1-vuotias mustasukkainen äidistä?

Olen lukenut oidipus-vaiheesta, että lapset jossain iässä, mutta vähän vanhemmassa siis ainakin kirjojen mukaan, rakastuvat vastakkaisen sukupuolen vanhempaansa... meidän 1v3kk poika vaan osoittaa nyt sellaista vaihetta elävän jo nyt.. Muita kohtalotovereita? Ja mikä avuksi, muu kuin aika vai sekö vain?



Meillä poika ei antaisi isän ja äidin halia ja pussata ainakaan nähtensä. Äiti on varattu vaan hänelle. Jos näkee meidät yhessä halaamassa, alkaa hirvee kiljunta ja pyrkii syliin, repii puntista äitiä, ja koittaa työntää meitä erilleen. Ja sit jos pääsee syliin, niin sanoo " isi pois" , ja pus pus äitiä poskelle, tiukasti kii kaulasta. OK, jokseenkin huvittavaa... mutta...



Isosisko myös saa saman kohtalon, ei saisi olla sylissä yhtään. Hirveä huuto ja tulee työntämään pois siskoa sylistä. Kirjaa ei saisi lukea isommalle, ja poika alkaa repiä äitiä mistä ikinä kiinni saa. Pahimmillaan puraisi tänään. Ja jopa ei saisi yhtään huomiota antaa isosiskolle, yritin pestä tänään heidän kädet yhtäaikaa lavuaarilla, seisoivat omilla jakkaroillaan siinä söpösti vierekkäin, niin poikapa puras mua.



Ja tietysti kaikki muut lapset, ja kotieläimet saavat saman kohtalon. Oikeastaan oikein tosi hysteerisen kiljumiskohtauksen ja julman ilmeen, kun poika tulee ja koittaa tönäistä, lyödä, purra, tms.



Ei tuota tietenkään sallita. Mutta on kun toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vielä tuo 1-vuotiaan komentaminen. Eikä jäähyjä noin pienelle voi antaa, ja huomiotta jättäminen ei tepsi, huutoraivaritkin on aika kovia, kaverit lähtee kotiin samantien, kun eivät kestä sitä huutoa, jos vaan antais huutaa kunnes luovuttaa. Neuvoton.



Syliä ja huomiota saa poika kyllä yli oman tarpeensa, pikemminkin muiden pitäsi saada sitä enempi jo, imetänkin siis vielä, ja myös öisin.

Vai eroahdistustako tämä on?