11 kk:n ikäisen tissilakko
kopsaan tänne, jos täällä joku vastaisi..
meillä siis neiti kohta 11 kk on pitänyt jo 10 vrk totaalitissilakkoa, alkoi korvatulehduksen yhteydessä. Nyt neiti on toipunut, kuurikin loppui maanantaina mutta rinnalle ei suostu. Juu, tiedän että moni vierottaa tarkoituksella mutta meillä oli toiveissa taaperoimetys. Kyselempä nyt täältä, jos löytyisi kohtalotovereita ja vielä parempi jos pitkänkin lakon selättäneistä.. Ja imetystukilistan kaikki loistavat vinkit testattu ilman onnea. Lähinnä kaipaisin vertaistukea ja pitkän lakon selättäneiltä kokemuksia.
Eli onko syytä enää toivoa rinnalle paluuta? Voiko näin pitkän lakon jälkeen vielä jatkaa imetystä entiseen tapaan, pidän kyllä maidoneritystä yllä lypsämällä ja kyllähän maitomäärä kasvaiis, jos vaan suostuisi rinnalle.
JOS ei suostu enää imetykseen, voiskohan tässä pikkuhiljaa siirtyä tav maitoon, vaikka maaginen vuoden raja ei oo täysi? hapanmaitotuotteita menee ja keitetty maitokin sopii, eli onkos tuo raja niin tarkka.
ja voih, sanokaa joku että on ihan OK haluta jatkaa vielä imetystä ja taistella sen puolesta, lähipiiri kun kommentoi vaan tolla " virallinen vierotusikä" asialla
eka kera kahden
Kommentit (5)
.. vaikka ekalle vastaajalle en jaksanutkaan vastailla sen kummemmin (en nähnyt tarpeelliseksi, kun ei ymmärtänyt pointtiani..) mutta totean nyt vaan että aiemmin hyvin rinnalla viihtyvä, pelkästään rintamaitoa juonut neiti siis vierottui korvatulehduksen säikäyttämänä. Enhän mä nyt vastahakoista vauvaa pakota rinnalle, mutta oletin että kyse on vaan lakosta korvakivun säikäyttämänä. Ja btw, eipä tuo vuoden ikäraja ole niin maaginen siinä suhteessa, että toisen nisäkkään maito olisi oman emän maitoa parempi..?
Imetys on siis päättynyt, ajan maidontuotantoa parhaillaan alas, lypsän kokoajan harvemmin ja sekoittelen viimoiset tipat ruokiin ja joskus neiti on ne halunnut hörpätä " lypsylämpiminä" mukista. Suru on kova imetyksen loppumisesta kun kuitenkin imetyshetket oli meille MOLEMMILLE ihania yhteisiä hetkiä (ja juu niiden muiden läheisyyden hetkien lisäksi. Harmi, toivottavasti joku muu pääsee tällaisen pidemmän lakon yli!
eka
minäkin katsomaan että miten teillä sujuu.
Harmillista tuo että tosiaan noin voi käydä vaikka 11 kk on jo mennyt hyvin! Onhan ihan mahdotonta ettei korva ole enää kipeä, tai hampaita tulossa. Meillä poika imee tosi huonosti/huonolla otteella ihan kärjestä kiinni ikenillä puristaen, kun ikenet vaivaa kovin. Välillä on imetyskerran yrityksiä jolloin ei syö ollenkaan. Mutta öisin syö yleensä aina hyvin mielellään puoliunessa...
Kun kerran teillä nyt ilmeisesti kuitenkin loppunut, niin ihanat muistot kuitenkin on varmasti :) Ja tosiaan, läheisyyttä voi antaa muutenkin eihän se sitä katso. Mutta silti minä tiedän että kovin haikea olo tulee olemaan kun meidän imetys (toivottavasti kaukana tulevaisuudessa) joskus loppuu! Se on kuin yhden aikakauden päätös.
ratkaisevan askeleen kehityksessä eteenpäin, mutta jokainen aikakausi tuo uusia ihania piirteitä. Aina huomaa miten jokainen pikku ihminen raivaa itselleen ihan omanlaatuisen tien.
