis mitenkään. Ja kenenkään ei tarvitse perustella korvikkeen käyttöä mitenkään. Äitinä olo on muutenkin niin rankkaa, että lisää vaivaa ei tarvitse ottaa siitä onnistuuko imetys vai ei.



Mukavaa joulun odotusta kaikille!

extremeä, että osuuko tissit imetysten loputtua lattiaan :) vai pelkästään polviin :) heh heh

Milla-79:

extremeä, että osuuko tissit imetysten loputtua lattiaan :) vai pelkästään polviin :) heh heh

Mun mielestäni taas tällaiset jutut eivät yhtään lisää motivaatiota imettää. Vaikka tietäisi, että maidon riittämättömyys on harvinaista, ei siinä tilanteessa tippaakaan auta lukea, mitä mahdollisia häiriöitä vauvalleen aiheuttaa, jos ei pidä tätä nälässä vaan antaa tarvittaessa korviketta.

Monesti kyse on kompromissien teosta: on valittava kahdesta pahasta pienempi.

hukka-79:

Luin viimeisimmästä lääkärilehdestä (nro 48), että vain 1% suomalaisista vauvoista on täysimetyksellä puolivuotiaaksi. Samaisessa lehdessä spekuloitiin, että mitä vaikutuksia voi olla, jos vastasyntyneelle annetaan vierasta lehmän proteiinia eli korviketta. Lisäksi siinä luki, että tämän hetkisen tiedon mukaan lyhyt imetys ja varhainen altistuminen lisäruoalle voivat altistaa neurokongnitiivisen kehityksen häiriöille, allergioille, lihavuudelle ja kroonisille sairauksille (kuten keliakia, sydän- ja verisuonisairauden, tyypin I diabetes).

Oikeasti se on todella harvinaista, ettei maitoa tule tai se ei riitä. Luonto osaa hoitaa homman, mutta viime kädessä meillä äideillä on päätösvalta.

Kaikille voimia imetykseen!

Maitoa on onneksi riittänyt, mutta motivaatio imettämiseen on vaihdellut.. olen imettänyt jo 4 kk ja harkitsin siirtyväni kiinteisiin, mutta nyt sain taas lisäpuhtia jatkaa pelkällä rintamaidolla :)

Siis mä ainakin kaipaisin motivatiota kiinteiden alottamiseen. Kuinka helppoa elämää tää on,kun ei tarvii tehdä soseita ja maistatella eri makuja.Esikoista täysimetin yli 6kk pelkästä laiskuudesta,nyt kakkosen kanssa taitaa käydä samoin. Kumpa oliskin niin,että vois täysimettää vuoden vanhaks ja sit vaan siirryttäis suoraan samaan pöperöön muun perheen kans..:)

Jos joku vetää taas herneet nenään, niin vetäkööt.



Itse en perehtynyt raskausaikana paljoakaan imetykseen, mutta heti synnytyksen jälkeen senkin edestä. Tuo google on kyllä kätevä! Sitä käytin ahkerasti ja näitä palstoja lukeneena näyttää siltä, että monet eivät sitä käytä. Tietoa löytyy paljon. Suurimmat ongelmat tuntuu olevan ne, että usein korostetaan sitä että " sitä ei voi tietää onnistuuko imetys.." vaikka todellisuudessahan se on harvinaisempaa, ettei onnistuisi. Tätä ei auta yhtään mahdollisesti sairaalassa ja neuvolassa alkava lisämaitotuputus turhan päiten (oma kokemus siitä, onneksi oma pää alkoi toimia jo synnytystä seuraavana päivänä) ja joku yleinen omituinen käsitys, että " vauvan pitää päästä maistelemaan ruokia.."



Sitten (palstoja lukeneena) hirveän monet hokee sitä, että maitoni ei riitä, rinnat tuntuu tyhjiltä - halutaanko siinä keksiä joku tekosyy vain että voi lopettaa imetyksen väittämällä, ettei maito riitä.. se käy joskus mielessä, jos perusteluna on esim. se, että rinnat tuntuu tyhjiltä. Siitä tunteestahan sitä tyhjyyttä ei huomaa ja sitten monesti loukkaannutaan, jos erehtyy sanomaan että se ei kerro maidon riittävyydestä.

