Hammaslaakariasiaa

Eihän lasta voi nälässä pitää, jos ateriat syö reiluina ja nälkä on, onhan sitä RUOKAA saatava ja hedelmät kuuluvat tasapainoiseen ruokavalioon.



Hammaspesuista kannattaa pitää tiukasti kiinni ja tuo täysksylitolipurkka jokaisen aterian jälkeen. Katkaisee happohyökkäyksen.

Eli esikoiselle tulee todella helposti reikiä (tulee isäänsä).

Meillä on onneksi inhimillinen hammaslääkäri joka ei syyllistä vanhempia (siis uskoo mitä sanomme).



Meillä pestään hampaat kaksi kertaa päivässä ennen aamupalaa ja iltapalan jälkeen.



Xylitolpurukumi (yritetään muistaa aina syömisen jälkeen).



Lisäksi yksi fluoritabletti iltapäivällä jotta fluoria tulisi tasaisesti koko päivän.



Karkkipäivänä syödään karkkia vain aterioiden jälkeen eli yritetään vähentää happohyökkäysten määrää. Mehut ruokailun yhteydessa jne. Välipalaa syödään - pakkohan se on.



Nämä ohjeet on saatu hammaslääkäriltä. Viimeksi sanoi, että eihän hammashoito voi säännellä koko elämää kun kysyin, että mitä vielä voitaisiin tehdä asian hyväksi. Selitti, että reikiintymiseen vaikuttaa moni asia: streptokokki mutans bakteerien määrä, syljen koostumus ja hammaslaatu esimerkiksi. Muutama reikä on paikattu ja em. ohjeilla jatketaan eteenpäin.



Lohduttaudun sillä, että minullakin oli maitohampaissa paljon reikiä, mutta pysyvissä ei - toivotaan että näin käy tytölläkin (7v.). Pikkusiskolla ei ole ainuttakaan reikää eikä reiän alkua (ainakaan vielä) ja samat ruokailurytmit, hammaspesut yms. tietysti hänelläkin.

5v tytöllä oli reikä joka korjattiin nyt alkutalvesta. Meillä on perjantaisin karkkipäivä ja olen niin tiukka siinä ettei muulloin karkkia osteta. Mehua meillä ei juoda vain hampaitten takia vaan muutenkin. Ruokajuomana juodaan vettä, mutta maitoakin. Xylitoli purkkaa kans syödään ruoan jälkeen. Ja aina ruoan jälkeen vasta annan karkkipäivän karkitkin. Koska muuten meillä ei sitten ruoka mene alas jos karkit vedetty ennen sitä. Mutta kyllä noita reikiä tulee vaikka hampaita pestään säännöllisesti. Meillä onneksi oli kiva hammaslääkäri joka korjas tytön hampaan (tyttö oli tosi reipas ja antoi korjata!) Itse olin hammaslääkäri kammonen lapsena. Ennen hammaslääkäriin menoa joka kerta teen jo ajatuksen itselleni onko siellä vastassa joku kauhea hammaslääkäri.. kun ne näyttävät välillä tuomitsevan kaikki vaikka pienestä asiasta. Kerran olin itse käymässä ja halusin kysyä vain neuvoa lapsen hammaslääkäri pelkoon, niin lääkäripä pamautti että ei me mitään taikureita olla! Sen jälkeen olenkin varannut ajan ja sanonut ettei tälle henkilölle kiitos. Kuitenkin itse aikuisena on vastuussa omista ja (lasten hampaista) mutta ei aikuiselle tarvitse alkaa sylkeä naamalle jos äidillä itsellä on reikä, minähän ne reikäni kannan.

hammaslaakari sanoi etta suu on hyvin puhdas joten harjaamisella ei voi auttaa vaan kaikkein tarkeinta on ettei kohta 6v lapseni syo useammin kuin 3 kertaa paivassa. Kaikki valipalat kiellettiin.



Han ei juo mehuja eika ole karkkipaivia koska karkkia syodaan niin harvoin. Laakari sanoi myos ettei perintotekijoilla olisi vaikutusta asiaan.

Ainakin mulle kävi niin mun hammaslääkäriasioissa (tosin lopputulos oli että hammas vedettiin pois, mutta oli varmaan oikea ratkaisu). Varmaankin hammaslääkäri on oikeassa siinä, että välipalat ei ole hyväksi. En kuitenkaan voi uskoa, että on terveellistä lapselle (eikä aikuisellekkaan) syödä vain 3 selkeää ateriaa päivässä, ja vain vettä siinä välissä.

