Hammaslaakariasiaa
Suureksi jarkytyksekseni on selvinnyt etta 6 v tyttarellani on paha reika hampaassa kahdessa hampaassa alhaalla takana, toinen voi olla niin paha ettei voi paikata vaan pitaa vetaa pois. Se on nyt elamansa ekalla antibioottikuurilla.
Koen epaonnistuneeni vanhempana. Kun juttelin hammaslaakarin kanssa en tieda uskoiko han minua siina etta miten harvoin lapseni syovat sokerista, han heti veti limsat esille. Sanoin etta pari kertaa vuodessa eika lainkaan mehuja.
Sitten han kysyi etta syoko lapseni valipaloja. Sanoin etta tottakai koska he ovat suursyomareita kuten isansa ja vaikka sois ison satsin vaikkapa lihapullia ja vihanneksia niin taatusti 2 h sen jalkeen haluavat jotain muuta. Hammaslaakari sanoi etta jos syo usein muttei valttamatta sokerista niin se on silti paha ja tuomitsi taysin hedelmat valipaloina. Hedelmia olen just antanut usein keksien tmv sijaan ja ajattelin etta parempi ruuansulatukselle ja vitamiinien imeytymiselle jos ne syo erikseen. Nehan syo heposti 2-3 hedelmaa yhdelta istumalta.
Onko teidan mielesta mahdollista tosiaan selvita 3 aterialla paivassa nain pienilla? Ma oon edelleen sita mielta etta hedelma ei ole hyva ruuan paalle koska slloin kroppa ei voi kayttaa niita vitamiineja.
Kaikki niksit tarpeen!
Kommentit (23)
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/suu/posteri_3.pdf
täm on siis hammaslääkäriliiton sivu, siellä ylläoleva ' posteri' ksylitolista. siitä löytyy mm. montako tyynyä mitäkin purkkaa pitäisi ottaa jne.
pangolin:
Mutta kuulemma MISSAAN NIMESSA ei saa antaa fluoritabletteja eika xylitoli-purukumia!
Esim. tuolta Hammaslääkäriliiton sivuilta http://jasenpalvelut.hammasll.fi/suu/hammashoito/ saa johdonmukaista tietoa hampaiden hoidosta. Se, että kariesbakteeri on tarttuva ja että ksylitoli on hampaille hyväksi, kuuluu Suomessa jo yleissivistykseen, mutta siellä saarivaltakunnassa (jossa - kokemuksesta tiedän - moni muukin asia on aika takapajuisella tolalla) eivät edes hammaslääkärit näköjään tunnu tuntevan hammashoidon perusteita.
Eihän ksylitoli tietysti voi olla levinnyt aivan kaikkialle maailmaan (ja se ei ole missään nimessä itse keksinnön vika - vrt. muut nerokkaat suomalaiset keksinnöt kuten käsisuihku vessassa, astiankuivauskaappi jne :-), mutta lääkärillä kuin lääkärillä pitäisi olla jokin ymmärrys bakteerien toiminnasta tai vaikka perinnöllisyydestä (esim. sen vaikutuksesta sylkeen). Samaten hammaslääkäriltäkin voidaan odottaa jonkinlaista käsitystä kasvavan lapsen ravitsemustarpeista.
Suomessa +-30-v-ikäluokan hampaat ovat loistavassa kunnossa juuri ksylitolin ansiosta, mutta nykyiseen elämänmenoon kuuluva jatkuva napostelu (megamässypussit jne) kyllä vaarantaa suun terveyden eikä aikuisen ja varsinkaan vanhemman pidä tuudittautua valheelliseen turvallisuudentunteeseen.
- ei-hammaslääketieteen ammattilaisen ajatuksia -
vaihtelee varmasti tosi paljon lapsikohtaisesti, mutta olen lukenut sellaisen hammaslääkärin antaman ohjeen, jossa suositellaan vanhempien harjausapua siihen saakka kunnes lapsi osaa kirjoittaa kaunoa. Itse annan ekaluokkalaisen joko aloittaa tai viimeistellä harjauksen. Aikuisen apu on todella ainakin meillä tarpeen. Koululaisemme kävi itse syksyllä ekaa kertaa yksin hammaslääkärissä koulun kautta, ja sieltä lähetettiin kotiin selkeä hyvä lappu, jossa oli tieto tarkastuksen tuloksesta, sekä rastitettu eri vaihtoehdoista harjaussuositus, meillä siis se kohta, että vanhemman apua tarvitaan harjauksessa. Tässä asiassa on varmasti suuret kulttuurierot ja Suomessa tutkimus ksylitolista, koska se on suomalainen keksintö, on pitkällä. On kai aika kiistatonta, että täysksylitolista on suuri hyöty. Esim. amerikkalainen ystäväni ei ollut tietoinen ksylitolista eikä siitä, että kariesbakteeri siirtyy vanhemmilta lapsille, vaikka Jenkeissä tuo hampaiden' hoito' muuten tuntuu olevan elämän tärkeimpiä asioita. Pyydä jotain tuttavaasi lähettämään sinulle hammashoitolasta annettavat esitteet (ovatkohan ne myös MLL:n valikoimissa). Ja onnea matkaan!