Emilyn:

Sitten (palstoja lukeneena) hirveän monet hokee sitä, että maitoni ei riitä, rinnat tuntuu tyhjiltä - halutaanko siinä keksiä joku tekosyy vain että voi lopettaa imetyksen väittämällä, ettei maito riitä.. se käy joskus mielessä, jos perusteluna on esim. se, että rinnat tuntuu tyhjiltä. Siitä tunteestahan sitä tyhjyyttä ei huomaa ja sitten monesti loukkaannutaan, jos erehtyy sanomaan että se ei kerro maidon riittävyydestä.

ihan aidosti äidit on monesti huolissaan rintojen tyhjästä tunteesta. ja se voi loppua oikeasti. esimerkkinä meillä esikoisen kanssa oltin lopulta vauvan kanssa taysissa nesteytyksessä vauva kuivaneena ja kasvun lopettaneena, kun uskoin sitä joka paikassa sanottua: kyllä se riittää kun vaan koko ajan imetät. lääkäri pisti sitten stopin tolle. montakohan kertaa minäkin myöhemmin kuulin että oisit imettänyt vaan- suu soukkeni vasta kun kerroin sairaalareissusta. ja itse näin jälkeenpäin ajatellen otin paljon turhaa syyllisyyttä siitä kun maitoni ei riittänyt: olisin halunnut imettää pitkään.

mutta on todella vaarallista yleistää että riittää kun vaan imetät. parempi minusta olisi korostaa imetyksen hyviä puolia ja korostaa sitä että jos tuntuu tissit tyhjiltä niin pitää pitää silmällä kasvua ja vaippoja.

entisaikaan oli imettäjiä, nykyään vaihtoehtoina on korvikkeen antaminen, jos maito ei riitä. kyllä se korvike hengissä pitää ja ihan ok. minusta olisi mukava jos äitejä kannustettaisiin esim osaimetykseen niissä tilanteissa jos maitoa ei riittävästi tule. monestihan se tuntuu menevän joko täysin rinnalla tai täysin korvikkeella.

en tiedä että mistä teillä ihmiset on niin tiukkoja asenteita muita ihmisiä kohtaan. surettaa kun lauotaan yleistyksiä. jotenkin tuntuu että tämä äitiys on melkoista syyllisyyden kanssa tasapainoilua ja äidit on monesti todella kovia toisilleen.

perspektiiviin jos asiaa oikeasti koittaa pistää niin voi todeta, että imettää kannattaa ja se on lapselle hyväksi. jos ei onnistu niin onneksi on korvikkeet. kysymyshän ei ole mistään lasten pahoinpitelystä, vaan ruokintatavasta.

mom, kolmatta toivottavasti pitkään imetellen

Tässä maailmassa kun on niin paljon kaikkea, mikä " voi altistaa" yhdelle jos toisellekin asialle, että jos niitä kaikkia alkas miettimään, niin a) tulis hulluksi ja b) luultavasti kuolis nälkään.

Mietitäänpä esim. syöpää. Joka ikinen viikko saa lukea jostain lehdestä jostain ruuasta / ainesosasta, joka ehkä voi aiheuttaa syöpää. Jätäpä kaikki ne pois niin mitä jää...?



Samaten se on tämä äidinmaitokin. Vähänväliä tulee tutkimustuloksia milloin mitenkin päin ja sitten kuitenkin täys fakta on, että ihan hyviä, normaaleja ja jopa terveitä ihmisiä kasvaa korvikkeella siinä missä rintamaidollakin. Ja tuosta ensipäivien lisämaidostakin on niin kahta koulukuntaa, niin lääkäreissä kuin meissä äideissäkin. On tullut eteen lehtijuttuja, joissa kerrotaan, mitä pahaa sen antaminen voi aiheuttaa, mutta myös niitä missä kerrotaan, mitä pahaa antamatta jättäminen voi saada aikaan. Koska -yllätys yllätys- kaikkien vauvojen ja äitien alkutaipale kun ei olekaan aivan samanlainen.



Itselläni on 4 lasta ja ketään en ole täysimettänyt ja osittaisimetyskin on loppunut viimestään 3kk iässä. Siltikään en kyllä suostu uskomaan, että se tekisi minusta jotenkin huonon äidin. Omahyväisen ja laiskan.. no EHKÄ. Se on vaan minun valintani ja uskon vakaasti, että lapsilleni voi maailmassa tapahtua paljon pahempiakin asioita kuin Tuttelin imeminen pullosta ;) Itseasiassa väittäisin, että kahden lapseni kohdalla korvikkeen anto oli jopa lapselle itselleenkin huomattavasti parempi vaihtoehto!