Minä olen varmaan niin jästi, että raapisin kasaan 50 euroa vaikka keräämällä tyhjiä pulloja, että saisin keskusteltua toisen lääkärin kanssa.

tsemppiä, ja muista ettet ole huono äiti!!!

Sun idea pullon kerayksesta oli hupaisa, nimittain taalla niista ei saa rahaa kuten Suomessa vaankaikki rikotaan lasinkeraykseen. ;)



veteen ei lisata fluoria, ja hammaslaakari sanoi etta kun on iassa missa maitohampaat alkaa pian irtoomaan ei sais antaa lisafluoria etta siita voi olla ennemmin haittaa.



En ole ennemmin antanut lapselle purkkaa koska xyiltol-purkkaa ei taalta saa eika tunneta samalla lailla kuin SUomessa. Englannissa ainoastaan hammaslaakarit tietaa sen eduista.



" Tuntuu uskomattomalta, miten lapsi pärjää kolmella ruokailukerralla aamusta iltaan...?" sitahan minakin huolehdin!!!! Tiedan vain yhden perheen missa lapsetkin syo vain 3 x paivassa, ja heilla on vain yksi lammin ruoka ja toinen ateria on vain leipia.

Hammaslaakari myonsi valkoisen leivan olevan kuin sokeria mita epailin sen makeuden takia. Erikseen han mainitsi esimerkkina baked beans eli pavut tomaattikastikkeessa tolkista mita taalla syodaan yleisesti paahtoleivan paalla, etta papuihin on lisatty paljon sokeria.



Kysyin onko tama geeneista johtuvaa, han sanoi etta on niin monta tekijaa ettei geeneilla ole vaikutusta.



Kysyin kannattaako ostaa sahkohammasharja tai patterikayttoinen. Hanen mielestaan ne eivat ole yhtaan sen parempia kuin tavallinen harja (taman olen kuullut kaikilta hammaslaakareiltani) ja koska lapsen suu ja hampaat ovat hyvin puhtaat hanen mielestaan ongelmana on se happohyokkaysten yleisyys.



Aion nyt tilata sukulaisia lahettamaan muumipurkkaa Suomesta.

Meille hammaslääkäri sanoi, että on tärkeää pitää ruokien välissä kolmen tunnin tauko, jotta hampeiden kiille ehtii kovettua ennen seuraava ateriaa ja happohyökkäystä. Tällä ruokavälillä voi syödä viisi ateriaa päivässä.

Hei taas!



Kyllä tulee ajatus tuosta hammaslääkärinne suosittamasta 3 ruokailukerran vuorokaudesta, että hammaslääkäri ei tunne edes alkeellisia ravitsemustieteellisiä suosituksia, mitä tulee lasten ravitsemukseen. Tai sitten hänellä on jotain sellaista tietoa, jota meillä suomalaisilla ei ole.



Karies on monitekijäinen sairaus. Ensiksikin se on infektiotauti, joka tarttuu syljen välityksellä. Tarvitaan siis tietyt bakteerit suuhun, että reikiintymistä tapahtuu. Lisäksi tarvitaan bakteereille ravintoa eli sokereita. Mitä useammin suuhun tulee sokeria, sitä paremmin bakteerit viihtyvät suussa.



Lisäksi ravinnon koostumuksella on reikiintymiseen vaikutavia tekijöitä; happamuus, tahmeus jne. Miten pitkään kyseinen ruoka suussa pyörii. Toffee tarttuu hampaisiin kiinni toisin kuin porkkana.



Hedelmät ovat terveellistä ravintoa. Antaisin kyllä huoletta hedelmiä välipaloiksi, mutta tosiaan niin, että niitä päivittäisiä 5-6 ruokailukertaa ei ylitetä. Pureskeltava hedelmä on hampaiden kannalta parempi kuin hedelmämehu. Pureskelu lisää syljen eritystä, jolloin suun luontaiset puolustusmekanismitkin aktivoituvat.



Fluorista; aikuisten tahnaa (jossa Suomessa fluoria 1450ppm) suositellaan, kun ensimmäiset pysyvät poskihampaat puhkeavat (eli noin 6v). Siihen saakka on hyvä käyttää lasten tahnaa (niissä meikäläisittäin fluoria noin 1000ppm). Fluoritabletteja suositellaan kariesriskipotilaille; imeskeltäviä tabletteja, joissa on lapsen painokiloihin perustuva annostelu. Yleensä ohjeistetaan niin, että hampaiden harjauksen yhteydessä ei oteta tablettia, vaan ruokailujen jälkeen, niin että fluoriannos jakautuu pitkin päivää. Suurimmalle osalle lapsista siis pelkkä fluoritahna riittää.