Minä uskoin pitkään, että meillä esikoinen vain kypsyi yhtenä kauniina päivänä siihen, että hän ei tarvitse enää rintamaitoa juuri tuossa yhden vuoden tuntumassa. Hän vain rupesi nauramaan, mitä se äiti oikein siinä yrittää tarjoilla. Ehkä tosiaan toinen alkanut raskaus vaikutti maidon makuun!? Näin vierotus kävi helposti ja luonnollisesti. Lapsella oli kyllä kova imemistarve ja tutti oli pitkään vielä käytössä. Toisen lapsen imetyksestä tuli sitten vain 6kk. Kolmas onnistui ilman tavoiteita ja stressiä ennätyksellisen pitkään.
ensinnäkin ole onnellinen noinkin pitkästä imetystaipaleesta, moni ei saa nauttia siitäkään (ei millään kokemuksen rintaäänellä, itsellä 1v vieroitettiin juuri/vieroittui itsestään eli ei tissille tunge kuin saunassa).
Minusta olennainen kysymys on MIKSI haaveissasi oli taaperoimetys? Jos vauva ei sitä tunnun kaipaavan niin onko sinulla muita syitä? Tiedän että WHOn suositus on 2v, mutta toisaalta on tutkimuksia joiden mukaan terveydelliset hyödyt on saatu jo 6kk täysimetyksen aikana (tiedän että on muitakin tuloksia). Jos vauva ei rinnalle tahdo, ja on kuitenkin jo lähemmäs vuoden niin minusta häntä on turha siihen enempää tupata - ainakin on vaikea nähdä vauvalle enää mitään etua tästä (eri asia jos vauva tahtoisi). Läheisyyttä voi tankata niin monin muinkin tavoin.
Meillä suositukset tunnetaan mutta omaa tapauskohtaista harkintaa on käytetty. Hapanmaitotuotteita aloiteltiin jo 8kk iässä ja 10-kuisena siirtyi kokonaan tavallisiin maitotuotteisiin täysin oireitta. Neuvolalla ei ollut tähän mitään pahaa sanottavaa, kehottivat vain vähentämään lihan määrää ravinnossa niin proteiinikuorma ei kasvaisi ihan niin isoksi. Palaisin töihin lapsen ollessa 9,5kk ja siksi oli minusta helpointa kaikille että hän siirtyi hoitoon mennesssän samaan ruokaan ja juomaan kuin muutkin. Moneen muuhunkin ketjuun olen kirjoittanut että vuoden ikäsuositus on vain suositus ja lapsen munuaiset eivät kehity yhdessä yössä valmiiksi eikä niitä myöskään ihan helpolla " pilattua" saa. Luomumaitoa monet pitävät parempana kuin tavallista - tiedä sitten.
t. fysiologiäippä + 1-v
ei pitkää lakkoilua ole ollut mutta ajoittaista huonoa syömistä muutaman päivän jaksoissa, kun hampaita tehdään kuin iisakin kirkkoa...
Vertaistukea annan siinä mielessä, että toisten (siis esim. sukulaisten ) neuvoja on turha kuunnella, taustalla saattaa olla vaikka epäonnistunut imetys tai muuten vaan tietämättömyyttä ja eiköhän se ole lapsen ja äidin oma asia päättää jatkuuko imetys.
meilläkin tavoitteena taaperoimetys, nyt poika ihan kohta 1 v. Ja välillä vaikeeta kun ympäristö kiinnostaa niin kovin mutta jotkut imetyshetket (esim. Öisin ja nukuttaessa) saattavat olla ihania hengähdystaukoja/hyvä keino rauhoittaa. Sitäpaitsi äidinmaito on edelleen hyvää ravintoa.
Tsemppiä imetykseen jos vaan mitenkään jatkuu, se parikin kertaa päivässä ois ihan hyvä varmasti.