Muistatko tämän muistokirjan lorun?

Se meni jotenkin näin:



Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu

pakkaa kassis ja lähde karkuun



Olikohan siinä vielä jotain muuta? Tämä loru lukee jossakin mun lapsuudessa keräämässäni muistokirjassa. Sellaisessa, mihin liimattiin aina kiiltokuva ja kiiltokuvan viereen aina joku ystävä / tuttava / koulukaveri kirjoitti lorun tai runon tms.



Siis tämä värssy tuli mieleeni juuri äsken, kun lapset kitisivät yhtäaikaa ja mies menetti hermonsa ja korotti ääntään ja koko perhe-elämä kaatui henkisesti päälleni ja tuli olo, että nyt ymmärrän miksi jotkut vaan häpyvät jälkiä jättämättä.. Ja tämmöinen ohje löytyy LAPSUUTENI muistokirjasta! Siis kuka on tuon lorun keksinyt?