Tuntuuko muista, että illat menee ihan sähläykseksi?
Tietysti tässä vasta opetellaan vauvan tavoille ja just kun saa homman toimimaan niin vauva muuttaa rytmiään tms. Mutta minusta tuntuu, että en ollenkaan tajua tuon vauvan aivoituksia illalla.
Vauva nukkuu pitkät päikkärit (4 h) n. 11-15. Tämä on ainoa säännöllisyys mitä on ja sekin sen takia, että esikoisen kanssa pitää päästä päivällä ulos ja siksi vauva on pakko herättää aamulla n. klo 10, jotta päästään uloskin.
Mutta ne illat... Tuon klo 15 jälkeen vauva on kyllä väsyneen oloinen, mutta ei nukahda unille. Torkahtaa syliin, sitteriin, sängylle, mutta nukkuu n. 20-30 min kerrallaan. Syö vaihtelevasti, keskimäärin n. 2 tunnin välein. Iltatoimia aloittelen tuossa 20-20.30 aikoihin, mutta yöunille en vauvaa saa ennenkuin joskus 22-00 (tämä siis vaihtelee, luxusta jos onnistuu jo 22).
Ja tuo yöunille nukuttaminen sujuu aika huonosti. Vauva heräilee, torkahtaa, taas herää, haluaa syödä, itkee jne. Masuvaivoja ei mielestäni ole, ennemminkin itku on sellaista ärtynyttä, yliväsymystä?
Pointti tässä vuodatuksessa on, että en yhtään tiedä miten vauvaa pitäisi iltaisin hoitaa. Esikoinen oli aikanaan niiiin helppo, alkoi melkein vastasyntyneestä väsyä n. 20 aikoihin ja kun vaan vei sänkyyn niin nukahti. Tätä kakkosta en osaa lukea ollenkaan. Pitäisikö vauva saada illalla nukkumaan vähän pidempiä päikkäreitä, esim. vaikka tunti? Ja miten? Mistä tiedän, milloin vauva on valmis yöunille?
Ja ennen kaikkea, kun emme osaa ja keksi oikeita toimintatapoja, on koko homma alati vaihtelevaa sähläystä. Eilen nukahti syliin huudon kanssa, toissapäivänä sänkyyn tutilla ja silitellen, tänään varmaan kanniskellaan... ja koko rumbaa kestää 2-3 tuntia, välillä vaihdetaan sylistä toiseen, sylistä sänkyyn, syödään, huudetaan jne. Johan tuo pieni ihminen menee väkisinkin sekaisin tästä kaikesta... Onko muilla tällaista sähläystä (tai ollut aikaisemmin) ja voiko tästä vielä vauvan pieni pää selvitä niin, että joskus nukkumaanmeno vielä sujuisi?
Kommentit (6)
Sitten vinkkasi että laita nukkumaan vaunuihin ulos myös illalla. Tämähän tepsi. Meillä oli sama homma että 15 jälkeen ei nukkunut sängyssään vaan valvoi ja valvoi ja valvoi...
ensimmäiset neljä-viisi kuukautta, tosin vauvoja on kaksi, joista toisella on aina ollut suht tasainen rytmi ja on aina nukahtanut parhaiten omaan sänkyynsä. Toinen taas nukkui iltaisin missä tahansa muualla kuin omassa sängyssään. Hän ei kyllä itkeskellyt (paitsi silloin kun laittoi sänkyyn), vaan nukkui " puoliuntaan" tyytyväisenä sylissä tai sitterissä. Heti kun lastenhuonetta lähestyttiin nukkuvaksi luultu vauva sylissä, avasi tämä silmänsä ja alkoi kitistä. Otimme hänet aina takaisin syliin torkkumaan, sillä emme halunneet hänen herättävän kaksostaan. Yleensä n. klo 23-00 vauva suostui jäämään sänkyynsä nukkumaan. Monet vaipat tuli vaihdettua " turhaan" ja tissisteltyä vartin välein, kun olin aivan vakuuttunut, että joku ratkaisu asiaan on. Toinen nukahti jo klo 20-21, ja molemmat heräsivät aamulla suunnilleen samaan aikaan (8-9 aikoihin).
Päivisin vauva nukkui useammat n. 1-2 tunnin päiväunet ja yritin vaikka mitä, kokeilin päivärutiineja eri aikoihin, jotta saisin edes jotain tolkkua nukkumiseen. Aina kun luulin keksineeni ideaalisen päiväohjelman, vauvan koko rytmi muuttui. Vauvan ollessa viiden kuukauden ikäinen, annoin hänelle unirievuksi oman t-paitani, ja sen kanssa vauva nukahti omaan sänkyynsä (lähes) ilman kitinöitä. Joululomalla olimme pari viikkoa matkoilla, ja sen jälkeen vauvojen rytmi on ollut lähes täydellinen; molemmat nukahtavat 20-20.30 omiin sänkyihinsä. Päivällä molemmat nukkuvat kahdet-kolmet n. 30 minuutin päiväunet eri aikoihin ja ovat oikein tyytyväisiä. Asiaa tietysti helpottaa se, että kaksoset ovat esikoiseni.
Mutta siis pointtini oli se (onneksi sentään vielä muistan sen ;)!), että vaikka minustakin tuntui etten tajunnut mitään vauvan tarpeista, löysi hän itse oman rytminsä. En tiedä vieläkään, oliko uniriepu ratkaiseva tekijä vai kenties parin viikon poissaolo kotoa vai oliko kyseessä vain joku ikä-/kehitysvaihe. Rytmi voi siis vielä löytyä teillekin!