Kovin terveitä ovat myös kaikki olleet. Sitähän en tiedä, kuinka terveitä olisivat 6kk täysimetettyinä, mutta tuskin ainakaan paljoa terveempiä. Kellään ei ole allergioita eikä mitään pitkäaikaissairautta. Antibioottikuureja on tainnut mennä kaikilla yhteensä n. 8. Ja mitä tulee näihin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin jms niin niihin nyt altistaa aika pirun moni asia, että jos nyt sellaisen joskus riesakseen saa, niin tokkopa on syyttäminen pelkästään ekan 6kk ravintoa.



Yleensä en näillä sivuilla mene kovin henkilökohtaisuuksiin, mutta nyt on jo niin monta kertaa nimimerkin " Emilyn" kirjoitukset saanu niskakarvat pystyyn, että pakko mainita: Käsittääkseni sinulla on yksi lapsi, vauvaikäinen. Silti tunnut tietävän kaikesta lapsen kasvatukseen/ruokintaan jne liittyvästä kaiken. Olet tuominnut mm. äidit jotka rokotuttaa lapsensa ja suurperheiden äidit, joilla ei ole yhtä siisti koti kuin sinulla. Olisiko jo ihan itsesi vuoksi aika katsoa maailmaa hieman laajemmin. Näissä lapsiasioissa (niinkuin monessa muussakaan asiassa) ei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Eli, kaikinmokomin imetä lastasi, pidä kotisi kiiltävänä, jätä rokotukset antamatta ja ole lapsellesi hyvä äiti. Mutta, anna meidän muidenkin olla, sillä omalla tavallamme!



Kaikella ystävällisyydellä, Mianni + 4 lasta (1kk-7v)

Siksi luen tätäkin ketjua.



Silti: oikeassa elämässä jotenkin luotan ihmisiin. Ajattelen, että muut ihmiset eivät ole tietämättömiä, laiskoja, omaa nappansa ajattelevia nykyihmisiä,heikkoja yms. Kuten näissä ihmetyskeskusteluissa usein tulee esille. Valtaosa ihmisistä on kuitenkin ajattelevia yksilöitä. Vanhemmat ovat erinomaisia vanhempia, kun he antavat lapselle ruokaa, rakkautta ja lämpöä, täyttävät lapsen tarpeet.



Musta olisi kauheaa elää elämäni ajatellen jatkuvasti, että miten muut toimivat ajattelemattomasi ja minä hyvin. Toki varmasti jokainen mielessään pitää omia ratkaisujaan toisinaan parempana kuin jonkun toisen. Niin minäkin. Silti en haluaisi ääneen kaikkea sanoa. Siis enää, olen tämän elämänkoulun myötä oppinut. Enkä halua täällä netissä komentoida toisten ratkaisuja tavalla, jota en yleisesti esimerkiksi puistossa tekisi. Se ei mielestäni ole kohteliasta.

ja maitoa riitti, mutta kun imetysdieettiä ei saatu millään kuntoon ja vauva oireili pahasti (allergiat). Muutamien ruoka-aineiden varassa olen edelleen ja korviketta on kokeiltu imetyksen rinnalla 5kk:sta asti (haluan olla varma, että se sopii). Vauvan terveys meni meillä täysimetyssuosituksen edelle. Haluan vain tuoda tällaisen näkökulman, että aina se suositusten noudattaminen ei ole järkevää ja vauvan parhaaksi, äidin terveydestä nyt puhumattakaan (painoa tippunut yli parikymmentä kiloa ja olen nyt alipainoinen). Koen, että suositusta noudattamalla olisin laiminlyönyt lastani.

Kyllä varmaan yleisesti tiedetään imetyksen eduista, mutta tukea tarvitaan silloin, jos homma ei ota sujuakseen.

Meillä ei esikoisen kohdalla ollut vaihtoehtoa, kun tyttö syntyi keskosena. Siksi en tunne syyllisyyttä, vaan pidän imetys" uraamme" todella onnistuneena, olosuhteisiin nähden. Oli annettava erityiskorviketta, oli aloitettava kiinteät aikaisin: se oli meidän tapauksessamme vauvan parhaaksi. Joidenkin tautien riski ehkä kasvoi, mutta toisaalta jo pienipainoisuus altistaa sairauksille.