Perinnölliset tekijät voivat sitten kaukaa haettuna vaikuttaa reikiintymiseen, esim. syljen koostumuksen kautta. Huonoa hammasluuta ei peritä. Kuten joku ketjussa sanoikin,niin ne bakteerit, suunhoitotottumukset ja ruokailutottumukset " peritään" vanhemmilta.



Hyvä artikkeli lasten hammashoidosta oli tämän vuoden alussa Yhteishyvä-lehdessä. Siinä on perusasiat kompaktissa muodossa.

mutta hedelmät ovay liian hapokkiata naposteltavia hampaitten kannalta.

Niitä ei siis välipaloiksi,vaan aterian jälkeen. TAI hedelmä+lasi maitoa.

Terv hammaslääkäri

Luin noi artikkelit Yhteishyvasta ja siina ei tullut mitaan uutta tietoa minulle. Ainoa etta sai minut ihmettelemaan taas sita miten taalla kaytetaan tutteja niin pitkaan jopa 4 vuotiaat!



" hammaslääkäri ei tunne edes alkeellisia ravitsemustieteellisiä suosituksia, mitä tulee lasten ravitsemukseen." Niin-pa. Taalla on hammaslaakareita eri maista joten varmaan niiden koulutus vaihtelee. Olin ollut hyvin tyytyvainen edelliseen hammaslaakariini mutta nyt tama ensiapuhammaslaakari sanoikin etta reika oli ollut tyttoni suussa jo ainakin 2-2.5 vuotta jona aikana han on kaynyt tarkastuksessa kahdesti!!!!



Oikeastaan Kurnauskiksen vastauksessa ei ollut minulle uutta tietoa. Lapset syovat sokerista harvoin eika mehuja. Annan suklaata mieluummin kuinmuuta karkkeja ja kaakkuja ja limsoja meilla ei syoda.



Sain rauhan etten ole tehnyt mitaan vaarin tai vastoin noita suosituksia. Mutta mista hemmetista se reika silloin tuli?????

Nyt olen alkanut antamaan heille juustoviipaleen ruuan paalle, tosin aamulla ja illalla hampaat harjataan kuten jo ennemminkin tehtiin ja aterian paalle vetta. Aion ostaa xylitol-purkkaa.





Tyttareni ei juo kovin paljoa - voiko tama vaikuttaa asiaan?



" Fluorista; aikuisten tahnaa (jossa Suomessa fluoria 1450ppm) lasten tahnaa (niissä meikäläisittäin fluoria noin 1000ppm). " Tama oli kiinnostava ero, taalla lasten tahnat ovat n 500 ja jos on erityiskariesriski niin silloin 1100, minun normaalitahnani on 1100 ja kun katsoin kaupoista niin tavallisissa aikuisten tahnoissa isoin fluoridimaara jonka loysin oli 1340.



Minulla on myos kaksi laheista ystavaa jotka ovat sita mielta etta fluoridi ja xylitoli ovat valtettavaia ja fluorin kaytto LISAA riskia kariekseen...onko SUomessa tallaista debattia?



" bakteerit, suunhoitotottumukset ja ruokailutottumukset " peritään" vanhemmilta. " Totta puhut.



Viela yksi kysymys: onko nykyinen suositus harjata hampaat ennen vai jalkeen aamupalaa?

Hei, laitan sinulle vielä jotain vastauksia.



Tuohon reikiintymisnopeuteen on vaikea ottaa kantaa, mutta maitohampaissa reikä etenee nopeammin kuin pysyvässä hampaassa. En itse usko, että reikä tyttäresi hampaassa on ollut kahta vuotta.



" Tyttareni ei juo kovin paljoa - voiko tama vaikuttaa asiaan?"

Juomisen vähyys ei vaikuta karioitumiseen.



" Minulla on myos kaksi laheista ystavaa jotka ovat sita mielta etta fluoridi ja xylitoli ovat valtettavaia ja fluorin kaytto LISAA riskia kariekseen...onko SUomessa tallaista debattia?"

Fluorin liiallinen saanti voi aiheuttaa fluoroosia (lievimmillään värivirheitä). Se on vakavasti otettava asia pienten lasten kohdalla, mutta reikiintymistä fluori ei aiheuta. En ole kuullut ksylitolistakaan mitään sellaista, miksi sitä pitäisi välttää.