Oi-kukka & tyttäret 6,5kk
Ja iiihan normaalia :)
Meidän tyttö 5kk ja nyt viikon aikana on ollut luksusta, kun on nukahtanut yöunille jo klo 23. Eilen nukahti jo klo 22! Woooohoo :D
Tänään on nukkunut yhdeksän jälkeen herättyään päikkäreitä tunnin plus n. 10 min torkut, tuolla se nytkin riekkuu iskän kanssa olohuoneessa kierien pitkin ja poikin. Ei neitiä vaan tunnu väsyttävän! Ja se, että ei nuku juuri minkäänlaisia päikkäreitä, ei edes vaikuta siihen yönukahtamiseen. Haaveilen tosin, josko neiti nukahtaisi tänään vaikka jo klo 22.
Mutta eiköhän teilläkin ajan kanssa tilanne ala tasaantua, meillä on ainakin nyt pikkuhiljaa alkanut muuttua parempaan päin. Sen olen huomannut, että eihän vauva virkeänä nukahda joten mieluummin annan hänen jumppailla illalla lattialla kun kerta on pirteä, kuin pístämällä sänkyyn ja yrittämällä nukuttaa väkisin.
Esikoista kannoimme klo 20.30-02 sängyn ja tissin väliä kun hän aina havahtui vähintään 10 minuutin päästä kun oli laskettu sänkyyn. Yhtäkkiä, tuossa 3 kk iässä, hän alkoikin jäämään sänkyyn jo 22 maissa.
Nyt kakkosen kanssa tähtäsin nukutuksen aloitusta tuohon 20.30 aikaan, enkä edes vakavissani yrittänyt siirtää sylistä tissiltä sänkyyn kun aina havahtuu siirroissa. Välillä hän nukahti 22 ja välillä 23.30. Nyt viimeisen viikon aikana nukkumatti on useimmiten tullut jo 21-21.30 aikoihin. Hänen kanssaan olen aloittanut 4 viikkoisesta säännölliset iltarutiinit, eli pesut, hieronta, yökkäri ja sitten pimeään makkariin syömään istualleen tissit, josta sitten sänkyyn makuulla tissittely. No tähän asti meillä on vielä karjuttu kurkkusuorana illat ja sitten ollaan " sählätty" eli on pitänyt nostaa vielä sängystä syliin kunnes rauhoittunut ja taas tissittelyä sänkyyn ja taas syliin jos tulee huuto, hyssyttelyä jne. Jossain huudottomassa välissä on sitten kelvannut tissi tai tutti ja on nukahtanut. Nyt muutamana iltana päästy lähes ilman iltaitkuja ja ilman " välisylittelyjä" . Nukumme perhepedissä mutta en jää vauvan viereen kun hän nukuttelee. Vauveli nyt 2 kk.
Eli se tuossa alussa on vielä sähläystä, mutta kannattaa tietyistä rutiineista ja tavoista pitää kiinni. Eli kun olet tehnyt iltatoimet ja vienyt hämärään nukuttelemaan/syömään niin älä enää sytytä valoja tms. vaikka joutuisittekin hyssyttelemään sylissä. Tee siis siitä eteenpäin kaikki hämärässä. Luulen, että muutaman viikon tai kuukauden kuluessa vauva oppii että nyt on nukkuma-aika ja homma helpottuu.
Meillä nuo iltahuudot ovat olleet yliväsymystä ja jokunen kerta myös mahakipuja. Olen huomannut, että ajoitus nukutteluun on tärkeä, eli ettei pääse yliväsyneeksi ja myös ikä helpottaa ettei tarvitse enää niin paljon itkeä. Jotkut vauvat eivät huuda väsymystään vaan muuttuvat vain pirteän näköisiksi, vaikka ovat siis aivan poikki. Vauhti lisääntyy kun väsymys kasvaa, näin myös meidän 3 vuotiaalla. Jaksuja nukutteluun!
Piti vielä sanoa, että kannattaa jos hermo kestää, aloittaa tuo nukuttelu säälliseen aikaan, mikäli vauva siis antaa merkkejä väsymyksestä, vaikka hän sitten nukahtaisikin vasta 2-3 h päästä nukuttelun aloituksesta. Koska, suht nopeastikin oppii nukahtamaan nopeammin ja siihen optimaaliseen aikaan. Jos aloittaa nukuttelun vasta yöllä, niin ei voi koskaan tietää että oisiko jo vauvan sisäinen kello ajastunut aikaisempaan, tää mun teoria. Toimi ainakin meillä.
meillä ei kyllä vauva oo rytmiään muutellu..en tiiä mistä johtuu mutta joka ilta menee 20.30 nukkumaan ja herää 7.00 ikää siis 4,5kk
tämä rytmi on ollut jo pitkään,silloin 1-2kk ikäsenä nukkumaan meno oli huutoa.olen rytmiä pitänyt yllä senkin takia että mulla on esikoinen joka pitää viedä/hakea eskarista jne.. kyllä se on helpottanut. mä teen kaikki jutut samalla lailla joka ilta,näytän hämärän huoneen,vellit,ilmakylpy halit ja nukkumaan. kun on nukahtanu sammutan valon. meillä ei päivisin kyllä nukuta hirmu hyvin ja tuntuu että päivä päivältä vähempi,maailmassa on kaikkee kivaa ;)