Jännä juttu on se, että neuvolassa pääosin ihmettelivät imetystä. Sairaalassakin hoitajien suhtautuminen oli aika välinpitämätöntä. Ehkei siellä haluttu sanoa mitään, jottei olisi vaikuttanut painostamiselta? Yllätyksekseni lääkärit suhtautuivat kuitenkin aina imetykseen positiivisesti ja kannustavasti, ja kaiken kaikkiaan 13 kk sitä iloa tuli meillä koettua.

momentti:

minusta olisi mukava jos äitejä kannustettaisiin esim osaimetykseen niissä tilanteissa jos maitoa ei riittävästi tule. monestihan se tuntuu menevän joko täysin rinnalla tai täysin korvikkeella.

minulla olisi ollut motivaatiota antaa vauvalle pulloakin, koska itse olisin tässä kuukausien mittaan kaivannut pientä irtiottoa vapaaillan tms. muodossa, mutta vauva päätti toisin, eikä pulloa huolinut.



Ei minulla vielä ole ollut sydäntä jättää pikku pallukkaamme isin hoiteisiin kun todisteita pullon kelpaamisesta ei ole näkynyt -mielummin vietän vapaahetkeni sitten kun tiedän että siellä ihan oikeasti kotona pärjätään eikä vauva huuda pää sinisenä tissiä.



Motivaatio imettämiseen on välillä ollut tosi alhainen, ja itsekkäät ajatukset ovat puskeneet pintaan; taas minä täällä taistelen rintaraivareiden kanssa miettien mitä ihmettä teen väärin, kun joku toinen äiti varmasti samalla hetkellä lykkää pullon tyytyväisen vauvan suuhun ja näkee määrän millin tarkkuudella paljonko on alas mennyt.. ja sama äiti ehkä illalla pääsee hetkeksi tuulettumaan hyvillä mielin tietäen että osaa isäkin ruokkia pullosta, eikä äiti ole korvaamaton. Olen monesti miettinyt, että olisimme varmasti onnellisempia kaikki jos vauva olisi oppinut pullolle.



Kyllä välillä olen hammasta purrut, itkenyt, yrittänyt pakottaa pikkuiselleni pullon suuhun, ajatellut että huolisi edes sen tutin.. mutta onneksi enemmän imetystaipaleeseemme mahtuu niitä ihania läheisyyden hetkiä, joissa on vain minä ja rakas vauvani, joka tarvitsee minua niin vain kuin lapsi voi äitiä tarvita - joka rakastaa minua koska annan hänelle tarvitsemansa turvan, sylin ja ruoan.



Mikään, ei mikään maailmassa ole varmasti suloisempaa kuin oma pieni, uninen, unelta tuoksuva vauva, joka nälkäisenä hamuilee ja lopulta tyytyväisenä nukahtaa masu täynnä. Minulla on vauvani kanssa ainutlaatuinen läheisyyden side, ja minulle imetys on paljon enemmän kuin vain ruokintaa.



Ja varmasti jälkeenpäin muistelen imetystä lämmöllä, vaikka niitä huonojakin päiviä on ollut.



Noista onnellisen äitiyden hetkistä ammennan motivaatiota imetykseen , jonka toivon jatkuvan ainakin sinne vuoden ikään :)



Helmi

aivan riittävästi. Jos mietin omaa ystäväpiiriäni, niin kukaan ei kyllä ole tietämätön imetyksen eduista. Jokaisella on pullosta antamiseen omat syynsä, vaikka sitten " vain" se, että äiti haluaa lähteä hieman tuulettumaan ilman vauvaa. Onko se sitten jotenkin huono syy? Miksi ylipäätään täytyy selittää ihmisille syytä siihen, että ruokkii vauvaa pullosta eikä tissistä? Miksi äidin pitää tuntea syyllisyyttä siitä, jos liian heppoisin perustein antaa pulloa? Miksi äidin pitää joka asiassa vain imettää ja imettää ja imettää, vaikka ei enää yhtään haluaisi ja imetys tuntuisi tosi kurjalta?

ja muut Erinomaiset Äidit: On se mahtavaa, että on olemassa niin hyviä äitejä, että voivat puuttua täysin tuntemattomien ihmisten tapoihin toimia ja hoitaa lapsiaan. Olisipa olemassa koe, jonka läpäistyään vasta voisi päästä äidiksi. Näin ei olisi ollenkaan huonoja äitejä.