" Viela yksi kysymys: onko nykyinen suositus harjata hampaat ennen vai jalkeen aamupalaa?"

Suositeltavinta on harjata hampaat ennen aamiaista, jolloin tahnan fluori on suussa sen happohyökkäyksen alkaessa.



Ja kommentoin vielä tuon toisen hammaslääkärin kommenttia; jos olet hammaslääkäri, niin et puhu välipalasta NAPOSTELUNA. Välipala on välipala, tiettyyn aikaan syötävä ateriakokonaisuus. Napostelut sitten ovat pitkin päivää, epäsäännöllisiin aikoihin tapahtuvaa syömistä - ja tosiaan, jos happamia hedelmiä syö napostellen, niin haitallista on.



Monipuoliseen ruokavalioon kuuluvat hedelmät ja marjat. Minusta on yksisilmäistä kieltää ne hampaiden reikiintymisen pelossa, kun kyse on kuitenkin isommista kokonaisuuksista. Jos mennään äärimmäisyyksiin, niin hampaiden kannalta kannattaisi kai olla kokonaan syömättä, eikä sillä tavalla säily hengissä kovin pitkään ;)



Kiitos mielenkiinnosta.

talla kertaa vein pojan rutiinitarkastukseen ja ekaa kertaa uudella hammaslaakarilla muuton jalkeen. Han on 4 v, ja olin aika pollamystynyt koska koko tarkastus kesti vain 10 sekuntia, ja minulle naytti kuin hammaslaakari olisi katsonut vain alaleuan hampaat. Lohjenneesta ylaetuhampaasta han ei sanonut mitaan joten en tieda huomasiko vai ei piitannut.



Juttelin toisen aidin kanssa jonka 4 v poika oli ekaa kertaa elamassaan hammaslaakarilla, samlla klinikalla mutta eri hammaslaakari. Hanelle oli vain sanottu etta " hymyile" ja siita katsottu hampaat eika mitaan muuta esim purupintoja.



Miten Suomessa?

sekä 4 vuotialla että 6 vuotiaalla reiät hampaissa ihan sielä takana... kysyin hammaslääkäriltä et miten voi olla mahollista...sano et se on hyvin yleistä, koska harja ei yletä hyvin taaimmaisiin hampaisiin.

-Anselmiina2-

mina harjaan lasteni hampaat koska he ovat vasta 6v ja 4v ja lisaksi ostan vain hammasharjoja joissaon pyoreahko pieni harjasosa. Ne ulettuvat hyvin.



Tyttoni kavi nyt eri hammaslaakarilla joka sanoi etta tyttareni suu on hyvin puhdas, on lupa syoda 5 kertaa paivassa ja saa kayttaa hammastahnaa jossa fluoridin maara vain 500.



Mutta kuulemma MISSAAN NIMESSA ei saa antaa fluoritabletteja eika xylitoli-purukumia!

Aika jänää, että täällä puhutaan ruokailukertojen määrästä ja perinnöllisyydestä, mutta en ainakaan huomannut, että kukaan olisi puhunut vanhempien osuudesta lasten hampaiden reikiintymisessä. Vanhemmathan usein ovat ne suurimmat syypäät, koska huolestuttavan usein näkee, kuinka syödään lapsen kanssa samalla lusikalla, puhdistetaan tuttia omassa suussa tai nuollaan lapsen jäätelöstä. Samalla tartutetaan lapsen suuhun " karies" -bakteeri, joka reikiintymisen aiheuttaa.



Itselleni on todennäköisesti käynyt näin. Olen saanut lapsena tartunnan vanhemmiltani (ja huonon opetuksen hampaiden hoidosta) ja kärsin nyt paikatuista hampaista, joiden huoltaminen on huomattavasti vaativampaa kuin paikkaamattomien, koska vanhat paikat lohkeilevat ja paikkoja joutuu uusimaan. Omilla lapsillani ei ole kummallakaan yhtään reikää ja he ovat nyt kuusi- ja yhdeksänvuotiaita.

" Vanhemmathan usein ovat ne suurimmat syypäät, koska huolestuttavan usein näkee, kuinka syödään lapsen kanssa samalla lusikalla, puhdistetaan tuttia omassa suussa tai nuollaan lapsen jäätelöstä. Samalla tartutetaan lapsen suuhun " karies" -bakteeri, joka reikiintymisen aiheuttaa. "



Kysyin tasta hammaslaakarilta, ja han sanoi etta silla ei ole mitaan merkitysta ja kaikkein tarkeinta on happohyokkaysten maara eli ruokailujen maara vuorokaudessa.

Hampaat kestävät happohyökkäystä 5-6 kertaa päivässä; aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala sekä mahdollisesti joku muu välipala. Näiden " ruoka-aikojen" välillä syödyt niin hedelmät kuin muutkin eväät rasittavat hampaita.



Jos suussa on kariesta aiheuttava bakteeri (joka tosiaan saadaan tartuntana lapsuudessa vanhemmilta), niin mitä useammin sokeripitoisia tuotteita tulee suuhun, sitä enemmän bakteerit tuottavat happoja, ja reikiä tulee.



Ja tosiaan, vanhempien tehtävä on pestä lastensa hampaat kaksi kertaa päivässä, kunnes kaunokirjoitus sujuu. Hampaiden pesu on vaativa homma.



Aika rajua, mutta sanoisin niin, että alle kouluikäisen hampaissa olevat reiät ovat tosiaan vanhempien syytä. Eivät sen hammaslääkärin, mutta se koira älähtää, johon...!

tunnen asiasta syyllisyytta mutta samalla olen varma etta olin jo tehnyt kaiken mahdollisen karieksen estamiseksi lukuunottamatta vain kolmea ruokailukertaa paivassa ja xylitolia koska sita ei taalla saa.



Mihin tutkimukseen perustuu toi etta hampaat kestaa 5-6 ruokailukertaa paivassa? Vai sanoiko sinun hammaslaakarisi nain? Olen itse tehnyt hammashoitajan toita ennenkuin sain lapset ja myos perehtynyt jonkun verran alan tutkimukseen.



Mina harjasin ennemmin lapsen hampaat kaksi kertaa paivassa kunnes hammaslaakari sanoi edellisella vierailukerralla etta suu on niin puhdas etta lapsi saa itse harjata aamuisin ja mina harjaan iltaisin. Tama viimeisin hammaslaakari myos korosti etta on tarkeaa ettei purskuta tai juo enaa mitaan hampaiden pesun jalkeen illalla etta fluori jaa suuhun.

Alkuperäistutkimusta tästä 5-6 happohyökkäyskerran määrästä minulla ei ole sinulle antaa, mutta päätelmiä lienee tehty jo aika varhain. Perustuu ns. telemetria-tutkimuksiin, eli miten plakin pH muuttuu ruokailujen yhteydessä. Ja mitä useammin pH laskee kriittisen tason alapuolelle, sitä enemmän kiilteestä liukenee mineraaleja ja reikiintyminen alkaa.



Sitten on lisäksi yksilölliset puolustustekijät, kuten syljen koostumus, jotka vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti suun pH vaihtelut neutraloituvat.



Olen itse hammaslääkäri. Valmistunut Suomessa 2000-luvulla. Koskaan en ole kuullut 3 ruokailukerran suosituksesta, vaan tämä 5-6 happohyökkäyskertaa päivässä on ollut Suomessa suosituksena jo kauan aikaa.



Tärkeää tuossa 5-6 happohyökkäyksen systeemissä on juuri se, että niinä väliaikoina, kun suussa ei ole happohyökkäystä, sylki saa tehdä puolustustehtäviään ja korjata jo alkanutta mineraalien liukenemista.

mina olen eniten juuri ihmetellyt sita miten lasten pitaisi parjata kolmella ruokailukerralla. Eli sinun mielesta se ei ole tarpeen vaan tarkeampi olla antamatta naita sokerisia valipaloja kuten hedelmia.



Taalla Englannissa ei missaa vaiheessa ole kukaan sanonut tasta karies-bakteerin siirtamisesta lapsen suuhun joten taalla joko sita ei pideta tarkeana tai sitten tosiaan ajatellaan etta tama on niin monimutkainen juttu ettei yhdella tekijalla ole ratkaisevaa vaikutusta. Toki suomalaisena olin itse varovainen.



Ennen hammaslaakarin kommentteja ja neuvoja itse ajattelin syyna olleen se etta lapsi peri minulta huonot hampaat siis geneettiset tekijat mutta kuulemma sillakaan ei ollut merkitysta.



Mita mielta olet siita etta tama hammaslaakari sanoi etta lapsillekin pitaa kayttaa aikuisten tahnaa missa se fluoridiluku on 1000 eika saa antaa fluoritabletteja (kuten Suomessa kai edelleenkin tehdaan)?