Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kihomadot, apua...

26.11.2007 |

siis onko muilla kokemuksia?? Tarvisin rohkaisua! Kun lukee netistä juttuja niin säikähtää ihan tosissaan. Pääseekö näistä madoista ikinä eroon?



Viime kuun vaihteessa havaitsin meidän neljä vuotiaalla kihomatoja. Sen jälkeen meillä on otettu kahdesti Pyrviniä ja nyt jo kerran Vermoxia kun ei tuntunut Pyrvin auttavan. Lelut on pesty, siivottu on ja vaatteita vaihdettu. Vielä tänäänkin poika taas valitti että pyllyä kutittaa... Tulen kohta hulluksi!!!



Onko teillä muilla ollut matoja ja miten niistä viimein on päästy eroon???

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
26.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Meidän lapsillamme on ollut kihomatoja n. pari vuotta sitten. Olin todella hysteerinen ja kauhuissani. Etenkin, kun olin lukenut ja kuullut juttuja että jotkut ovat taistelleet matojen kanssa vuosia, eivätkä ole päässeet niistä eroon.



Toisaalta on hyvä, että tietoa on saatavilla, koska en olisi muuten osannut tehdä kaikkia niitä toimenpiteitä, joita kotonakin tein... Huh! Sitä en tiedä kuinka monen homman olisin voinut jättää tekemättä, mutta ihan oman mielenrauhanikin takia puunasin ja jynssäsin kuin mielipuoli.



Me myös söimme Vermox kuurin, koska Pyrvin ei tuntunut auttavan. Tai sitten lapset saivat uuden tartunnan hoitopaikan hoitamattomalta lapselta.





Lapsesi peppua on kutittanut siis lääkkeen oton jälkeisenä päivänä? Tässähän on nyt joitakin vaihtoehtoja: Peppuun on raapimisen vuoksi tullut haavaumia, jotka kutittavat ja kirveltävät. TAI Peppua kutittaa muusta syystä ja lapsi mainitsee asiasta herkemmin, koska asia on ollut tapetilla viime aikoina. TAI Lääke ei ole tehonnut.



Nyt sinun pitäisikin siis selvittää onko lääke tehonnut vai vieläkö kihomatoja luikertelee peräaukolla. Olet varmaan saanut ohjeita asian selvittämiseen? (Alkuyöstä taskulampun kanssa kurkkimaan lapsen peppua tai tumma kangasteippi peräaukolle yöksi)

Jos on niin ikävästi, että matoja edelleenkin on, täytyy kuuri uusia. Vermoxiahan voi ottaa myös " tehokuurin" , jossa otetaan useampana päivänä peräkkäin se tabletti. Ja sama taas viikon kuluttua. Lääkäristä saa ohjeet tuohon.



Lääkekuurin lisäksi käytin muitakin keinoja, joita olin kuullut käytettävän kihomatojen häätöön. Sivelimme mm. sinkkivoidetta lasten peräaukolle aamuin illoin. Madot eivät kuulemma pääse munimaan tällöin. (tätä konstia käytti vanha kansa silloin kun matolääkitystä ei ollut saatavilla) En tiedä oliko tästä mitään hyötyä, mutta kokeilimme sitäkin.



Siivousohjeet olet varmaankin saanut? Meillä siivottiin perussiivouksen lisäksi näin: Lelut desinfioitiin. Alushousut pestiin 90 asteessa ja vietiin sen jälkeen yöksi pakkaseen. Kuuman pesun ja/tai pakkasen kokivat myös kaikki vuodevaatteet, matot, viltit, osa verhoista, kaikki pehmolelut... jne. Osa leluista lähti kokonaan kellariin n. kakdeksi kuukaudeksi. Samoin eristin ne kirjat ja lehdet joita lapset olivat lukeneet sängyissään.

Vessat pesin ja desinfioin muutaman viikon ajan joka päivä. Samoin pesin oven kahvoja ja valonkatkaisimia. Käsipyyhkeet olivat pois käytöstä kuukauden, ostimme käsipyyhepapereita.

Jokainen perheenjäsen meni aamulla ensimmäisenä suihkuun ja käsipesulle koskematta matkalla mihinkään.

Vuodevaatteet ja yöpuvut vaihdettiin joka yön jälkeen muutaman viikon ajan. (Yöpuvut vaihtuvat muuten edelleen joka yön jälkeen, vuodevaatteet ei sentään!)

Sormin syötävää ruokaa vältettiin kovasti.



Tässä nyt osa itse käyttämistäni keinoista. Voivat olla turhiakin neuvoja jotkut, mutta minulle oli tärkeää tehdä kaikkeni. Niin ikävältä tuo vaiva tuntui ajatuksena... Meillä kihomadoista päästiin eroon Vermoxilla ja pariin vuoteen ei ole madot vaivanneet. Kuitenkin tuo ajatus on takaraivossa edelleen...

Vierailija
2/2 |
26.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulehdusta ei ole, labrakoe on otettu. Matoja vaan on vaikea varmistaa kun eivät aina välttämättä juuri kurkistaessa ole näkyvissä. Pyllyn kutinasta on niin vaikea neljä vuotiaalla sanoa, varmaa tietoa ei kysymällä saa. Lääkkeen jälkeen on menny joku yö paremmin. Sitten taas heräillään. Siihenkään ei varmaa syytä. Itselläkin jo kutisee jos ei madoista niin ainakin stressistä. Siivousrumba tekee hulluks!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla