5kk kaksosten äidin mielipide

Onko tää liian vauva-aiheinen juttu tänne vauva.fi-foorumiin :)

Sitten on helpompaa, jos edes toinen kaksosista on tyytyväinen tapaus.

Ole onnellinen nyt kun ne huutavat yhtä aikaa. Pian tulee aika kun ne osaa huutaa vuorotellen saaden kumpikin omaa yksilöllistä huomiota sillä huudolla. Fiksuja nuo lapset.

Näköjään joku alapeukuttajakin löytyi, muttei viitsinyt kommentoida. Kyseisellä hlöllä ei ainakaan kaksosia ilmeisesti ole.

-ap

Juu. Nyt pakko valottaa taas. Usein joo molemmat huutaa, mutta yleensä tilanne menee näin; toinen on tyytyväinen. Kappas; tämä toinen ei ole. Huutoa - molemmat huutaa. Pieninkin itku tarttuu, milläs lohdutat molempia samaan aikaan?

-ap

Lohdutukseksi voin itse kaksosena kertoa että vähän isompana hänellä on aina oma leikkikaveri. Vieläpä sellainen jonka kanssa ajatukset menevät kuin yksi yhteen. :)

Ainakin saat kerralla kaksi vauvaa kasvatettua taaperoksi yhden vauvavuoden aikana. Jos teidän lapsiluku on tässä, niin eipä ainakaan ole toista uuvuttavaa vauvavuotta tiedossa, kuten yhden vauvan vanhemmilla olisi, jos he haluaisivat kaksi lasta. Kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa, taaperoina heistä on varmasti seuraa toisilleen!

Ikää on 28v, toiveena oli toinenkin raskaus - ei enää. En ole iloinen, että sainkin kaksi lasta yhdellä raskausajalla. Raskausaika minulla oli ihanaa. En tiedä mitä enää keksin, että jaksan. Pinna on niin kireällä kokoajan, ja vain koska ei saa nukkua ikinä yli kahta tuntia putkeen. Väsyneenä on vaan kokoajan vihainen ja pieninkin asia ärsyttää.

-ap

Ja lisäyksenä; taas huomaa että joku jolla ei ole kaksosia puhuu "saatpahan kaksi samalla vauva-ajalla".... Siitä ei ole mitään iloa - päinvastoin. Nyt jos emme hankikaan enempää lapsia, emme saa ikinä kokea sitä "vauva-aikaa", koska veikkaampa että tästä ekasta puolesta vuodesta ei ole mitään muistikuvaa. Onnellinen vauva-aika nauttiminen siis jäi kokonaan kokematta.
-ap

Ethän sä voi tietää, minkälainen pelkästään yksi vauva saattaisi olla, jos et olisi näitä kaksosia saanut. Sillä yhdellä saattaisi olla koliikki, refluksitauti tai allergioita. Korvatulehduskierre tai muuten vain suuritarpeinen. Ei yhden vauvan vanhemmilla ole välttämättä yhtään sen helpompaa, joten ole tuplasti onnellinen, että sait kaksi tervettä lasta ja pyydä apua, jos et meinaa jaksaa.

Tietysti en muista itse mitään mutta meidän äiti muistelee aina että oltiin melko rauhallisia vauvoja. Myöhemmin sitten oltiin kuin paita ja peppu mutta myös tapeltiin senkin edestä. Mutta aina on ollut tuki ja turva lähellä, suht samassa elämäntilanteessa. Itse halusin ja sain lapset noin vuoden ikäerolla. Se on tietysti taas aivan eri tilanne, molemmissa omat haasteensa mutta en vaihtaisi. Todella läheisiä ovat ja rauhallisia tapauksia nämäkin pääasiassa. Silloin tällöin tulee tilanne että pitäisi revetä kahtia kun molemmat huutaa samaan aikaan (ja näilläkin muuten itku tarttuu toisinaan) mutta aina siitä on selvitty nopeasti. Mutta se miten tärkeitä ja läheisiä nämä ovat toisilleen olleet heti toisen syntymästä lähtien on tosi liikuttavaa.

Voi sitä yksikin lapsi olla niin vaativa, että jää ne yöunet ensimmäiseltä vuodelta siihen max. 2h pätkiin. Eikä jäänyt paljon mielikuvia "onnellisesta vauva-ajasta".

Uskon kyllä kaksosten äitien joutuvan koville, koska kaikki kolme tuntemaani kaksosten äitiä ovat vanhentuneet ensimmäisten vuosien aikana ulkonäöllisesti kymmenen vuotta.

Juu u "voi sitä yksikin olla haastava". Noh; meidän molemmilla lapsilla on se "kauhea koliikki", ja on närästystä - johon onneksi saatiin lääkkeet. On myös muita vaivoja keskosuudesta johtuen. Joten jo yksi tälläinen lapsi olisi haastava- mutta näitä nyt on joo kaksi. Oli kyllä virhe kirjoittaa tänne, kun huomaa että suurin osa on varmaankin näitä onnellisia yhden vauvan perheitä. Monikkoryhmään olisi pitänyt mennä, ja sinne varmaan menenkin.
-ap

Varmasti on rankkaa, tsemppiä ja koita pitää huolta itsestäsi niin hyvin kuin ikinä pystyt. Sun täytyy saada nukkua joskus, miehen täytyy ottaa vuoroja viikonloppuna ja ottakaa alusta asti isovanhemmat ja muut suostuvaiset mukaan apujoukkoihin. Siinä pari-kolmevuotiaana viimeistään kaksoset ovat kuin paita ja peppu ja seuraa on koko ajan eivätkä roiku puntissa 24/7. Ei varmaan lohduta just nyt synkkänä hetkenä, uskon. Mutta joku positiivinen puoli kaksosuudesta kannattaa yrittää kaivaa vaikka väkisin, voisko se ajatus olla tuo?

No aika paljon porukka sua täällä ymmärtää, tai ainakin koittaa. Ei kukaan varmasti väitä, etteikö olisi todella raskasta. Mutta tämä nyt sattuu olemaan palsta, jossa keskustellaan, joten välillä saattaa joku intoutua ihan useammalla sanalla kommentoimaan pelkän voivottelun sijaan.
Tsemppiä sulle!

Pyydä apua. Jos ei löydy lähipiiristä, niin sitten neuvolasta tai seurakunnasta. Yksi hyvin nukuttu yö ja tulee heti jo valoisampia ajatuksia. Viikonloppuna voisit pyytää miestäsi hoitamaan toisen yön ja menet itse kaverille/hotelliin yöksi. Jaksamista :)

Eniten ärsyttää ihmiset, jotka sanovat "kaksi menee siinä kuin yksi". Ei todellakaan ainakaan tässä iässä mene. Enkä ole missään vaiheessa sanonut että lapset olisivat 100% terveitä ja helppoja, sillä se ei ole totta. Tosin eipä sillä kai täällä ole merkitystä. Toivon, että joku jolla on myös kaksoset jotka ovat hankalia, ja on väsynyt, näkee tämän. Itse en pahemmin vertaistukea ole löytänyt, johtunee siitä , että ne keille nämä hankalimmat siunaantuu, eivät yleensä ehdi mitään kirjoittelemaan.

-ap

Ja paikkakunnalla, missä olen, apua saa vain jos on lastensuojelun asiakas, sen verran täyttä. Miehellä oma yritys, työskentelee tällä hetkellä 24/7. Isovanhemmat eivät halua ottaa yöksi - juurikin siksi koska lapset eivät aina ole olleet terveitä, ja pelko että tulee jokin kohtaus on esteenä. Kiitos kuitenkin tsempeistä, ei tässä ole muita vaihtoehtoja kuin selvitä, olisi vaan mukava saada vertaistukea.
-ap

Nyt pois av:ltä ja nukkumaan!

Kyllä se siitä. Ala-asteen saat sitten nukkua, mutta yläasteella taas alkaa olla unettomia öitä. Juurikin itse ajattelit saavasi höllätä.... Voimia, rutkasti voimia sulle!